Jos täysin tuntematon ihminen tulisi käymään luonasi, niin mitä kaikkea hän sais selville susta pelkän kodin perusteella?

Että meillä asuu vähään tyytyväinen pariskunta. Meillä ei ole turhaa krääsää. Siistiä on. Matkustelemme. Siitä kertoo seinällä olevat maisemakuvat.

Että meillä on siistiä, kodikasta ja persoonallista mutta emme ole kovin varakkaita. 

Retkeilyharrastus näkyisi; eteisen nurkassa on trangia, vesipönttö ja autojääkaappi. Samoin näkyisi ensivilkaisulla mielenkiinnon puute sisustamiseen; täällä ollaan samojen antiikkikapineiden keskellä vuodesta toiseen. Jotkin vaivat olisi melko helppo päätellä (ilmankostuttimia, lääkevalikoima avohyllyllä). Myös diy-mentaliteetti (katonrajassa tupakkaa ja saunalla sieniä kuivumassa), hörhöys (hörhömessujen sisäänpääsyranneke, ym). Mutta ei meillekään tuntemattomat pääse, siksi voi avautua. :)

Kotini on monien mielestä kuin suoraan sisustuslehdestä. Sisustaminen on minulle rakas harrastus ja nautin kotini visuaalisesta ilmeestä. Kotini on näköiseni ja se riittää minulle. Aivan sama mitä muut ajattelevat.

Tämä on kiva ketju. Monista voi kuvitella just minkälainen kämppä kullakin on...

Että meillä on aina siistiä ja puhdasta. Kotiruoka ja pulla tuoksuu.

Että luemme paljon ( kirjoja n 1500 ), meillä on kallista elektroniikkaa mm 65” taulutelevisio laadukkailla äänentoistolaitteilla.

Meillä on antiikkia. Itämaiset aidot silkkimatot lattialla, valkoiset sohvat.

Panostamme laatuun kodin huonekaluissa.

Meillä on siistiä ja hiljaista. Harrastamme ruoanlaittoa, perjantaisin ja lauantaisin teemme illallisia joissa syödään koko perhe kynttilän valossa.

Tällöin on tarjolla myös viiniä.

Juomme paljon kahvia, minulla on Juran täysautomaattinen kahvikone.

Näkyisi, että rakastan klassista musiikkia, kirjoja, kasvisruokaa, vanhoja huonekaluja ja kummallisia esineitä. Teen töitä kotona ja koti on minulle tärkeä. Siivousnatsi en kuitenkaan ole.

Että elämme lasten kautta ja koiran. Ensin he ja sitten me. Talomme on lasten valtakunta ja sen mukaan sisustettu. Kalusteet tullu elämässä matkan varrelta (seurustelusta, tähän päivään). Emme omista mitään arvokasta. Eli luulisi meitä hyvinkin tiukassa raha huolessa eläjiksi. Mutta rahan kans ei ole silti huolta. En pidä shoppailusta.

Huomaa, että asun yksin ja olen esteetikko. Myös, että olen nainen,  enkä luultavasti kovin nuori.  

Musiikkiharrastuksesta kertovat stereot ja makuni tulee aika selvästi esiin levyhyllystä, kuin myös kirjamakuni kirjahyllyistä. Huomaa, ettei minulla ole televisiota, mikä on ehkä erikoista.

Keittiöstäni näkyy, että pidän ruoanlaitosta ja käytän mausteita, ja että jauhan itse kahvipapuni. Esilläolevat lääkkeet, mm. astmapiippu, kertovat jotain terveydestäni. 

Minulla on pieni kämppä ja monet asiat ovat ihan esillä. Kameralaukusta voisi joku päätellä että olen hyvä kuvaamaan (oikeasti en ole). Maalausteline kertoo harrastuksesta. Lenkkarit, joogamatto ja urheilukassi luovat harhaanjohtavan vaikutelman että liikun paljon, vaikka todellisuudessa se on jäänyt vähälle viime aikoina. 

Tulee kyllä koko persoona kerralla esille, kun katsoo ympärilleen mun kotona. Kirjahylly jo riittää: scifiä, fantsua ja yhteiskuntatieteitä. Itse asiassa kirjat vie varmaan suurimman osan koko kämpästä. Lisäksi mulla on todella paljon vaatteita, ihan kaikenlaisia ja joka lähtöön.

Sisustan paljon väreillä ja huonekasveilla. Kotini on myös hyvin siisti. Ainoastaan keskeneräisiä käsitöitä saattaa lojua siellä täällä tai joskus jokin kirjapino, joka on uusi eikä vielä ole löytänyt paikalleen hyllyyn.

Asumismuodon voi päätellä jo neliöistä. Ikääni sen sijaan voisi olla vaikea arvata.

Huonekalut ovat kierrätyksestä ja kokopuisia, täällä on siistiä ja puhdasta, eikä missään ole kasoja.

Harrastuksena on sisustaminen, ainakin itsestä on mukava astua sisään ulkoa, koska pidän tilantunnusta ja näistä väreistä. Usein tuoksuu tuore leivonnainen ja itse laitamme ruuan.

Köyhää mutta viihtyisää. Paljon kirjoja ja huonekasveja.

Varmaan melkein kaiken.

Muutaman kerran luonani on vieraillut puolituttu, jonka kanssa olen ollut aiemmin tekemisissä vain kodin ulkopuolella. Ehkä hän on jo muodostanut käsityksen minusta puheiden, vaatteiden, mielipiteiden ja ulkoisen olemuksen perusteella.

Minulle on tärkeää ensivaikutelma. Jos tiedän että joku on tulossa meille vartin sisään laitan talon siistin näköiseksi. Pöytätasot tyhjät ja pölyttömät, vessan hana ja lavuaari kiiltää, eteinen imuroitu... Olen tarkka ja se näkyy kodistani.

Kodissa näkyy kerroksellisuus ja ikäni ja se etten osta mitäään hetken mielijohteesta. Minulla on huonekaluja käytössä, jotka ostin ensimmäiseen kotiini. Meillä on uusia ja näitä vanhoja uutena ostettuja huonekaluja.

Tarjoan aina vieraille jotain juotavaa eli olen vieraanvarainen.

Meillä näkyy myös se, että en tee lasten puolesta asioita. Jonkin tietyn leikin lelut ovat lattialla ja lapset siivoavat ne pois ennen seuraavaa leikkiä. Lapsilla on tietty alue olohuoneessa mihin saavat leikkinsä levittää. Omissa huoneissaan leikkivät myös. Puhtaan pyykin korissa on lasten puhtaat vaatteet ja lapset laittavat ne itse kaappiin. Arkipäivinä saattaa olla likaisia astioita tiskipöydällä, sillä esikoinen tyhjentää astianpesukoneen. Nämä siis jos joku tulee meille ilman vartin varoitusaikaa.

Meillä näkyy se, että meillä luetaan. Yöpöydällä iso pino kirjoja. Myös pari lastenkirjaa. Luen molemmille lapsille iltasadun vanhempien makuuhuoneessa. Meillä ei ole sohvapöydällä aikakausilehtiä, ostan niitä harvoin. Sanomalehtipino löytyy.

Että rakastan eläimiä, tietotekniikkaa & pelaamista ja kirkkaita värejä.