Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa "saa" erota työssäkäyvästä juoposta?
29.09.2018 |
Mies hoitaa tunnollisesti työnsä, mutta kotona kaikki jää rempalleen. Joka viikonloppu mies juo vähintään kaksi puolen litran pulloa viskiä tai vodkaa. Emme tee perheenä mitään, koska mies nukkuu viikonloppuisin puolille päivin ja loppupäivän touhuilee itsekseen. Krapulassa hän on ilkeä ja lyhytpinnainen.
Valittelin eräälle tutulle tilannetta, joka totesi, että koska mies ei juo joka päivä, käy töissä eikä hakkaa, ei ole syytä erota. Käski myös miettimään mitä pystyisin yksinhuoltajana pienellä palkallani tarjoamaan lapsille. Nyt elämisen kuluja on sentään kaksi maksamassa. Olen itsekin miettinyt, että elintaso laskee, koska tähän mennessä olemme voineet elää taloudellisesti melko huoletonta elämää. Tilanne on jatkunut jo vuoden ajan ja olen itse täysin loppu.
Miten kauan tätä pitää jaksaa katsoa?
Kommentit (47)
Et ole tosissasi?
Pakko ajatella, että tämä on provo. Ei kukaan RAHAA mieti tossa kohtaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa, kun #arvot eivät kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että olet yksi ystäväni, mutta hänen miehensä tehnyt tuota oikeastaan koko avioliiton ajan. Ystävälleni se ei vielä ole ongelma, huonot ajat näkee julkisesta mediasta kun hehkuttaa puolisoaan ”elämänsä miehenä” ja on ”siunattu” niin tietää että mies on tehnyt jotain typerää kännissä (ajanut autolla, ei ole tullut kotiin jne.)
Ne kulissit ei tule kaatumaan, ei niin kauan kun miehellä on työpaikka mistä tienaa keskivertoa paremmin.
En ole tuttusi, sillä en somessa käsittele parisuhdettani.
Joku väitti provoksi, koska viskiä ei myydä puolen litran pulloissa. No, en tiedä kokoa, mutta määrä varmaankin tuli selväksi. Teräviä menee suunnilleen litra viikossa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mies hoitaa tunnollisesti työnsä, mutta kotona kaikki jää rempalleen. Joka viikonloppu mies juo vähintään kaksi puolen litran pulloa viskiä tai vodkaa. Emme tee perheenä mitään, koska mies nukkuu viikonloppuisin puolille päivin ja loppupäivän touhuilee itsekseen. Krapulassa hän on ilkeä ja lyhytpinnainen.
Valittelin eräälle tutulle tilannetta, joka totesi, että koska mies ei juo joka päivä, käy töissä eikä hakkaa, ei ole syytä erota. Käski myös miettimään mitä pystyisin yksinhuoltajana pienellä palkallani tarjoamaan lapsille. Nyt elämisen kuluja on sentään kaksi maksamassa. Olen itsekin miettinyt, että elintaso laskee, koska tähän mennessä olemme voineet elää taloudellisesti melko huoletonta elämää. Tilanne on jatkunut jo vuoden ajan ja olen itse täysin loppu.
Miten kauan tätä pitää jaksaa katsoa?
Sillä työssäkäynnillä ei ole merkitystä.Sillä on mitä se ukko himassa tekee. Itse oisin alkanut järjestellä eroa heti kun moista on kestänyt kuukauden päivät koska tuossa mies on itse irtisanoutunut suhteesta liittoutumalla pullon kanssa.Ihan sama mitä joku myötä-vastamäki-nillitäjä tuossa kommentoi. Sinä et luvannut sitoutua mieheen joka itse irtisanoo suhteen noin. Eli summa summarum, liittonne on loppu kaikin muin tavoin paitsi paperilla. Et sinä olisi yksinhuoltaja jos tuo kiljukalle on lastesi isä, sillä yleensä pääsdytään yhteishuoltoon eikä toisen vanhemmman elatusvelvollisuus pääty suhteen päättyessä- siinä suhteessa tuttusi kyllä jutteli läpiä päähänsä. Rahan sijaan sinun pitäisi miettiä lasten turvallisuutta - turvaa heillä ei nyt omassa kodissaan ole tuon kärttyisen alkoholistiukkelin vuoksi.
Heti saa erota, kun mitta on täyttynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne lasten rahat menee miehen kurkusta alas. Kuka tuossa elättää ketä?
Vierailija kirjoitti:
Et ole tosissasi?
Pakko ajatella, että tämä on provo. Ei kukaan RAHAA mieti tossa kohtaa!
Valitettavan moni ajattelee, koska Suomessa on tämä myytti perheestä ja omakotitalosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhän yh:n lapsena voin todellakin kertoa, että kaikella on hintansa. Meillä ei ollut kotona stressiä, äiti ei ollut koskaan vihainen, hänellä oli aina aikaa ja kiinnostusta asioilleni ja hän oli aina paikalla. Ottaako sitten köyhä ja emotionaalisesti turvallinen ja mukava lapsuus, vai vauras ja stressaava, missä saa esimerkiksi katsella isänsä juopottelua joka viikonloppu äidin ollessa onneton?
En voi luvata, että eron jälkeen olisin sen parempi vanhempi. Yhden ihmisen tuloilla ei myöskään saa nykyiseltä alueelta asuntoa. Ainoa varma asia on siis se, että taloudellisesti tulee ainakin ajoittain tiukkaa. Jos ero ei suju rauhallisesti, lapsetkin kärsivät.
ap
Mielummin hyvä mielenterveys ja pieni palkkapussi, kuin jatkuva ahdistus miehen perselystä ja keskinkertainen tulotaso.
Itse mietiskelen, että missähän kohtaa sitä saa ”erota” juoposta kaverista, jonka mt-ongelmat johtuu tasan tosta jatkuvasta dokaamisesta ja en jaksa enää kuunnella ja yrittää velkoa saataviani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero on todennäköisesti edessä jos miehellä ei ole aikomustakaan muuttaa tapojaan. Juopon kanssa on kamala elää. Siinä muuttuu itsekin kärttyisäksi ja lyhytpinnaiseksi kun mitään ei voi laskea toisen varaan eikä koskaan suunnitella mitään yhteistä tekemistä. Ei saa viikonloppuisinkaan rauhassa levätä työviikon jälkeen kun pitää toisen juopottelua katsella. Vastenmielistä elämää joka lopulta imee kaiken ilon. Yksi ongelma kuitenkin on joka pistää harkitsemaan voiko sittenkään erota. Ja se ongelma ei ole raha. Jotenkin sitä aina pärjää vaikka joutuukin monesta tinkimään. Mutta ajatuskin siitä että sitten pitäisi laittaa lapsi tuolle juopottelevalle isälle tyyliin joka toinen viikonloppu puistattaa! Siellä hän olisi tuollaisen känniääliön armoilla, ihan yksin. Ainahan voi hakea perustellen valvottuja tapaamisia vain päiväsaikaan, mutta ei ole takeita nähdäänkö niitä perustelluiksi. Näin ei välttämättä tapahdu jos ei mitään konkreettista näyttöä miehen juomisesta. Tilanne on sinällään sietämätön että teki niin tai näin, lapsi altistuu isän juopottelulle jokatapauksessa. Yhdessä asuessa kuitenkin on sentään äiti tukena ja turvana.
Vierailija kirjoitti:
Et ole tosissasi?
Pakko ajatella, että tämä on provo. Ei kukaan RAHAA mieti tossa kohtaa!
Aika monikin miettii jopa sellaisissa tapauksissa, joissa tilanne on paljon tuota pahempi.
Asiaa voi melko suoraan verrata palkkatyön tekoon. Monet tekevät jopa hyvin ikäviä töitä ikävissä työpaikoissa elintason ylläpitämiseksi.
Tuollaisia parisuhteessa hengailevia kaappijuoppojen puolisoja on Suomi puolillaan. Homma loppuu usein, mikäli päihdeongelmainen puoliso saa potkut ja muuttuu taloudelliseksi taakaksi.
Erityisen hankalaksi aaia muuttuu, kun kuviossa on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai se on taas miehen vika että vähän ottaa piristettä viikonloppuna. Seko mammat vauhdissa taas.
Vierailija kirjoitti:
Ero on todennäköisesti edessä jos miehellä ei ole aikomustakaan muuttaa tapojaan. Juopon kanssa on kamala elää. Siinä muuttuu itsekin kärttyisäksi ja lyhytpinnaiseksi kun mitään ei voi laskea toisen varaan eikä koskaan suunnitella mitään yhteistä tekemistä. Ei saa viikonloppuisinkaan rauhassa levätä työviikon jälkeen kun pitää toisen juopottelua katsella. Vastenmielistä elämää joka lopulta imee kaiken ilon. Yksi ongelma kuitenkin on joka pistää harkitsemaan voiko sittenkään erota. Ja se ongelma ei ole raha. Jotenkin sitä aina pärjää vaikka joutuukin monesta tinkimään. Mutta ajatuskin siitä että sitten pitäisi laittaa lapsi tuolle juopottelevalle isälle tyyliin joka toinen viikonloppu puistattaa! Siellä hän olisi tuollaisen känniääliön armoilla, ihan yksin. Ainahan voi hakea perustellen valvottuja tapaamisia vain päiväsaikaan, mutta ei ole takeita nähdäänkö niitä perustelluiksi. Näin ei välttämättä tapahdu jos ei mitään konkreettista näyttöä miehen juomisesta. Tilanne on sinällään sietämätön että teki niin tai näin, lapsi altistuu isän juopottelulle jokatapauksessa. Yhdessä asuessa kuitenkin on sentään äiti tukena ja turvana.
Tässä puit erään huoleni sanoiksi, jota en aiemmin huomannut ottaa esille! En pysty millään todistamaan miehen alkoholismia, joten tuskin mitään valvottuja tapaamisia tulisi. Mies ei ole koskaan sillä tavalla törttöillyt humalassa, että johonkin viranomaistietoihin olisi jäänyt merkintää. Ulkopuolisten silmissä mies on ahkera ja kotona viihtyvä isä, joka huolehtii talon kunnossapidosta. Mies on kieltämättä osannut kiillottaa some-kuvaansa, joten ymmärrän hyvin miksei kukaan usko millaista meillä todellisuudessa on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne lasten rahat menee miehen kurkusta alas. Kuka tuossa elättää ketä?
Litra viinaa kotona viikossa tuskin on taloudellinen ongelma kenellekään. Rahaa siinä palaa korkeintaan pari sataa kuussa. Voi olla jopa halvempaa kuin muiden aktiviteettien parissa vietetyt viikonloput.
Sen sijaan alkoholiongelma tuo on, tai ainakin tulee olemaan. Taustalla lienee muita psyykkisiä syitä, joita kannattaisi ehkä selvittää. Ongelmahan näissä on, että viinaan pakeneva tuppaa ärsyyntymään, jos asia otetaan puheeksi. "Minulla ei ole ongelmaa, käynhän töissäkin", on ihan legendaarinen selitys.
Tuossa on huolestuttavaa se, että ongelma on tullut hiipimällä, pahentunut ajan kanssa ja nyt jo kaikki viikonloput menevät jurrissa ja krapulassa.
Useimmille ihmisille käy niin, että nuoruuden kosteiden vuosien jälkeen alkoholin käyttö maltillistuu. Ne, joilla on taipumus alkoholisoitua, kiihdyttävät tahtia. Valitettavan paljon näitä on näkynyt tuttavapiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies hoitaa tunnollisesti työnsä, mutta kotona kaikki jää rempalleen. Joka viikonloppu mies juo vähintään kaksi puolen litran pulloa viskiä tai vodkaa. Emme tee perheenä mitään, koska mies nukkuu viikonloppuisin puolille päivin ja loppupäivän touhuilee itsekseen. Krapulassa hän on ilkeä ja lyhytpinnainen.
Valittelin eräälle tutulle tilannetta, joka totesi, että koska mies ei juo joka päivä, käy töissä eikä hakkaa, ei ole syytä erota. Käski myös miettimään mitä pystyisin yksinhuoltajana pienellä palkallani tarjoamaan lapsille. Nyt elämisen kuluja on sentään kaksi maksamassa. Olen itsekin miettinyt, että elintaso laskee, koska tähän mennessä olemme voineet elää taloudellisesti melko huoletonta elämää. Tilanne on jatkunut jo vuoden ajan ja olen itse täysin loppu.
Miten kauan tätä pitää jaksaa katsoa?
Provo. Viskiä ei juurikaan myydä puolen litran pulloissa. Votkaa kylläkin.
Niin vain 26 eri viskiä.
https://www.alko.fi/tuotteet/tuotelistaus?SearchTerm=*&PageSize=12&Sort…
Vierailija kirjoitti:
Työn hoitaminen kunnolla edellyttää muutakin kuin sen, että menee työpaikalle. Voi hyvin olla, että kaikki siellä näkevät ja tietävät, odottavat vaan sitä kämmiä jolla se savustetaan ulos. Juopoista duunissa harva pitää, koska käyvät vajaateholla ja haisevat pahalle. Sen oikeesti huomaa, vaikka kaikki kuvittelee että ei.
Yllättävän pitkään sitä juoppoa töissä katsotaan. Miehen työkaveri asui naapuritalossa ja kyllä siinä oli näin, että pitkään odotettiin sitä syytä sanoa irti. Ei hoitanut töitään hyvin, mutta ei riittävän huonosti, että olisi voitu irtisanoa. Kunnes tuli se kännipäivä töissä, varoitus, toinen kännipäivä, toinen varoitus ja kolmas = ulos. Naapurina nähtiin se jatkuva kännäys, mm. kerran sammui meidän talon rappukäytävään, meidän talossa kun asui se juopottelukaveri. (Nämä sitten ihan tavallisia osaketaloja, hyvämaineisia ja insinöörihän tuokin mies oli). Sai häädön siitä asunnostakin, mutta sekään ei ollut helppoa.
Eroa voi hakea heti kun siltä tuntuu. Ei tarvitse mitään tiettyjä perusteita. Kannattaa ehkä hankkia ensin jotain näyttöä miehen juomisesta. Olis hyvä jos hän sais töistä varoituksia tai tekisi jotain rikkeitä muuten humalassa niin että siitä jäisi jollekin viranomaiselle merkintä. Ap voisi myös kutsua kavereita ja sukulaisia viikonloppuisin kylään jotta nämä omin silmin näkisivät mikä on meininki ja voisivat myöhemmin todistaa ap:n puolesta. Se tulee mahdollisesti olemaan tarpeen jos mies eron jälkeen vaatii lapsen viikonlopputapaamisia.
Saako erota? Mikä hel...in kysymys? Nyt kannattaa miettiä miksi parisuhde on ylipäätään olemassa. En yhtään ihmettele jos parinvalinta on mennyt vikaan.
Ärsyttää kun meillä sama tilanne ja miehelle maistuu viski liiankin hyvin. Yritän tukea ja kuunnella ja kaivaa jos voisin jotenkin auttaa tai tehdä jotain koska rakastan miestä mutta mies työntää minut fyysisesti ja emotionaalisesti pois ja kuilu välillämme vaan kasvaa. Viina tuntuu vievän miehen mennessään ihan kokonaan, vaikka ihan funktionaalinen aikuinen vielä onkin joka mittarilla. Parisuhde vaan kuralla enkä voi yksin sitä korjata ja pitää kasassa vaikka haluaisinkin. :(
Ei sun todellakaan tarvitse odottaa että tilanne tuosta vielä pahenee! Mitä hittoa se sinun tuttusi oikein selittää, että kun mies ei sentään hakkaa niin kaikki on ok? Aika matalalla on sitten kriteerit.
Mulla oli joskus juoppo miesystävä. Oli kamalaa kun sovittiin että tehdään viikonloppuna jotain yhdessä, mutta kuinkas kävikään. Mies oli ryypännyt koko edellisillan ja tuli itkien yöllä mun luo pyytelemään anteeksi. Seuraava päivä meni multakin ihan hukkaan kun kattelin sen krapulassa makoilua MUN SÄNGYSSÄ ja kuuntelin sen oksentelua.
Mies sai multa kenkää 2,5 vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen. Suosittelen lämpimästi sullekin, koska sen jälkeen löysin oikeasti arvoiseni miehen ja elämä vain paranee vuosi vuodelta! :) Kadun ainoastaan sitä, etten jättänyt sitä juoppoa jo aiemmin. Ihmeen kauan jaksoin sitä katsella.