Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
masennus ?¿
helpme
26.09.2018 |
moi. oon 16v tyttö ja mulla on iso ongelma. kärsin masennuksesta, mutta en siitä kellekkään voi puhua. joskus äitille nopeasti sanoin, että mulla on varmaan masennus. äiti vaan naurahti ja tokas, että no ei sulla kyllä masennusta ainakaan ole :D. ei siitä sitte sen enempää koskaan puhuttu. terveydenhoitajat sun muut aina kehuu, kuinka pirteä, iloinen ja fiksu olen. todellisuudessa se vaan tekee pahaa kun mulle sanotaan tolleen, koska todellisuus on jotain ihan erilaista ja esitys on aina päällä. heti kun pääsen kotiin, en jaksa tehdä mitään, en saa mitään aikaiseksi, en kykene enää itkemään, koulu eikä harrastukset kiinnosta ja alkoholi maistuu todella reippaasti. tuosta alkoholista oon kyllä onneks alkanu päästä eroon. harrastan urheilua todella korkealla tasolla ja monta kertaa viikossa, mutta paha loukkaantuminen, joka on estänyt 100% suorittamisen jo melkein kahden vuoden ajan vie lopullisen innostuksen siihenkin. ainoa kenen seuraasa viihdyn, on oma poikaystäväni, joka ei myöskään tiedä ongelmistani. joskus kävin psykologilla, täysin eri ”ongelman” takia, joka oli heikko itsetunto, mutta sekin tuntui turhalta koska en sille tästä aiheesta pystynyt puhumaan laisinkaan. haluaisin sinne takaisin, mutta en tiedä mitä sanoisin vanhemmilleni. lisäksi olen kokoajan väsynyt, minulta on otettu kaikki maailman labrakokeet tms ja raurakuurilla olen myös ollut monesti, mutta tiedän että väsymykseni ja liika nukkuminen johtuu masennuksesta. voisimpa vain sanoa sen jollekkin. haluaisin vain masennuslääkkeet ja osata jutella ammattilaiselle, mutta ei se niin helppoa ole. en jaksa olla tälläinen aikaansaamaton itsetunnoton paska ... auttakaa joku ja kertokaa mitä pitää tehdä, olen taistellut ongelman kanssa jo melkein kaksi vuotta D: haluaisin vain kuolla
Kommentit (4)
Voi sua :( Pystyisitkö menemään vaikka kouluterkkarin juttusille jos vanhemmillesi et enää uskalla puhua? Eikös heillä ole vaitiolovelvollisuus.
Voihan se olla, että äitisi ei oikein ymmärtänyt olevasi tosissaan, että jos kertoisit heille asiasta uudelleen, he saattaisivat ottaa asian vakavammin. Älä luovuta! Kunhan saat jollekin kerrottua niin siitä se lähtee, inhottavaa kun asia on vieläkin niin tabu ettei kaikki osaa siihen suhtautua, mutta ammattilaiset kyllä osaavat. Tiedän että on vaikeaa avata suunsa mutta se helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on kyllä enskuussa joku koululääkärin tarkastus, ehkä sitte sen kanssa voisin keskustella aiheesta jos vaan saisin suun siellä auki ... tää on vaa niin vaikeeta ku en tiie mitä pitäis tehä ja kaverit tietää kyllä että mulla on ongelmia, mutta luulee että ne on mennyt jo ohi eikä tiedä miten vakavia ne ees ylipäätänsä on ... ap
Kannattaa ottaa ohjat omiin käsiin, jos ympärillä "turva"verkko on mitä on. Nyt vielä uskotaan ja otetaan tosissaan, kun tulee ongelmiensa kanssa mihin tahansa palveluun alaikäisenä tai alle 20-vuotiaana. Ota selvää alueesi mt-palveluista ja soitat rohkeasti. Ekalla soitolla ei tarvitse olla mikään aspa-meininki päällä tai olla kylmän asiallinen. Minäkin soitin ja lähes samantien romahdin ja itkin koko puhelinkeskustelun ajan. Tapaamisen sain viikon päähän.
Onneksi se hyvä puoli on tässä suorittaja luonteessa, että tulee tehtyä töitä myös sen puolesta, että ottaa saamastaan avusta irti kaiken mikä vaan on mahdollista saada. Toimintakyvyn lasku on ollut se suurin taakka kantaa.
t. N21 keskivaikea masennus, yli vuoden ollut käyntejä psykiatrisella klinikalla
Alue: Aihe vapaa
Varaa aika terveyskeskuslääkärille tai selvitä onko terveysasemallasi mielenterveyspalvelupistettä, jonne voi mennä ilman ajanvarausta. Mene ekana vaikka terveyskeskukseen sairaanhoitajalle, toimii yleensä vuorolappu/jonotussysteemillä. Hän auttaa ja neuvoo eteenpäin.