Ihme vouhkaaminen jostai suomenperäreijän saarista kun samaan aikaan hesasta myydään ulkomaalaisille kiinteistöjä mistä voi

Kiristäpä sitä foliohattua vielä aavistuksen verran tiukemmalle, niin kuullaan kohta lisää mielenkiintoisia juttuja.

Miksi ostaa joku homekämppä ja kaivella työläitä tunneleita ja ryömiä viemäreissä, kun voi yksinkertaisesti toimistopöytänsä takaa täräyttää ohjuksen hoitamaan homman.

Ja mitäs muuten sitten kun metro seisoo? Nouseeko sitten kansa vallankumoukseen ja vaatii liittymistä Venäjään, kun siellä Pietarissa metro toimii paremmin?

Hakkerisodankäynti on informaatiosodankäynnin alalaji. Se on tietoverkoissa tapahtuvaa sodankäyntiä, vihamielistä vaikuttamista tietoverkkojen avulla. Se sisältää toimintaa tietoja ja niiden tallennus-, käsittely- ja siirtojärjestelmiä vastaan. Tietojen osalta kyseeseen tulee tietojen hankinta, manipulointi ja tuhoaminen.

Tietokoneverkkojen "epäsosiaalinen" aines voidaan jakaa motivaatioiden mukaan seuraavasti:

hakkeri (hacker) hyväntahtoinen tietokoneharrastelija, joka käyttää aikansa rakentavasti.

krakkeri (cracker) vaatii ohjelmistojen vapaata käyttöä ja

krypto-anarkistit pyrkivät samaan kaiken salatun ja salaamattoman informaation kaikkien saataville.

haktivisti (hacktivist) pyrkii ajamaan aatteellisia päämääriään tietotekniikan keinoin, esimerkiksi organisoimalla palvelunestohyökkäyksiä.[1]

krasheri (crasher) pyrkii tuhoon ja sabotaasiin tietoverkoissa

tietokonerikolliset, jotka tavoittelevat taloudellista hyötyä tietoverkkojen rikollisen käytön kautta sekä

ammattimaiset, valtioita tai yhtiöitä edustavat ja freelancereina toimivat tietokoneverkojen tiedustelijat ja tuhoajat, erikoisjoukkojen erikoisjoukot tai nykyajan palkkasoturit.

Tavoitteita voivat olla täydellinen tuho, verkon sulkeminen osittain, satunnaisten tai tarkoituksellisten datavirheiden luonti, informaation varastaminen, palveluiden varastaminen, esimerkiksi ilmaiset puhelut, järjestelmän monitorointi ja tiedon keräys esimerkiksi vastatoimista sekä tiedon keräys kiristystarkoituksessa.

Välineitä hakkerisodankäynnissä ovat muun muassa ohjelmiston tai tietokoneen fyysisen osan (mikropiirin, piirilevyn, tietokoneen) takaovi tai -portti, ohjelmistojen virheet (tahalliset tai tahattomat), ohjelmistovirus, looginen pommi, Troijan hevonen, salasanan "haistelija", verkkoturvallisuusohjelmat kuten SATAN jne.

Kuuluisa esimerkki on saksalainen hakkerivakoilijaketju vuodelta 1989. Ketjun hakkerit murtautuivat Saksasta useisiin USA:n sotilaallisiin tietoverkkoihin ja tiedot osti Neuvostoliiton KGB.lähde?

Monet viimeaikaisetmilloin? kriisit ovat sisältäneet hakkerisodankäynnin elementtejä. Tšetšenian toisessa sodassa Venäjä hyökkäsi menestyksekkäästi tšetšeenien sivustoja vastaan. Kosovon sodassa serbit hyökkäsivät NATO:n sivustoja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Hakkerisodankäynti on informaatiosodankäynnin alalaji. Se on tietoverkoissa tapahtuvaa sodankäyntiä, vihamielistä vaikuttamista tietoverkkojen avulla. Se sisältää toimintaa tietoja ja niiden tallennus-, käsittely- ja siirtojärjestelmiä vastaan. Tietojen osalta kyseeseen tulee tietojen hankinta, manipulointi ja tuhoaminen.

Tietokoneverkkojen "epäsosiaalinen" aines voidaan jakaa motivaatioiden mukaan seuraavasti:

hakkeri (hacker) hyväntahtoinen tietokoneharrastelija, joka käyttää aikansa rakentavasti.

krakkeri (cracker) vaatii ohjelmistojen vapaata käyttöä ja

krypto-anarkistit pyrkivät samaan kaiken salatun ja salaamattoman informaation kaikkien saataville.

haktivisti (hacktivist) pyrkii ajamaan aatteellisia päämääriään tietotekniikan keinoin, esimerkiksi organisoimalla palvelunestohyökkäyksiä.[1]

krasheri (crasher) pyrkii tuhoon ja sabotaasiin tietoverkoissa

tietokonerikolliset, jotka tavoittelevat taloudellista hyötyä tietoverkkojen rikollisen käytön kautta sekä

ammattimaiset, valtioita tai yhtiöitä edustavat ja freelancereina toimivat tietokoneverkojen tiedustelijat ja tuhoajat, erikoisjoukkojen erikoisjoukot tai nykyajan palkkasoturit.

Tavoitteita voivat olla täydellinen tuho, verkon sulkeminen osittain, satunnaisten tai tarkoituksellisten datavirheiden luonti, informaation varastaminen, palveluiden varastaminen, esimerkiksi ilmaiset puhelut, järjestelmän monitorointi ja tiedon keräys esimerkiksi vastatoimista sekä tiedon keräys kiristystarkoituksessa.

Välineitä hakkerisodankäynnissä ovat muun muassa ohjelmiston tai tietokoneen fyysisen osan (mikropiirin, piirilevyn, tietokoneen) takaovi tai -portti, ohjelmistojen virheet (tahalliset tai tahattomat), ohjelmistovirus, looginen pommi, Troijan hevonen, salasanan "haistelija", verkkoturvallisuusohjelmat kuten SATAN jne.

Kuuluisa esimerkki on saksalainen hakkerivakoilijaketju vuodelta 1989. Ketjun hakkerit murtautuivat Saksasta useisiin USA:n sotilaallisiin tietoverkkoihin ja tiedot osti Neuvostoliiton KGB.lähde?

Monet viimeaikaisetmilloin? kriisit ovat sisältäneet hakkerisodankäynnin elementtejä. Tšetšenian toisessa sodassa Venäjä hyökkäsi menestyksekkäästi tšetšeenien sivustoja vastaan. Kosovon sodassa serbit hyökkäsivät NATO:n sivustoja vastaan.

Niin?

Helsingistä ei tarvitse meuhkata, kun sillä ei ole Suomelle strategista merkitystä.