Lue keskustelun säännöt.
Katkeruus ex-miehestä
25.09.2018 |
Erostamme on 2 vuotta. Olen silti edelleen aivan h*lvetin rikki siitä, kuinka annoin hänen tuhota elämästäni 4 vuotta. Kuinka tyhmä olinkaan!? Ajattelin tuolloin, etten saa parempaa (ex siis iskosti tämän minun päähäni). Hän petti, maksatti minulla omia juttujaan, otti vaan hyödyn, mutta ei antanut minulle mitään takaisin. Ei tehty ikinä mitään yhdessä, hänen elämä pyöri vaan ryyppäämisessä ja kavereissa, kun minä puunasin yhteistä kotiamme ja esitin töissä, että minulla on oikein kiva elämä...
No, sen olen oppinut, etten anna KENENKÄÄN kohdella minua noin ja jos huomaan vähääkään jotain tuollaiseen viittaavaa se on peli poikki.
Miten koskaan pääsen yli tästä itsesyytöksestä ja arvottomuuden tunteesta, kuinka TYHMÄ ja heikko olen ollut!
Kommentit (7)
Jos tuota on tosiaan kestänyt jo kaksi vuotta, niin sinuna hakisin ihan ammattiapua asian käsittelemiseen. On korkea aika päästä elämässäsi eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosta on jo kaksi vuotta, erosta siis. Move on!
4vuotta ihmisen elämästä on lyhyt aika, älä vello siellä murheenlaaksossa enää, tai syyttelet itseäsi vielä tuostakin vuosien päästä. Otahan se elämä jälleen haltuusi. Menneitä et voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuota on tosiaan kestänyt jo kaksi vuotta, niin sinuna hakisin ihan ammattiapua asian käsittelemiseen. On korkea aika päästä elämässäsi eteenpäin.
Ehkä pitäisi :( se vaan jätti niin suuret arvet. Jotenkaan sitä ei osaa hakea apua, kun on elänyt ajatuksessa, että kyllä minä ansaitsin sen kaiken p*skan...ap
Hei kuule. Onneksi sitä kesti vain neljä vuotta, sitten ymmärsit lähteä. Ja kerrot, että olet surrut sen jälkeen omaa tyhmyyttäsi vielä kaksi vuotta. Eli nyt olet tuohon mieheen haaskannut kuusi vuotta. Jo kuusi vuotta. Vain kuusi vuotta. Lopeta energian hukkaaminen siihen suuntaan nyt heti paikalla. Olet oppinut jotain, vahvistunut, et lankea samaan ansaan toiste. Nyt keskityt hoivaamaan itseäsi, hemmottelemaan itseäsi, elämään sitä elämää mitä haluat elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää päästä vain yli ja katse eteenpäin :) ihmettelen kyllä suuresti miten tuollaisia itsekkäitä ihmisiä on olemassa! Tai turhaan sitä ihmettelee, ihminen osaa olla niin julma. Kannattaa ajatella asiaa myös niin, että exäsi ei todellakaan ollut normaali. Tunneköyhä hyväksikäyttäjä. Ei sellainen ihminen tule koskaan elämään onnellista ja tasapainoista elämää.
Ap jatkaa... Oli monet kerrat öitä pois ilmoittamatta ja minä stressasin itseni ihan uuvuksiin missä hän on ja mitä hän tekee, valehteli menoistaan, petti jatkuvasti lupauksia (esimerkiksi lupasi lähteä kanssani leffaan, mutta kun oli lähdön aika lähtikin mielummin kaverinsa luo ryyppäämään), ei ikinä käyty yhdessä juhlimassa, minua ei kutsuttu hänen ystävien juhliin, jossa oli myös näiden kavereidensa tyttöystäviä jne. Minun kaverit pyysivät häntä aina mukaan, muttei ikinä tullut, kun kuulemma vihasi ystäviäni... Minäkin aloin jopa miettimään, että ovatko ystäväni jotenkin ääliöitä!?
Voi luoja minua raivostuttaa... En tiedä mistä tämä taas putkahti tänään aamulla päähäni.