Tänään Sokoksella nähtyä

nainen puhui puhelimessa jonkun kanssa, että taas on naama verillä kun se riemastui taas jostain vaatteesta tai vastaavasta, en kuunnellut tarkkaan tietenkään. HArmitti vaan lasten puolesta. Oletin heit että mies on kyseessä (siis hakkaajana) voihan se olla, että se oli vaikka naapuri.

sääliähän se nainen sinulta juuri kaipaakin!

Kunnes kävi ilmi että harrasti karatea.

kotiin päin kävellessä mies ilmoitti nujertuneena että me ei sitten ulkoilla yhdessä ennen kuin mun naama on taas kuosissa. mun käydessä sokoksen apteekissa (lisää särkylääkkeitä..) mies ja laspi odotti ulkopuolella ja siihen oli tullut joku tummu kujertamaan lapselle ja vilkutteleen ja heilutteleen siihen. miehellekin oli hymyillyt. vaan hyytyi hymy kun näki mun palaavan sieltä apteekista! mies sanoi että oli katsonut vaan ihan helkkarin vakavan näköisenä ja poistunut paikalta..



että jos oot tummu kuulolla niin kuiten sanottua ihan arkinen syy oli tällä rouvalla turvonneen naaman taustalla.



..heh.. tulipa mieleen eräs raskausaikainen tapaus: olin siis viimeisilläni raskaana ja juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle. uudessa kämpässä oli semmoiset suhteellisen ankeat muovilattiat ja tuumasin että vahaan ne sentään, ovat ainakin hiukka kivemman näköiset. siivousvehkeet oli tottakai alimmaisena jossain kasassa enkä löytänyt mitään kunnon moppia tms. pesin sitten lattiat ihan rievun kanssa konttaamalla.



olin siinä juuri polvillani ja kurkottamassa viiieeelä pikkuisen pidemmälle kun paljas käsi luisti liukkaalla lattialla ja poks vaan tipuin suoraan naamalleni. ekana iski kauhee kipu, sitten pelästys mahan puolesta. maha oli ookoo, mutta huuli tuhannen paskana ja verta lenti pitkin lattiaa. en kyennyt nousemaan enkä huutamaan miehelle, pitelin vaan naamaani ja yritin toipua pelästyksestä.



loppui se verentulo sitten mutta naama oli tosiaan hiukan kärsineen näköinen ja huuli ihan rupinen ja turvoksissa. ja mun piti mennä parin päivän päästä yksin (kun mies oli töissä) paikalliseen neuvolaan synnytysvalmennusryhmään. olipa helvetin hienoa istua yksin ihan piestyn näköisenä siellä pariskuntien keskellä..



että semmoista. ..olen muuten kerran kiireissäni ihan oikeasti myös kävellyt ovea päin ja satuttanut nenäni.. jotenkin jalat liikku nopeammin kuin käsi, en vaan kerennyt avaamaan ovea ennen kuin olin jo lyönyt nokkani siihen.. että kyllä kai sellaistakin sattuu, vaikka kuulostaakin pöljälle.

Meillä oli naapurissa aikanaan rouvaansa hakkaava ukko, sitä hakkausta nähtiin kyllä ihan omin silmin. Rouva vaan halusi kaikin tavoin salata asian ja sitten viimein kun tuli pyytämään apua niin poliisit piti pyytää meidän pihaan että kukaan ei tiedä sen olevan heidän asialla. Mutta että tosiaan ei aina voi tietää jos vastaan tulee joku naama ruvella että mitä on oikeasti tapahtunut.

kanssa kauppaan, kun olin lyönyt pääni unissani sängyn päätyyn ja silmä mustana.

Lensin pyörällä katuun leuka edellä, jonka seurauksena leuassani oli mojova mustelma(onneksi ei sentään hampaita mennyt).

Bussissa sain pari viikkoa sääliviä katseita osakseni, eikä mies lähtenyt kanssani mihinkään ennenkuin mustelma hävisi.