Lue keskustelun säännöt.
Millaisten ihmisten on vaikeaa löytää kumppania, vaikka...
möhkömahku
21.09.2018 |
...he eivät ole stereotyyppisellä tavalla "kelvottomia"?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Millainen on stereotyyppisellä tavalla kelvoton?
No vaikka juoppo, narkkari, väkivaltainen MT-ongelmainen, varasteleva huijari, tms.
Unohdetaan nyt ulkonäkö, se toki vaikuttaa mutta kautta linjan.
Haen ihmistyyppejä tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea löytää
- kumppania
- sopivaa kumppania
- mieluisaa kumppania
?
Matalasti koulutettujen, heikosti tienaavien miehien koska kuten tuossa toisessa ketjussa nainen sanoi että pystyy tuntemaan olonsa turvalliseksi vain häntä paremmin tienaavan miehen kanssa.
Tähän pitkä jono silmienpyörityshymiöitä.
Minulle on ollut. - Ehkä se johtuu eniten kahdesta syystä. Viihdyn oikeastaan oikein hyvin ja mallikkaasti itsekseni, vaikka toisaalta samanaikaisesti toivoisin löytäväni rinnalleni kumppanin; mutta siis olen liian laiska ja saamaton, että näkisin asian (kumppanin löytämisen) eteen, jotenkin erityisesti vaivaa, saati työtä. Toisekseen elän ja vietän elämääni seudulla, jossa en yksnikertaisesti en juurikaan kohtaa ja tapaa ikäsiäni sinkkuja; ainakaan sellaisia, joista saattaisin kiinnostua parisuhde mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkojen. Sellaisten, jotka eivät uskalla millään heittäytyä ja luottaa siihen, että tästä voisi tulla jotain ja tämä voisi kestää. Pelkää hylkäämistä --> suojelee itseään mahdolliselta tuskalta pakenemalla rakkaussuhteita. Vaikka pohjimmiltaan juuri rakkautta kaipaisi kaikkein eniten.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ollut. - Ehkä se johtuu eniten kahdesta syystä. Viihdyn oikeastaan oikein hyvin ja mallikkaasti itsekseni, vaikka toisaalta samanaikaisesti toivoisin löytäväni rinnalleni kumppanin; mutta siis olen liian laiska ja saamaton, että näkisin asian (kumppanin löytämisen) eteen, jotenkin erityisesti vaivaa, saati työtä. Toisekseen elän ja vietän elämääni seudulla, jossa en yksnikertaisesti en juurikaan kohtaa ja tapaa ikäsiäni sinkkuja; ainakaan sellaisia, joista saattaisin kiinnostua parisuhde mielessä.
- täydennän vielä, että jos ja kun sitten joskus olen onnistunut tapaamaan ja kohtaamaan oman kiinnostukseni herättäneen ja sellaisen, jossa on mielessäni ennättänyt jo käydä, että tuossa saattaisi olla potenttiaalia ja mahdollisuutta kumppaniksi, niin turhauttavan usein tämä tunne on sitten jäänyt yksipuoliseksi. Ei minulla ole taitoa, eikä taida olla oikein haluakaan pakottaa tai painostaa parisuhteeseen kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunlaisteni. Eräässä ketjussa joku oli kuvannut edustamani ihmistyypin todella hyvin. Siihen joku väitti, ettei sellaisia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan. Mutta kyllä minä ainakin olen.
Vierailija kirjoitti:
Arkojen. Sellaisten, jotka eivät uskalla millään heittäytyä ja luottaa siihen, että tästä voisi tulla jotain ja tämä voisi kestää. Pelkää hylkäämistä --> suojelee itseään mahdolliselta tuskalta pakenemalla rakkaussuhteita. Vaikka pohjimmiltaan juuri rakkautta kaipaisi kaikkein eniten.
Lisään vielä, että tämän kirjoitin siis omasta kokemuksestani. Vaikutan ulospäin hyvinkin "kelvolliselta" suhteeseen, olen sosiaalisesti taitava (kevyissä, ei-intiimeissä suhteissa), elämässäni menestynyt ja vielä kauniskin. Mutta rakkauden suhteen olen kuin peura ajovaloissa. Pelkään aivan järjettömästi rakastumista ja hylätyksi tulemista. Olen 27v. enkä ole koskaan seurustellut. Parin viikon päästä aloitan terapiassa, olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten. Ehkä vielä joskus uskallan rakastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minunlaisteni. Eräässä ketjussa joku oli kuvannut edustamani ihmistyypin todella hyvin. Siihen joku väitti, ettei sellaisia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan. Mutta kyllä minä ainakin olen.
Kerro?
Vierailija kirjoitti:
Arkojen. Sellaisten, jotka eivät uskalla millään heittäytyä ja luottaa siihen, että tästä voisi tulla jotain ja tämä voisi kestää. Pelkää hylkäämistä --> suojelee itseään mahdolliselta tuskalta pakenemalla rakkaussuhteita. Vaikka pohjimmiltaan juuri rakkautta kaipaisi kaikkein eniten.
Kuulostaa minulta ja on aika tottakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainakin itse sellainen (ujo, huonoitsetuntoinen ja introvertti), vaikka olisin "paperilla" ominaisuuksiltani ja asenteeltani muuten parisuhdeainesta.
Huono-onnisen. Minulla on ollut niin huono tuuri että olen kohdannut narsistin, psykopaatin, useampia juoppoja, sairaalloisen ujoja ja estoisia, sekä sellaisia jotka ovat edellyttäneet mahdottomia, esim että minulla olisi pitänyt olla lapsia, en olisi saanut olla niin arka luonteeltani, en olisi saanut olla niin huolellinen ja tarkka kuin olen.
Sopivaa kumppania ei siis vaan ole löytynyt. Niin, ja sitten oli vielä pari sellaista jotka eivät sitten olleetkaan vielä eronneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minunlaisteni. Eräässä ketjussa joku oli kuvannut edustamani ihmistyypin todella hyvin. Siihen joku väitti, ettei sellaisia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan. Mutta kyllä minä ainakin olen.
- Nyt ei kyllä lainkaan auennut millainen olet.- Mutta luulen tietäväni mitä saattaisit tarkoittaa. Tai siis minusta(kin) on hieman tylsää kun usein he, jotka ovat vailla kumppania tai yleisemmin läheisyyttä ja hyväksyntää esitetään usein hyvin stereotyyppisesti.. - Ei se, että on ulkosiesti viehättävämpi, perusfiksu ja omillaan toimeentuleva vielä takaa, että olisi "löytänyt" tai saanut mahdollisuuden elää parisuhteessa, jonkun toisen kanssa. - Ja jos tämän erehtyy sanomaan ääneen, niin saa kuulla, kuinka pitäsi laskea rimaa tai kuinka on nirso. Miehenä olen myös saanut kuulla kuiskinta, mutta myös jonkun kerran suoraa piikittelyä mahd. omasta seksuaalisesta suuntautumisestani. Sekä jonkun kerran myös uteluita, että olenko uskovainen (hihuli). Kun kuulemma menee hyvä mies hukkaan, jollei ymmärrä hankkia itselle kumppania.
Sellaisten kuin minä: ujo ja arka introvertti, joka ei uskalla mennä mihinkään, soittaa puhelimella mihinkään, puhua kenellekään, katsoa silmiin... Ja kuitenkin sain kumppanin. Uskon että sen mahdollisuus oli yksi miljoonasta, niin epätodennäköistä se oli. Tapasin mieheni 15-vuotiaana, silloin teiniaikaan oli kuitenkin niin kova tarve seurustella ja löytää poikakaveri, että varmaan jotenki taistelin tuon ujouteni lävitse. Muistan kun hän haki minua aluksi treffeille autoillaan, olimme kumpikin niin ujoja, ettemme uskaltaneet puhua toisillemme mitään siinä autossa. Istuimme vaan vierekkäin, ajelimme, katselimme maisemia ja kuitenkin kumpikin oli ihastunut. Ihme että suhde jatkui! Olemme edelleen yhdessä nyt kun olen keski-ikäinen. En varmaan enää vanhempana olisi voinut tutustua miehiin ja onneksi sain näin hyvän miehen nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunlaisteni. Eräässä ketjussa joku oli kuvannut edustamani ihmistyypin todella hyvin. Siihen joku väitti, ettei sellaisia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan. Mutta kyllä minä ainakin olen.
Kerro?
En kerro. Syyttäisitte minua taas provoksi, valehtelijaksi, alkaisitte taas väittämään että "nainen saa aina seksiä" jne.
En ole koskaan saanut seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Arkojen. Sellaisten, jotka eivät uskalla millään heittäytyä ja luottaa siihen, että tästä voisi tulla jotain ja tämä voisi kestää. Pelkää hylkäämistä --> suojelee itseään mahdolliselta tuskalta pakenemalla rakkaussuhteita. Vaikka pohjimmiltaan juuri rakkautta kaipaisi kaikkein eniten.
28-vuotiaana miehenä pystyn hyvin samaistumaan. Nuorempana saatujen kokemusten takia en kykene kunnolla luottamaan ihmisiin ja kaikki ihmissuhteet ovat hyvin pintapuolisia. Tuon lisäksi olen myös ujo, enkä tee aloitetta uusiin ihmisiin tutustumisessa. Olen onneksi uskotellut itselleni, että menee se elämä ihan mukavasti näinkin.
Ujojen miesten. Valtaosa naisista haluaa mieluummin että mies tekee aloitteen.
Submissiivisten miesten. Näitä on n. 10x enemmän kuin naisia jotka haluavat ottaa ohjat.
Koulutettujen ja menestyneiden naisten jotka eivät ole nättejä, mutta haluavat koulutetun ja menestyneen kumppanin. Menestynyt mies haluaa nätin naisen.
Urheilullisten mutta köyhien miesten, jotka haluavat urheilullisen kumppanin. Timmi kroppa nostaa naisten osakkeita paremmin.
Kaupungeissa asuvien vihervassarinaisten, näistä ylitarjontaa.
Maalla asuvien persumiesten, näistä ylitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunlaisteni. Eräässä ketjussa joku oli kuvannut edustamani ihmistyypin todella hyvin. Siihen joku väitti, ettei sellaisia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan. Mutta kyllä minä ainakin olen.
Kerro?
En kerro. Syyttäisitte minua taas provoksi, valehtelijaksi, alkaisitte taas väittämään että "nainen saa aina seksiä" jne.
En ole koskaan saanut seksiä.
- Niin. Ymmärrän tavallaan että et halua kertoa; kuten joku miekkonen (, viestiketjun viesti "15") jo ennättikin kommentoimaan, niin "vailla kumppania tai yleisemmin läheisyyttä ja hyväksyntää esitetään usein hyvin stereotyyppisesti.." Eli jos olet naisena (mm.) fiksu, kaunis, ulsopäin suuntaunut ja elämäniloinen, niin eihän kukaan suostu tai halua uskoa, että sinulla ei olisi ollut mahd. halutessasi pariutua. Kun on niin helppo ja vaivatona elää omissa ennakkoluuloissaan ja asenteissaan siitä, millaisia ovat he, joille on vaikeuksia löytää itselleen kumppani.(..)
Millainen on stereotyyppisellä tavalla kelvoton?