Lapsiperheelle sopiva koti

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 4- ja 1,5-vuotiaat lapset ja suunnittelemme oman kodin ostoa. Tällä hetkellä asumme siis kerrostalokolmiossa, mutta haluaisimme täältä rauhallisempaan ympäristöön, mieluiten että olisi oma piha jne. Pienikin piha riittäisi, rt/okt asumisessa eniten houkuttaa se, että voisi joskus vaan päästää lapset ovesta takapihalle touhuamaan. Tässä meidän talossa ei ole edes hissiä, joten täällä ei haluta perhetta kasvattaa enempää. Tällä hetkellä meidän lähiympäristö ei ole myöskään tarpeeksi turvallinen, että lapsia voisi päästää yksin omalle pihalle ennen kuin täyttävät tyyliin 7. Paljon liikennettä heti pihan portin takana jne.

Meillä on toiveissa iso perhe, lapsiluku siis kasvanee vielä, tällä hetkellä neljä tuntuu meidän mielikuvissa sopivalta eli isompi asunto tulee muutenkin kyseeseen. Olemme asuneet pitkään kerrostalossa, joten olisi kiva kuulla mielipiteitänne ja faktoja rt/okt asumisesta.

Yksi mielessä käynyt ajatus olisi ostaa se perinteinen rintamamiestalo viihtyisältä alueelta ja kunnostaa se omanlaiseksi. Mieheni on taitava remontoija ja muutenkin osaisi varmaan tehdä isoimman osan talon töistä itse, itse voin auttaa kaikessa mitä ymmärrän. Toisaalta usean lapsen kanssa mietin, että kuinka hirveästi sitä työtä on kuitenkin, pitäisikö suosiolla säästää muille? Tuhoaako taloprojekti parisuhteen kuin parisuhteen, että onko hullu ajatus? Näissä miljöissä viehettää se rauha ja historia, kauniit maisemat jne. Lapsena olen itse asunut tällaisissa maisemissa, mies enemmän landella. Tavallaan tuntuisi, että jos siinä onnistuisi hyvin, niin se voisi ollakin meidän vaihtoehtomme ja hyvä lapsuudenkoti lapsille. Toisaalta en halua, että se projekti sitten syystä tai toisesta venyy ja joudumme asumaan ja riitelemään raksalla velkavankeudessa vuosikausia.

Toinen vaihtoehtohan olisi ostaa ihan uusi muuttovalmis talo uudelta asuinalueelta, ehkä jopa rivitalo-osake niin ei olisi niinkään paljon sitä hommaa. Jotkut tutut ovat pelotelleet uusien talojen sisäilmaongelmilla, eikai sellaista ongelmaa nyt ihan kaikssa ole? Mietin myös millaisia nämä ympäritstöt ovat? Varmasti parempia kuin nykyinen, mutta onko niissä sitten ankeaa kun puut ovat vain taimia ja joka nurkan takana on uusi työmaa. Eihän niissä ehkä ole ihan yhtä perinteinen tunnelma, mutta ei uudessakaan ole mitään vikaa. Pääsisi ainakin vähemmällä, toisaalta nämä rempat ja muut eivät meitä lähtökohtaisesti karmi vaan se ainakin vielä ajatuksena kuulostaa jännittävältä. Toisaalta myös kulut olisivat ihan toista luokkaa mikä ei sekään haittaisi.

Tietenkin on vaihtoehtoja tältä väliltä myös, mutta itse haluaisimme tavallaan tehdä kaiken itse ja asua romanttisessa omakotitalossa tai sitten päästä vain valmiiseen asuntoon, joka on kuitenkin siisti ja siitä saa pienellä pintaremontilla juuri meille täydellisen kodin. En itse oikein tiedä kummasta ympäristöstä sitten pitäisin enemmän kun onhan niissä puolensa molemmissa. Minkälaisia on teidän kokemukset asumisesta lasten kanssa?

Tärkeintä on arjen sujuvuus eli lyhyt työmatka ja palvelut ja harrastukset lähellä.

Onko kukaan selvinnyt hengissä tuollaisesta okt-projektista, ihan omaa taloa ei uskalleta alkaa rakentamaan, sen verran olisi jo liikaa, mutta pystyykö tuohon kunnostamiseen normaalit ihmiset? Se olisi meille oikeastaan se ykkösvaihtoehto, mutta kokemusta ei ole eikä sen takia ihan realistista kuvaa siitä todellisesta urakasta. Ollaan kyllä varauduttu taloudellisesti siihen, että vanha talo voi yllättää, mutta kannattaako siihen sitten ryhtyä? Onko joku kohdannut pettymyksiä tuollaisessa vai onko oletteko päässeet muuttamaan unelmakotiinne ja perhekin pysynyt kasassa? Kyselen vähän kun olen törmännyt moneen kauhutarinaan ja vaikka tunne siitä asumismuodosta on vahva, en halua turhaan leikkiä suhteellamme jos homma on aivan järjetöntä. Kokemuksia siis kaipailen :)

Haluaisimme päästä muuttamaan mielellään ennen kuin esikoinen menee ekaluokalle (tai eskariin) niin saisi sitten tutussa ryhmässä aloittaa koulunkäynnin eikä tarvitsisi enää muuttaa muualle.

Meillä on rintamamiestalo, jossa ollaan asuttu hieman alle 10 vuotta. Olemme kunnostaneet lähinnä itse. Aika pieni osa lopulta ollaan saatu rempattua, koska kun lapset ovat pieniä, ei vain jaksa tai pysty. Eli taloa ostaessa kannattaa ymmärtää se, että remontissa voi todella kestää vaikka 20 vuotta, kun tehdään pala kerrallaan.

Mieluummin vanha hirsitalo kuin rmt. Rmt on usein aika pieni ja pohjaltaan epäkäytännöllinen yhtään isomman perheen vaatimuksiin (kellarisaunat, kapeat rappukuilut yms). Lisäksi pula-ajan rakennusmateriaalit eivät olleet parasta mahdollista laatua (sokkelit säästöbetonia). Tosin yliremontoinnilla pilattu vanha hirsitalo ei ole sen tunnelmallisempi asua kuin perus 2000-l pakettitalo, että miettikää mitä talolta haluatte. Piha voi kyllä olla vanhassa talossa kivempi.

Kyllä niiden "turvattomienkin" kerrostalojen pihoissa usein pyörii pieniä lapsia vaikka kuinka. Asennekysymys pitääkö sitä ongelmana.

Kai tajuat, että rivi-tai omakotitalossakaan lapsia ei vaan voi päästää ulos touhuamaan?

Mies kävisi töissä ja remontoisi? Ja sinä hoitaisit lapset yksin?

Vierailija kirjoitti:

Kai tajuat, että rivi-tai omakotitalossakaan lapsia ei vaan voi päästää ulos touhuamaan?

Ai, miksi ei voi?

Vierailija kirjoitti:

Kai tajuat, että rivi-tai omakotitalossakaan lapsia ei vaan voi päästää ulos touhuamaan?

Erittäin monet päästävät lapset vaan ulos touhuamaan oli kyseessä sitten kerros-, rivi- tai omakotitalo.

Iso talo tuo vain vaivaa pikkulapsiarkeen! Kahdessa kerroksessa asuminen lisää tapaturmariskiä mm portaissa. Et voi jättää lasta vahtimatta maallakaan. Helpotusta ei tule lisäämisestä vaan vähentämisestä. 

Lapsi voi lähteä yksin  metsään ja eksyä. 4 v on liian pieni olemaan valvomatta pihalla, mutta silti näkee jopa 2-3 vuotiata isompien lasten seurassa ilman aikuista. Jotkut vanhemmat kun eivät tunne vastuutaan ja vierittävät sitä toisille lapsille!

Jos on talo, niin laita kasvimaa ja pidä lapset lähellä pihatöissä! Jos et pidä itse pihalla puuhastelusta, niin pysy kerrostalokolmiossa. Lapsille riittää vielä vuosikausia yksi makuuhuone ja aikuisille toinen, vaikka lapsia syntyisikin neljä. Sitten kun yksi tai kaksi lasta on kouluiässä, niin voi muuttaa isompaan, jos on varaa.

Älkää vain haaliko turhaa tavaraa kotiinne! Sitä kertyy liikaa ilman, että alkaa keräilemään ja hamstraamaan. Miettikää miten vähän tavaraa oli 70-luvulla. Turhat, käyttämättä jäävät  ja rumat tavarat luovat energiaa syövän ansan ympärillemme, joten varokaa.

Lapsiperheelle sopiva asuinpaikka on paikka, jossa on turvallinen kulkuyhteys kouluun, kavereille, ja harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niiden "turvattomienkin" kerrostalojen pihoissa usein pyörii pieniä lapsia vaikka kuinka. Asennekysymys pitääkö sitä ongelmana.

Eikun meidän piha on ihan oikeasti sellainen, että pitää olla vahtimassa pienempiä. Kerran esikoinen (silloin jo melkein 4 täyttänyt) lähti juoksemaan kadulle kauppaan ja juuri ehdin juosta kiinni ennen ekaa suojatietä, olisi jäänyt autonalle muuten. Täällä nuorimmat itsekseen leikkijät on jo kouluikäisiä. Asuttiin tässä siis jo ennen lapsia, miehen työhuoneesta vaan tehtiin lastenhuone ja hän vuokrasi työtilan tästä läheltä. Tietenkin jos olisi vähän hiljaisempi alue niin voitaisiin yhdessä käydä läpi missä saa leikkiä, mutta täällä tosiaan pitää kulkea lasten kanssa nämä puistojen ja kotipihanvälit käsi kädessä.

Ja siis en nyt heitteille ole jättämässä kun joku sitäkin kyseli, halutaan vaan muuttaa rauhallisemmalle alueelle missä lasten on hyvä kasvaa. Tällä hetkellä raahaudutaan kolmannesta kerroksesta tuohon kotipihalle ilman hissiä, että olisihan se arjen luksusta jos voisi vain pistää kengät jalkaan ja marssia omalle aidatulle kotipihalle leikkimään.

asua romanttisessa omakotitalossa...huutonauruhymiöitä. Romattisuus on kaukana ainakin jos yhdistelmä on remontti, jota tehdään oman työn ohella ja siihen päälle vielä pienet lapset.

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheelle sopiva asuinpaikka on paikka, jossa on turvallinen kulkuyhteys kouluun, kavereille, ja harrastuksiin.

Useamman lapsen kaveri ja harrastatusbumpa ei ainkaan toimi, jos asuu jossain jossa voi vaan päästää lapset ulos. Sillä niin voi tehdä vain jossain korpimaisemisssa jossa ei ole tietä, metsää ja vettä lähimmän parin kilometrin säteellä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niiden "turvattomienkin" kerrostalojen pihoissa usein pyörii pieniä lapsia vaikka kuinka. Asennekysymys pitääkö sitä ongelmana.

Eikun meidän piha on ihan oikeasti sellainen, että pitää olla vahtimassa pienempiä. Kerran esikoinen (silloin jo melkein 4 täyttänyt) lähti juoksemaan kadulle kauppaan ja juuri ehdin juosta kiinni ennen ekaa suojatietä, olisi jäänyt autonalle muuten. Täällä nuorimmat itsekseen leikkijät on jo kouluikäisiä. Asuttiin tässä siis jo ennen lapsia, miehen työhuoneesta vaan tehtiin lastenhuone ja hän vuokrasi työtilan tästä läheltä. Tietenkin jos olisi vähän hiljaisempi alue niin voitaisiin yhdessä käydä läpi missä saa leikkiä, mutta täällä tosiaan pitää kulkea lasten kanssa nämä puistojen ja kotipihanvälit käsi kädessä.

Ja siis en nyt heitteille ole jättämässä kun joku sitäkin kyseli, halutaan vaan muuttaa rauhallisemmalle alueelle missä lasten on hyvä kasvaa. Tällä hetkellä raahaudutaan kolmannesta kerroksesta tuohon kotipihalle ilman hissiä, että olisihan se arjen luksusta jos voisi vain pistää kengät jalkaan ja marssia omalle aidatulle kotipihalle leikkimään.

Kerro nyt ihmeessä millainen sinun mielikuvissa on piha, johon voi jättää pienet lapset ilman aikuisen valvontaa? 

Kyllä voi rempata itse, jos on käsistään kätevä, järjestelmällinen ja pitkäjänteinen eli osaa tehdä remppa-aikataulut ja pitää niistä kiinni. Monissa hommissa on hyvä olla kaksi henkilöä, eli varautukaa siihen että tarvitsette lapsenvahtia/remonttiapua.

Jos aiotte asua talossa remontin aikana se teettää lisätyötä, talon on oltava turvallinen lapsille (eli esim. sähkötyökalut pois joka kerta remontoinnin jälkeen, ei putoamisvaaraa vaikkapa remontinaikaisilta portailta jne) ja sen verran siisti että arki rullaa, myös vessan/veden on hyvä olla käytössä kun talossa asutaan. Paras puoli on tietty se että jos asutte talossa, ei tarvitse maksaa jostain toisesta kämpästä.

Omat vinkkini jos remppaatte vanhaa:

- Ostakaa suosiolla myös rakennuspalveluita jos oma aika ei riitäkään. Henkisesti on raskasta jos työt seisoo pitkiä aikoja vaikkapa sairastumisten tai työkiireiden takia.

- Varatkaa enemmän rahaa ja aikaa kuin mitä paperilla näyttää että tarvitsette.

- Tehkää muutakin kun remonttia, eli jos on iso/pitkä projekti varatkaa aikaa myös perheen yhdessäoloon, sekä tavalliseen arkeen että kivaan tekemiseen.

- Jos ette asu talossa rempan aikana, asukaa mahdollisimman lähellä jotta joka päivä ei mene aikaa matkoihin raksan ja kodin välillä.

- Pyytäkää rohkeasti talkooapua kavereilta ja sukulaisilta, sekä rakennushommiin että lapsenvahtiavuksi.

Meillä ei ole kuin kaksi lasta, mutta kyllä se remontointi hyvin vähiin jäi tässä monta vuotta.

Nyt nämä on 14 ja 16 ja viimeiset pari vuotta olen ehtinyt mm. raivata autotallin, maalailla siellä täällä, kiinnitellä hyllyjä ja LAITTAA PIHAN.

Tavoitteena on saada tää kuntoon ennen esikoisen yo-juhlia.

Ja siis on ollut kivaa, kun on paljon tilaa ja iso aidattu tontti. Mutta tosiaan mihinkään laitteluun ei ole ollut aikaa.

Eikä lapsia todellakaan voi alle kouluikäisinä päästää pihalle ilman valvontaa.

Katso pari jaksoa remonttipiiskureita :D

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole kuin kaksi lasta, mutta kyllä se remontointi hyvin vähiin jäi tässä monta vuotta.

Nyt nämä on 14 ja 16 ja viimeiset pari vuotta olen ehtinyt mm. raivata autotallin, maalailla siellä täällä, kiinnitellä hyllyjä ja LAITTAA PIHAN.

Tavoitteena on saada tää kuntoon ennen esikoisen yo-juhlia.

Ja siis on ollut kivaa, kun on paljon tilaa ja iso aidattu tontti. Mutta tosiaan mihinkään laitteluun ei ole ollut aikaa.

Eikä lapsia todellakaan voi alle kouluikäisinä päästää pihalle ilman valvontaa.

Mitä tekemistä teidän lapsilla on ollut siellä aidatulla pihalla?

Voin kertoa, että ei se vanhan talon remontointi tosiaankaan alkuhuuman jälkeen ole jännää ja romanttista😂 Me ostettiin vapaa-ajanviettopaikaksi vanha hirsitalo jota remontoidaan aina kun huvittaa, ja tässäkään tilanteessa ei se remontin teko ole aina herkkua. En voisi edes kuvitella tilannetta, jossa pitäisi samaan aikaan asua tuollaisessa talossa ja väkisin tehdä remonttia että saa valmista + hoitaa koti ja perhe. Lisäksi pitää okt:ssa hoitaa remontin lisäksi ne pakollisetkin, eli pihatyöt, lumityöt talvella, mahdolliset polttopuut hommattava tavalla tai toisella, rännien putsauksia yms, lista on loputon.