Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskovaiset, voisitteko mennä naimisiin ei-uskovaisen kanssa?
16.09.2018 |
Käsittääkseni mielipiteet asiasta vaihtelevat. Äärimmillään jotkut näkevät sen ikeen kantamisena jumalattoman kanssa. Itse uskon ettei yhteisen uskon puute ole este, jos molemmat kunnioittavat toisensa vakaumusta ja mielipiteitä. Toisaalta, usko yhdistää paljon.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
On melkein ainut vaihtoehto. Ei noita vapaita uskovaisia tervejärkisiä miehiä löydy
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, koska puolisoni joutuisi kadotukseen.ja minut pelastettaisiin. Joutuisimme iäisyydessä erillemme.
Et ole sitten lukenut, mitä Jeesus sanoi puolisoista ja ylösnousemuksesta?
Ei olisi kannattanut. Sain käännytettyä uskovan mieheni ateistiksi - itseasiassa käännytystyö alkoi jo seurusteluaikana.
Onneksi tuli järkiinsä, muuten olisi mennyt hyvä mies hukkaan.
Ateisti - Uskova 1- 0
Minä olen. Minun uskoni on tosin nykyään laajempaa kuin kristinusko, mutta uskon hyvin vahvasti Jumalaan. Mies on lähinnä kohtalonuskoinen.
En koe tässä mitään ongelmaa, mutta minä en uskostani nyt kenellekään puhukaan.
Minä olin 20 vuotta naimisissa uskovaisen miehen kanssa. Avioliitto loppui, kun mies vaihtoi minut lennosta toiseen.
Sen jälkeen päätin, että jos vielä toistamiseen naimisiin menen, on miehen tunne-elämän tasapainoisuus se kaikista tärkein asia. Toinen tärkeä asia on se, että hyväksyy toisen juuri sellaisena kuin tämä on. Tuomitsematta ja syyllistämättä.
Kaikki muu on toissijaista. Myös yhteinen näkemys uskosta tai uskonnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi olla ihmisen kanssa, joka suorittaa elämäänsä järjettömien sääntöjen mukaan. Esimerkiksi ei saa katsoa telkkaria, mutta Internet on ok. Ei saa ehkäistä, mutta keinohedelmöitys ok. Ei saa kiroilla, mutta väkivalta lapsia kohtaan ok. Jos uskovaisuus olisi vain tunnetta siitä että jokin suurempi voima on ja pyrkimys oikeasti hyviin tekoihin omassa sydämessä, se ei olisi ongelma, koska sillä tavalla uskon itsekkin. Uskontoni ei vain näy päälle päin mitenkään, se on minun ja Jumalani välinen eikä minun tarvitse todistaa ihmisille mitään.
Villakangasmi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska puolisoni joutuisi kadotukseen.ja minut pelastettaisiin. Joutuisimme iäisyydessä erillemme.
Et ole sitten lukenut, mitä Jeesus sanoi puolisoista ja ylösnousemuksesta?
Niin ei kai kristinuskon mukaan "taivaassa" enää mitään avioliittoja tai lihallisia himoja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista. Itse olen en ole uskova, mutta voisin hyvin kuvitella, että mieheni voisi olla uskovainen, kunhan pystyisimme kumpikin kunnioittamaan toistemme vakaumusta ja tekemään kompromisseja elämässä ja lasten kasvatuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Itse olen en ole uskova, mutta voisin hyvin kuvitella, että mieheni voisi olla uskovainen, kunhan pystyisimme kumpikin kunnioittamaan toistemme vakaumusta ja tekemään kompromisseja elämässä ja lasten kasvatuksessa.
No mutta sittenhän mies ei olis uskovainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 20 vuotta naimisissa uskovaisen miehen kanssa. Avioliitto loppui, kun mies vaihtoi minut lennosta toiseen.
Sen jälkeen päätin, että jos vielä toistamiseen naimisiin menen, on miehen tunne-elämän tasapainoisuus se kaikista tärkein asia. Toinen tärkeä asia on se, että hyväksyy toisen juuri sellaisena kuin tämä on. Tuomitsematta ja syyllistämättä.
Kaikki muu on toissijaista. Myös yhteinen näkemys uskosta tai uskonnosta.
Sinkuksi jäät. Niin kuin moni muukin nainen, joka asettaa vastaavat kriteerit mieslapsille. Henkisesti kypsiä VAPAITA miehiä saattaa olla jokunen, lähinnä varttuneemmissa ikäluokissa. He kyllä löytävät nopeasti parin, jos ovat vielä halukkaita pariutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 20 vuotta naimisissa uskovaisen miehen kanssa. Avioliitto loppui, kun mies vaihtoi minut lennosta toiseen.
Sen jälkeen päätin, että jos vielä toistamiseen naimisiin menen, on miehen tunne-elämän tasapainoisuus se kaikista tärkein asia. Toinen tärkeä asia on se, että hyväksyy toisen juuri sellaisena kuin tämä on. Tuomitsematta ja syyllistämättä.
Kaikki muu on toissijaista. Myös yhteinen näkemys uskosta tai uskonnosta.
Sinkuksi jäät. Niin kuin moni muukin nainen, joka asettaa vastaavat kriteerit mieslapsille. Henkisesti kypsiä VAPAITA miehiä saattaa olla jokunen, lähinnä varttuneemmissa ikäluokissa. He kyllä löytävät nopeasti parin, jos ovat vielä halukkaita pariutumaan.
Olen jo uusissa naimisissa. Olin eron jälkeen pari vuotta sinkkuna.
Alue: Aihe vapaa
En. Monestakin syystä, mutta yksi on se, että haluan että perheenä käymme kirkossa. Isän tehtävä rohkaista perhettä kirkkoon. Ja muutenkin sama elämänkatsomus näkyy niin monessa, että en voisi kuvitella.