Lue keskustelun säännöt.
Alzheimer on kuin katsoisi kuollutta ihmistä joka liikkuu
15.09.2018 |
Ja välillä herää henkiin. Sanoinkuvaamattoman tuskallinen tapa mennä, sekä uhrille että läheisille. Miksi Suomen valtion panostus alzheimerin tutkintaan on niin vaatimatonta? En halua väheksyä muuta inhimillistä kärsimystä maailmassa, mutta jos siirtolaisiin on varaa laittaa lähes kaksi miljardia vuodessa, luulisi, että myös alzheimerin tutkimukseen irtoaisi edes muutama sata miljoonaa?
Toki kaikilla on oma lehmä ojassa, ymmärrän. Siksi minusta pitäisikin jokaisen saada päättää, mihin hyväntekeväisyyteen rahansa antaa ja miten paljon. Se olisi ainoastaan oikein. Valtion pitäisi puolestamme valita ainoastaan hyvinvointivaltion ylläpitoon välttämättömät kustannukset, eikä päättää puolestamme kenen kärsimys on suurinta. Sitä oikeutta ei ole kenelläkään.
Anteeksi jos käytin kovaa kieltä, mutta surun jälkeen pistää vihaksi.
Kommentit (48)
Alzheimer on mielestäni vaikein sairaus, joka on olemassa. Onneksi muistisairauksia tutkitaan ympäri maailmaa.
Parasta olisi, jos saisi sairastuneen heti hoitoon, niin sairauden eteneminen saataisiin pysäytettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alzheimer on mielestäni vaikein sairaus, joka on olemassa. Onneksi muistisairauksia tutkitaan ympäri maailmaa.
Parasta olisi, jos saisi sairastuneen heti hoitoon, niin sairauden eteneminen saataisiin pysäytettyä.
Pysäyttää sitä ei voi, mutta hidastaa kyllä ehkä, jos varhaisvaiheessa siihen päästään puuttumaan. Mutta miten moni haluaa pitkittää sitä?
Hoito on yksi asia. Minä haluaisin että alzheimer parannettaisiin. Lopullisesti. Se ei onnistu ilman mittavia investointeja, investointeja jotka hallitus päättää puolestani käyttää muualle. Milloin ja kuka päätti, että valtio päättää kenen kärsimys on suurinta?
Minusta ajatus kansanedustajista eduskunnassa, jotka lobbaavat valitsemansa hyväntekeväisyyden puolesta, on vastenmielinen. Kenelläkään ei ole moraalista oikeutta päättää sitä keitä toinen puhtaasta auttamisen halusta haluaa auttaa. Ihmisiä jotka uskovat niin, olivat kuinka auttamishaluisia tahansa, kutsun itsekkäiksi.
On se kamala tauti. Pyöreä, sievä tätini laihtui tikuksi, hampaat tippuivat eikä kasvojen piirteistä saa enää mitenkään hänen aikaisempaa olemustaan mieleen.
Ainoa lohtu on, että hän on hyvin rauhallinen eli lääkitys on lienee kohdallaan. Sanoo hei tavatessa ja erotessa, muuten ihan tunnottoman oloinen. Surullista.
Usein alzheimerin sairaus on pitkälti seurausta pidentyneestä eliniästä, koska ikä tuo monia sairauksia, halusimme sitä tai emme. Ikuista nuoruutta tai elinikäistä terveyttä ei vain ole.
Alzheimerin sairaus on usein hankala lähiomaisille, eikä niinkään potilaalle itselleen.
Mummini eli onnellista ja iloista elämää, ilman huolen häivää, viimeiset elinvuotensa, vaikka ei ollut edes tietoinen ympäristöstä tai tästä ajasta, siinä mielessä Alzheimer on armollinen sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä ole. Vaan se on rakkaan ihmisen katsomista, jolla on ongelmia muistinsa kanssa, mutta hän on silti rakas. Ja persoonan syvin, kiltteys ja rakkaus, säilyy.
Muistisairaalla on oikeus elää ja nauttia.
Vierailija kirjoitti:
On se kamala tauti. Pyöreä, sievä tätini laihtui tikuksi, hampaat tippuivat eikä kasvojen piirteistä saa enää mitenkään hänen aikaisempaa olemustaan mieleen.
Ainoa lohtu on, että hän on hyvin rauhallinen eli lääkitys on lienee kohdallaan. Sanoo hei tavatessa ja erotessa, muuten ihan tunnottoman oloinen. Surullista.
Nyt tädilläsi on ollut joku muu sairaus.
Alzheimerin sairaus on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, joka ei näy päällepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja välillä herää henkiin. Sanoinkuvaamattoman tuskallinen tapa mennä, sekä uhrille että läheisille. Miksi Suomen valtion panostus alzheimerin tutkintaan on niin vaatimatonta? En halua väheksyä muuta inhimillistä kärsimystä maailmassa, mutta jos siirtolaisiin on varaa laittaa lähes kaksi miljardia vuodessa, luulisi, että myös alzheimerin tutkimukseen irtoaisi edes muutama sata miljoonaa?
Toki kaikilla on oma lehmä ojassa, ymmärrän. Siksi minusta pitäisikin jokaisen saada päättää, mihin hyväntekeväisyyteen rahansa antaa ja miten paljon. Se olisi ainoastaan oikein. Valtion pitäisi puolestamme valita ainoastaan hyvinvointivaltion ylläpitoon välttämättömät kustannukset, eikä päättää puolestamme kenen kärsimys on suurinta. Sitä oikeutta ei ole kenelläkään.
Anteeksi jos käytin kovaa kieltä, mutta surun jälkeen pistää vihaksi.
Ei tarvita mitään tutkimuksia vaan käyttää järkeä lue kirja: Dale Bredzen stop alzheimer
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole. Vaan se on rakkaan ihmisen katsomista, jolla on ongelmia muistinsa kanssa, mutta hän on silti rakas. Ja persoonan syvin, kiltteys ja rakkaus, säilyy.
Aika moni potilas muuttuu negatiiviseksi ja aggressiiviseksi.
Moni sänkyyn sidottu vanhus itkee äitiä apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein alzheimerin sairaus on pitkälti seurausta pidentyneestä eliniästä, koska ikä tuo monia sairauksia, halusimme sitä tai emme. Ikuista nuoruutta tai elinikäistä terveyttä ei vain ole./quote]
Voi kuulostaa radikaalilta, mutta minusta ikääntyminen on vain yksi sairaus - pahin niistä. Ihmisten määrä jotka ajattelevat niin, kasvaa joka vuosi. Kurzgesagt käsitteli aihetta yhdessä videoistaan:
Alzheimeria sairastavat ovat siis zombeja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tuttavapiirissä on pariskunta, jossa rouvalla on selviä oireita ollut jo pari vuotta. Mies ei joko tajua tai ei halua tajuta eli ei tee mitään asian eteen. Hidastua olisi voinut lääkityksellä, mutta miten menet sanomaan miehelle, että hei, "Liisalla" on alzheimer?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kamala tauti. Pyöreä, sievä tätini laihtui tikuksi, hampaat tippuivat eikä kasvojen piirteistä saa enää mitenkään hänen aikaisempaa olemustaan mieleen.
Ainoa lohtu on, että hän on hyvin rauhallinen eli lääkitys on lienee kohdallaan. Sanoo hei tavatessa ja erotessa, muuten ihan tunnottoman oloinen. Surullista.
Nyt tädilläsi on ollut joku muu sairaus.
Alzheimerin sairaus on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, joka ei näy päällepäin.
Teetkö nyt paremmat diagnoosit kuin lääkärit? Mikä sitten on hätänä?
Tottakai 83-vuotias Alzheimeria sairastava vanhenee ulkoisestikin nopeammin kuin terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajat kiinni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja välillä herää henkiin. Sanoinkuvaamattoman tuskallinen tapa mennä, sekä uhrille että läheisille. Miksi Suomen valtion panostus alzheimerin tutkintaan on niin vaatimatonta? En halua väheksyä muuta inhimillistä kärsimystä maailmassa, mutta jos siirtolaisiin on varaa laittaa lähes kaksi miljardia vuodessa, luulisi, että myös alzheimerin tutkimukseen irtoaisi edes muutama sata miljoonaa?
Toki kaikilla on oma lehmä ojassa, ymmärrän. Siksi minusta pitäisikin jokaisen saada päättää, mihin hyväntekeväisyyteen rahansa antaa ja miten paljon. Se olisi ainoastaan oikein. Valtion pitäisi puolestamme valita ainoastaan hyvinvointivaltion ylläpitoon välttämättömät kustannukset, eikä päättää puolestamme kenen kärsimys on suurinta. Sitä oikeutta ei ole kenelläkään.
Anteeksi jos käytin kovaa kieltä, mutta surun jälkeen pistää vihaksi.
Ei tarvita mitään tutkimuksia vaan käyttää järkeä lue kirja: Dale Bredzen stop alzheimer
Oksettava puoskari, joka käärii hyvät hillot omaisten ja vastikään diagnoosin saaneiden hädällä:
https://www.skeptic.com/reading_room/alzheimers-cure-prevention-false-c…
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole. Vaan se on rakkaan ihmisen katsomista, jolla on ongelmia muistinsa kanssa, mutta hän on silti rakas. Ja persoonan syvin, kiltteys ja rakkaus, säilyy.
Muistisairaalla on oikeus elää ja nauttia.
Toki oikeus elää ja nauttia. Mutta tosiasia on, että se persoonan syvin saattaa muuttua. Kiltistä puolisosta voi tulla mustasukkainen ja väkivaltainen, täysin muuta kuin oli ennen. Saattaa saada raivokohtauksia.
Assburger kirjoitti:
Rajat kiinni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja välillä herää henkiin. Sanoinkuvaamattoman tuskallinen tapa mennä, sekä uhrille että läheisille. Miksi Suomen valtion panostus alzheimerin tutkintaan on niin vaatimatonta? En halua väheksyä muuta inhimillistä kärsimystä maailmassa, mutta jos siirtolaisiin on varaa laittaa lähes kaksi miljardia vuodessa, luulisi, että myös alzheimerin tutkimukseen irtoaisi edes muutama sata miljoonaa?
Toki kaikilla on oma lehmä ojassa, ymmärrän. Siksi minusta pitäisikin jokaisen saada päättää, mihin hyväntekeväisyyteen rahansa antaa ja miten paljon. Se olisi ainoastaan oikein. Valtion pitäisi puolestamme valita ainoastaan hyvinvointivaltion ylläpitoon välttämättömät kustannukset, eikä päättää puolestamme kenen kärsimys on suurinta. Sitä oikeutta ei ole kenelläkään.
Anteeksi jos käytin kovaa kieltä, mutta surun jälkeen pistää vihaksi.
Ei tarvita mitään tutkimuksia vaan käyttää järkeä lue kirja: Dale Bredzen stop alzheimer
Oksettava puoskari, joka käärii hyvät hillot omaisten ja vastikään diagnoosin saaneiden hädällä:
https://www.skeptic.com/reading_room/alzheimers-cure-prevention-false-c…
Linkki ei toimi
Pieni googlaus Bredzen ja huuhaahälytin piippasi viisari kaakossa:
Komea mies patsastelee kauppaamassa kansantajuista kirjaa, kuinka pysäyttää alzheimer...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kamala tauti. Pyöreä, sievä tätini laihtui tikuksi, hampaat tippuivat eikä kasvojen piirteistä saa enää mitenkään hänen aikaisempaa olemustaan mieleen.
Ainoa lohtu on, että hän on hyvin rauhallinen eli lääkitys on lienee kohdallaan. Sanoo hei tavatessa ja erotessa, muuten ihan tunnottoman oloinen. Surullista.
Nyt tädilläsi on ollut joku muu sairaus.
Alzheimerin sairaus on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, joka ei näy päällepäin.
Hyvä palsta-Asperger, Alzheimerin sivutuotteena ihminen ei yleensä kykene pitämään itsestään huolta kuten ennen, ja se kyllä näkyy myös päällepäin. Laihtuminen ja ulkonäön muuttuminen eivät ehkä aiheudu suoraan itse sairaudesta, mutta liittyvät siihen kiinteästi ja siten näyttäytyvät ulospäin yhtenä kokonaisuutena. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Äänestämällä asia ei muutu, koska meni vaalit miten tahansa, enemmistönä on kok-sdp-kesk kuten viimeiset 50 vuotta.
Joten ihmisten tulisi keskustella siitä, kenen kärsimys on tärkeää, ja kuka päättää siitä kenen kärsimykseen yhteiset voimavarat laitetaan.
Se on ainoa tie muutokseen tässä yksipuolue maassa. (Minulle kokkesdeepee on yksi ja sama puolue.)
Olisikin vain sellaista. Mutta se on paljon pahempaa.