Puhuttiinko teillä kotona kansalaissodasta?

En muista tarkasti, mitä termiä käytettiin, mutta olen kyllä lapsesta saakka tiennyt äitini suvun olleen punaisten puolella, vaikka eivät kuulemma edes tienneet, mistä ihmeestä siinä tapeltiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeastaan, isäni oli niin pieni vielä sodan aikaan, ettei sitä muistanut. Ja äiti syntyi sodan jälkeen. Mummo kertoi kuinka hän vei papalle metsään ruokaa, kun pappa ei suostunut sotimaan, vaan meni metsään. Pappa oli pasifisti ja syvästi uskovainen, ja häntä vaaditiin sekä punaisten että valkoisten puolelle.

Minkä ikäinen oikein olet? Kaikki isovanhempani nimittäin ovat syntyneet vasta sodan jälkeen, yhdet isoisovanhemmat olivat sodan aikana vasta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeastaan, isäni oli niin pieni vielä sodan aikaan, ettei sitä muistanut. Ja äiti syntyi sodan jälkeen. Mummo kertoi kuinka hän vei papalle metsään ruokaa, kun pappa ei suostunut sotimaan, vaan meni metsään. Pappa oli pasifisti ja syvästi uskovainen, ja häntä vaaditiin sekä punaisten että valkoisten puolelle.

Minkä ikäinen oikein olet? Kaikki isovanhempani nimittäin ovat syntyneet vasta sodan jälkeen, yhdet isoisovanhemmat olivat sodan aikana vasta lapsia.

Olen jo 55-vuotias. Mun isoisä isän puolelta oli syntynyt 1872, äidinisä 1892. Isänäiti 1882 ja äidinäiti 1889. Isänisä oli jo liian vanha tappelemaan  sisällissodassa.  Onneksi asuivat rauhallisella seudulla, siellä ei ollut taisteluja yms.

Puhuttiin kyllä, sukujen historian osalta. Isoisoisä toiselta puolelta oli venäjän tsaarin upseereita, joka teloitettiin Tampereella punaisten toimesta heti alkumetreillä - isoäitini oli sille parin kuukauden ikäinen. Toiselta puolelta kerrottiin sukutarinaa, miten talonpojat olivat tulleet ovelle ja kyselleet isäntää. Emäntä oil todennut, ettei ole paikalla, johon talonpojat olivat sanoneet, että "Emäntä voi kertoa, että tultiin vain sanomaan, ettei isännän tarvi olla huolissaan. Ei me sille pahaa tehdä, kun on ollut niin hyvä meille ja katsotaan, ettei muutkaan tee." Pitivät sanansa ja rauhassa saivat tilalliset olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeastaan, isäni oli niin pieni vielä sodan aikaan, ettei sitä muistanut. Ja äiti syntyi sodan jälkeen. Mummo kertoi kuinka hän vei papalle metsään ruokaa, kun pappa ei suostunut sotimaan, vaan meni metsään. Pappa oli pasifisti ja syvästi uskovainen, ja häntä vaaditiin sekä punaisten että valkoisten puolelle.

Minkä ikäinen oikein olet? Kaikki isovanhempani nimittäin ovat syntyneet vasta sodan jälkeen, yhdet isoisovanhemmat olivat sodan aikana vasta lapsia.

Olen jo 55-vuotias. Mun isoisä isän puolelta oli syntynyt 1872, äidinisä 1892. Isänäiti 1882 ja äidinäiti 1889. Isänisä oli jo liian vanha tappelemaan  sisällissodassa.  Onneksi asuivat rauhallisella seudulla, siellä ei ollut taisteluja yms.

Siis enemmän tietty kuulin talvisodasta ja jatkosodasta, sillä se oli vanhempieni omaa kokemusmaailmaa. Isäni oli jo talvisodassa,  äidin nuoruus meni sodan aikana. Lähinnä elämästä siellä, isä kertoi hyvin vähän sotajuttua. Jotain anekdootteja, mutta ei kauheuksia.  

Joo isä sanoi että pidä huoli ettei maahan pääse isla.m.inuskoi.sia muuten joudutte sotimaan uudestaan :(

Kyllä puhuttiin, vapaussodasta. Isän puolelta oltiin kyllä valkoisia, mutta onhan toi vapaussota ihan koulukirjasanastoa 1950-luvulta, jolloin vanhempani oppikoulua kävivät.

Kansalaisspta sanaa tarjoiltiin itselleni koulussa 1980-luvulla.