Alan olla loppu. 9v itkee, panikoi ja oksentaa tuolla koska ei opi solmimaan kengännauhoja. Viikonloppuna sama show oli ärrän oppimisen kanssa

Suosittelen teitä molempia menemään töihin ja päästämään lapsen kouluun.

No eiköhän se lääkitys sitten tepsi.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen teitä molempia menemään töihin ja päästämään lapsen kouluun.

Mitä hittoa?! Aloitus on tehty klo 13.30, koulut varmaan käytynä tältä päivältä.

Sano sille, että älä huoli. Ei minunkaan ADD tyttäreni osannut, mutta kyllä oppi. Sinnikkyyttä vaan ja hyviä hermoja.

Ihan koko perheelle!

Tarralenkkarit.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen teitä molempia menemään töihin ja päästämään lapsen kouluun.

Mitä tällä tahdotaan sanoa? Että koulussa se lapsi oppisi nuo taidot?

Kaikki on yhtä tervassa tarpomista, antaa heti  heti  periksi ja alkaa hysteeriseksi. Koulussa sama juttu, jos ei heti ymmärrä tehtävää alkaa huutaa ja täristä kunnes lopulta oksentaa ,joko huutamisesta tai stressistä. Hokee että on tyhmä, tyhmä ja me (opettaja + vanhemmat) koetamme vakuutella että et sinä rakas ole. Eikä hän olekkaan ! On fiksu, taiteellisesti lahjakas ja ihana mutta liian lannistuva. Tällä hetkellä kompastuskivi ovat matikka.. ja kengännauhat. Emme osta enää tarrakenkiä, vaan koetamme saada kohtaamaan  ongelman, kyse on kuitenkin vain nauhoista ja ovathan muutkin lapset oppineet.

Tyttö on menettänyt kavereitakin käytöksensä takia, eivät jaksa itkemistä ja draamailua paitsi että eihän tässä ole kyse tietoisesta huomionhausta, vaan herkkyydestä ja ylireagoinnista jolle ei voi mitään.

Ap

Osta kenkiä, joissa ei ole nauhoja. Meillä on vähän vanhempi erityislapsi, joka ei suostu opettelemaan nauhojen solmimista. Opetellaan sitten kun lapsi on siihen valmis. Nykyään on helppo löytää kenkiä nauhattomana ja jopa luistimiakin, jotka saa kiinni ilman nauhojen avaamista.

Lapsella on elämässä ihan tarpeeksi haasteita, joten kodin pitäisi olla turvallinen paikka, jossa lasta tuetaan ja rakastetaan omana itsenään.

Ensin nauhat ristiin. Jää ympyrä sieltä alta solmu. Sitten tehdään isot pupu korvat, mutta puulle pitää jäädä myös pienet tassut. Korvat menevät ristiin ja samoin kuin solmu. Pupun käpälät voivat roikkua.

Helpompi vaan hyväksyä ettei opi ja ostaa tarralenkkarit. Miksi kiusata lasta. Jää sekin aika vaikka sen matikan harjoitteluun.

Meillä ihan terve lapsi ja oppi ne vasta tokalla.

Ostakaa pikalukituksella olevat nauhat!

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on yhtä tervassa tarpomista, antaa heti  heti  periksi ja alkaa hysteeriseksi. Koulussa sama juttu, jos ei heti ymmärrä tehtävää alkaa huutaa ja täristä kunnes lopulta oksentaa ,joko huutamisesta tai stressistä. Hokee että on tyhmä, tyhmä ja me (opettaja + vanhemmat) koetamme vakuutella että et sinä rakas ole. Eikä hän olekkaan ! On fiksu, taiteellisesti lahjakas ja ihana mutta liian lannistuva. Tällä hetkellä kompastuskivi ovat matikka.. ja kengännauhat. Emme osta enää tarrakenkiä, vaan koetamme saada kohtaamaan  ongelman, kyse on kuitenkin vain nauhoista ja ovathan muutkin lapset oppineet.

Tyttö on menettänyt kavereitakin käytöksensä takia, eivät jaksa itkemistä ja draamailua paitsi että eihän tässä ole kyse tietoisesta huomionhausta, vaan herkkyydestä ja ylireagoinnista jolle ei voi mitään.

Ap

Minulla on ADD ja asperger. Ymmärrän että tarkoitatte hyvää kun yritätte saada tyttöä "kohtaamaan ongelman", mutta yrittäkää ymmärtää että tuo nauhojen solmiminen on vain yksi miljoonasta asiasta, jotka ovat hänelle huomattavasti normaalia vaikeampia. Ongelmia hän joutuu elämässään kohtaamaan kyllä aivan riittämiin, vaikka juuri tällä nauha-asialla ei häntä kiusattaisikaan. Neurotyypilliset ihmiset eivät voi kuvitellakaan, minkälaista jokapäiväistä itsensä ylittämistä meidän poikkeavien elämä voi olla.

Jos joihinkin haasteisiin löytyy helppo tapa kiertää ne, kuten tässä tarralenkkarit, niin antakaa hyvät ihmiset tyttönne käyttää niitä! Jos tytöltä olisi jalka poikki, kieltäisittekö silloinkin apuvälineen käyttämisen, jotta tyttö oppisi kohtaamaan ongelmansa? 

Anteeksi tämä provosoiva tyyli, sieppaa vain niin älyttömästi tyttönne puolesta. Hänellä on niin paha olla että hän ihan oksentelee! Vähemmästäkin pitäisi tajuta että lasta rääkätään aivan liikaa hänen kykyihinsä ja voimavaroihinsa nähden. Tiedän, että ammattilaiset saattavat olla tästä toista mieltä, mutta se johtuu siitä että neurologisia ongelmia ei oikeasti ymmärretä riittävästi vielä. Olen itse selvinnyt aikuiseksi tolkuissani opettelemalla keinoja elää rajoitteistani huolimatta itsenäisesti. Ennen kuin tajusin tämän, yritin raivokkaasti muuttaa itseäni normaaliksi juuri tuolla tavalla, että pakotin itseni tekemään asioita samalla tavalla kuin normaalit ihmiset. Ei toiminut, olin tulla hulluksi ja itsetuntoni murentui vuosi vuodelta enemmän, kun minusta ei vain sellaista täysin normaalia yksilöä saa millään yrittämisen määrällä.

Älkää tuhotko tyttärenne minuutta vaan tukekaa häntä kasvamaan aikuiseksi, joka löytää itsenäisesti itselleen apukeinoja, joilla elämästä selviää. Tarralenkkarit on juuri tällainen keino! Tyttöä pitäisi kiittää siitä että tajuaa niitä haluta käyttää. Elämässä on paljon isompia ja tärkeämpiäkin asioita, joista selviytymiseen täytyy olla tarpeeksi voimavaroja, joten kaikki vähänkin vähemmän tärkeä pitäisi hoitaa mahdollisimman helpolla ja vähän kuormittavalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on kehityksessä jotain vikaa jos ei opi parilla näyttämisellä kahta narunpätkää laittamaan ristiin. Ennen kouvuniemenherra, luunappi ja tukkapölly poistivat adhd oireista terävimmän kärjen joten lapset oppivat keskittymään asioihin enemmän kuin 2s. Pitäisköhän ottaa vanhat opit käyttöön?

ADD ei ole kehityshäiriö, vaan pysyvä neurologinen poikkeavuus. Se aiheuttaa vaikeutta suoriutua tehtävistä, jotka muille ovat helppoja ja tavanomaisia. Menepä muualle siitä arvostelemasta, kun et selvästi aiheesta mitään tiedä.

t. 14

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on kehityksessä jotain vikaa jos ei opi parilla näyttämisellä kahta narunpätkää laittamaan ristiin. Ennen kouvuniemenherra, luunappi ja tukkapölly poistivat adhd oireista terävimmän kärjen joten lapset oppivat keskittymään asioihin enemmän kuin 2s. Pitäisköhän ottaa vanhat opit käyttöön?

ADD ei ole kehityshäiriö, vaan pysyvä neurologinen poikkeavuus. Se aiheuttaa vaikeutta suoriutua tehtävistä, jotka muille ovat helppoja ja tavanomaisia. Menepä muualle siitä arvostelemasta, kun et selvästi aiheesta mitään tiedä.

t. 14

Lisään vielä, että isälläni on neurologisia poikkeavuuksia (mm. lukihäiriö ja ADHD) ja vanhanaikainen kansakoulu teki hänestä ihmisraunion. Oppi kyllä näennäisesti teeskentelemään keskittymistä, mutta opiskelemaan ei oppinut, eikä vieläkään osaa mm. käyttää tietokonetta, koska uusien asioiden opettelu on äärimmäisen ahdistavaa ja itseluottamus nollissa. On täysin eristynyt nykymaailmasta tämän vuoksi.

Keskittymishäiriöisen itseluottamusta tulee tukea, sen sijaan että hänelle annetaan kykyihin nähden liian vaativia tehtäviä ja pakotetaan harjoittelemaan niitä oksennuskohtaukseen asti.

Vierailija kirjoitti:

Tarralenkkarit.

Suosittelen itsekin tätä. En koskaan oppinut sitomaan kengännauhoja, vaikka olen ihan aikuinen. Tiedän kyllä miten se menee ja voin vaihe vaiheelta kertoa, mutta en pysty itse tekemään

Lapsesi tarvitsee psyykkistä kuntoutusta omaan jaksamiseen ja vaikeuksien kohtaamiseen. Toimintaterapia helpottaisi motorisia ongelmia. Hänellä on oikeus saada apua!

Minäkin opin sitomaan kengännauhat yli kymmenvuotiaana, ihan hyvin pärjäsi tarralenkkareilla. Ottakaa rennosti, ne nauhat on pieni murhe josta ei kannata tehdä lapselle mörköä pakottamalla ja stressaamalla.

Vierailija kirjoitti:

Ensin nauhat ristiin. Jää ympyrä sieltä alta solmu. Sitten tehdään isot pupu korvat, mutta puulle pitää jäädä myös pienet tassut. Korvat menevät ristiin ja samoin kuin solmu. Pupun käpälät voivat roikkua.

No nyt opin vauvasta jotain uutta :)

Vierailija kirjoitti:

Kiihtyy ja suoraan sanoen sekoaa. ADD (ADHD), ei lääkitystä (vielä). Alkaa tuntua siltä että en jaksa, nytkin pakenin kahvikupin kanssa ulos hengittelemään ja mies koettaa rauhoittaa tilanteen.

Yhdessä päivässäkö ne kengännauhat pitää oppia solmimaan ja yhdessä viikonlopussa oppia sanomaan se ärrä?