Outo mies

Nonniin rakkaat av-palstalaiset. Nyt kaivattaisiin kokemuksia, vertaistukea ja ratkaisuja tilanteeseen, jota en enää jaksa. Yritän pitää tämän mahdollisimman lyhyenä.

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 5v. 90% ajasta mies on ihana, huomaavainen ja rakastava, käyttäytyy kuin herrasmies ja tukee kaikessa. Tämä loppu 10% on se minkä kanssa mulla on ongelma. Lyhyesti käytös jota en jaksa:

- Miehelle tulee säännöllisesti "miesmenkat" jolloin on tosi ilkeä - kiukkuilee, ei halua viettää mun kanssa aikaa, on etäinen jne. Jos kysyn asiasta niin ei vastaa mitään tai vastavuoroisesti rupeaa haastamaan riitaa. Usein mies myös ilmoittaa haluavansa erota. Joskus tästä ilkeilystä tulee itku ja sillon mies on täysin kylmä. Tämän jälkeen ikäänkuin alistun tilanteeseen ja touhuan omiani varoen, etten miestä enää lisää suututa. Mies pyytää yleensä parin päivän päästä anteeksi käytöstään ja sanoo ettei halua erota.

- Jos mua harmittaa miehen käytöksessä jokin ja yritän tästä miehelle kertoa, hän kuittaa homman sanomalla "joo sori". Jos kysyn mieheltä että ymmärtääkö hän mikä on hätänä, vastaa hän ihan puuta heinää (ei siis kuunnellut mitä sanoin, pyysi vaan anteeksi). Jos tämän jälkeen yritän keskustella asiasta enemmän tai nostan esille harmituksen siitä, ettei mies kuunnellut, mies suuttuu ja laukoo kauheita kommentteja. Taas jos itken, saan vaan kylmyyttä osakseni.

- Joskus harvoin pystymme keskustelemaan isommista ongelmistamme hetken rauhassa (esimerkiksi tuosta jatkuvasta jättämisestä). Yleensä näissä tilanteissa mies jaksaa puhua asiasta noin viisi minuuttia ja sitten ilmoittaa että nyt riittää. Kun sen jälkeen kysyn mieheltä miten homma ratkaistaan, vastaus on yleensä "en tiedä". Jos ehdotan ratkaisua vastaus on taas luokkaa "taas mennään sun mielen mukaan". Jos sanon miehelle, että ei ne asiat itsestään ratkea hän lupaa ettei tee enää sitä. Tiedän tämän kuitenkin olevan tyhjä lupaus, sillä olen kuullut sen useasti ennenkin.

Mies on sanonut suoraan, ettei halua puhua vaan haluaa antaa vain kaiken olla. Myös ongelmat ovat kuulemma minun ongelmiani ja hänelle kaikki ok. Minun järkeen ei taas mahdu miten mikään ikinä voi ratketa, jos niistä asioista ei puhuta.

Joskus harvoin saan miehen ymmärtämään asioita jos oikeasti kunnolla räjähdän hänelle jostain ja asiaan on olemassa konkreettinen korjauskeino jonka voi tehdä nyt heti. En kuitenkaan haluaisi raivota vaan saadakseni muutoksen, mielummin keskustelisin.