En jaksa enää

Lievä-keskivaikea masennus voi oireilla noin, mutta kannattaa sulkea fyysisen sairauden mahdollisuus ensin pois.

Eihän ole kasaantunut liikaa hommaa sulle, jos vain olet väsynyt, koska olet - väsynyt?

Vierailija kirjoitti:

Monta kuukautta oon taistellut vastaan ihan älytöntä väsymystä. Fyysisiä oireita, rytmihäiriöitä ja kerran paniikkikohtaus. Kävin näiden vuoksi lääkärillä, sanoivat ettei ole mitään vikaa missään. Silti ajatuksissa kiertää koko ajan, että en jaksa enää. Käyn töissä, hoidan lapset ja kodin, autan vanhempaa sukulaista, yritän kuntoilla. Jos vaikka liikkuminen auttaisi tuohon väsymykseen. Ainakin sen avulla nukahdan helpommin ja nukun paremmin, mutta silti väsyttää. Lapsille hermostun usein. Ne tappelee paljon ja uskon, että se johtuu siitä, että olen itse niin kireä.

Voiko tällainen olla masennusta? Pystyykö masentunut käymään normaalisti töissä ja hoitamaan kaikki pakolliset asiat suht kunnialla? Se vaan tuntuu imevän kaikki voimat. Ihmisiä en jaksaisi tavata, se on jotenkin raskasta ja kun se ei ole pakollista, niin skippaan sen.

Oon miettinyt uutta lääkärissä käymistä, mutta viimeksi jäi sellainen olo, että uskoivat mun haluavan vain saikuttaa. En ole siis sairaslomalla ollut.

Tekisi mieli vaan antaa periksi ja jäädä sohvalle makaamaan. En jaksa enää puskea eteenpäin.

Mene lääkäriin ja pyydä tutkimaan vähän verikokeita, sieltä voisi syitä löytyä. Muuten kuulostaa masennukselta.

Mulla oli pitkään toi ihan sama. Ihan samoilla oireilla ja fiiliksellä ja yrittämisellä. Kaikki verikokeet ok. Mutta masennus oli, minkä oikestaan tiesinkin mutta olin pitkään pystynyt jotenkin pitämään sen pois mutta sitten en vaan jaksanut pyristellä vastaan kun tuli konflikti työpaikalla ja kaikki vaan ryöpsähti ja menin lääkäriin. Kaks kuukautta saikulla, yks käynti psykiatrilla, yks mielenterveystoimistosaa ja sattumatta kerralla oikein osunut lääke ja uusi työpaikka johon sain voimia hakea saikun avulla ja elämä hymyilee taas ja lääkitys voidaan purkaa vain muutaman kuukauden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta kuukautta oon taistellut vastaan ihan älytöntä väsymystä. Fyysisiä oireita, rytmihäiriöitä ja kerran paniikkikohtaus. Kävin näiden vuoksi lääkärillä, sanoivat ettei ole mitään vikaa missään. Silti ajatuksissa kiertää koko ajan, että en jaksa enää. Käyn töissä, hoidan lapset ja kodin, autan vanhempaa sukulaista, yritän kuntoilla. Jos vaikka liikkuminen auttaisi tuohon väsymykseen. Ainakin sen avulla nukahdan helpommin ja nukun paremmin, mutta silti väsyttää. Lapsille hermostun usein. Ne tappelee paljon ja uskon, että se johtuu siitä, että olen itse niin kireä.

Voiko tällainen olla masennusta? Pystyykö masentunut käymään normaalisti töissä ja hoitamaan kaikki pakolliset asiat suht kunnialla? Se vaan tuntuu imevän kaikki voimat. Ihmisiä en jaksaisi tavata, se on jotenkin raskasta ja kun se ei ole pakollista, niin skippaan sen.

Oon miettinyt uutta lääkärissä käymistä, mutta viimeksi jäi sellainen olo, että uskoivat mun haluavan vain saikuttaa. En ole siis sairaslomalla ollut.

Tekisi mieli vaan antaa periksi ja jäädä sohvalle makaamaan. En jaksa enää puskea eteenpäin.

Mene lääkäriin ja pyydä tutkimaan vähän verikokeita, sieltä voisi syitä löytyä. Muuten kuulostaa masennukselta.

Viimeksi otettiin verikokeita ja tutkittiin esim. kilpirauhasarvot, kaikki oli kunnossa. Lääkäri sanoi, ettei osaa sanoa mikä minua vaivaa. Masennuksesta ei puhuttu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli pitkään toi ihan sama. Ihan samoilla oireilla ja fiiliksellä ja yrittämisellä. Kaikki verikokeet ok. Mutta masennus oli, minkä oikestaan tiesinkin mutta olin pitkään pystynyt jotenkin pitämään sen pois mutta sitten en vaan jaksanut pyristellä vastaan kun tuli konflikti työpaikalla ja kaikki vaan ryöpsähti ja menin lääkäriin. Kaks kuukautta saikulla, yks käynti psykiatrilla, yks mielenterveystoimistosaa ja sattumatta kerralla oikein osunut lääke ja uusi työpaikka johon sain voimia hakea saikun avulla ja elämä hymyilee taas ja lääkitys voidaan purkaa vain muutaman kuukauden jälkeen.

Musta tuntuu, että en pysty sanoittamaan, puhumaan tai selittämään tätä kenellekään, ainoastaan sanomaan että olen tosi väsynyt ja on vaikea hengittää. Varsinkin sen ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen tuntuu entistä vaikeammalta ajatukselta, että puhuisin jollekin omista tuntemuksista. Lääkäri epäili, että olen googlettanut oireita, kun osasin kuvailla rytmihäiriöitä niin tarkasti.

Eilen yritin puhua miehelle, mutta meni pelkäksi itkemiseksi. Haluaisin ihan oikeasti sanoa jollekin, että en jaksa enää, en yhtään. Ja että se otettaisiin vakavasti.

Olet selvästi masentunut ja ahdistunut. Mene lääkäriin ja pyydä lääkitys. Parissa viikossa alkaa jo helpottaa.

Mene toiselle lääkärille ja yritä selittää miltä susta tuntuu. Mulla lääkäri tajus ehkä siitä kun sanoin esim että perun kaikki sovitut menot ja jos jonnekin meen niin lasken minuutteja että koska kehtaa lähtee kotiin ja pääsee nukkumaan kun koko ajan väsyttää. Se ei oo normaalia.

Itsestään toi olo ja väsymys ei enää mee ohi joten yritä edes sitä toisella lääkärillä käyntiä. Tsemppiä sulle, tiiän niin hyvin mistä puhut.

Vierailija kirjoitti:

Monta kuukautta oon taistellut vastaan ihan älytöntä väsymystä. Fyysisiä oireita, rytmihäiriöitä ja kerran paniikkikohtaus. Kävin näiden vuoksi lääkärillä, sanoivat ettei ole mitään vikaa missään. Silti ajatuksissa kiertää koko ajan, että en jaksa enää. Käyn töissä, hoidan lapset ja kodin, autan vanhempaa sukulaista, yritän kuntoilla. Jos vaikka liikkuminen auttaisi tuohon väsymykseen. Ainakin sen avulla nukahdan helpommin ja nukun paremmin, mutta silti väsyttää. Lapsille hermostun usein. Ne tappelee paljon ja uskon, että se johtuu siitä, että olen itse niin kireä.

Voiko tällainen olla masennusta? Pystyykö masentunut käymään normaalisti töissä ja hoitamaan kaikki pakolliset asiat suht kunnialla? Se vaan tuntuu imevän kaikki voimat. Ihmisiä en jaksaisi tavata, se on jotenkin raskasta ja kun se ei ole pakollista, niin skippaan sen.

Oon miettinyt uutta lääkärissä käymistä, mutta viimeksi jäi sellainen olo, että uskoivat mun haluavan vain saikuttaa. En ole siis sairaslomalla ollut.

Tekisi mieli vaan antaa periksi ja jäädä sohvalle makaamaan. En jaksa enää puskea eteenpäin.

Olisi tästä rautavarastotestistä apua?

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201807132201072450_we.shtml

Sinun ongelmasi on hyvän seksin puute.

Kannattaisi mennä vielä uusiin tutkimuksiin.