Ulkomaalaisen miehen kanssa
Sopeutumisstrategiasi:
- Hurahdus täysillä miehen kulttuuriin ja kielen opettelu
- Alun innostuksen jälkeen ponnistelu sen eteen, että miehestä tulisi kunnon suomalainen mies ja lapsista ihan tavallisia suomalaisia
- Vai jotain siltä väliltä?
Joskus tullut mieleen, kun tavannut puolison kulttuurista ja kielestä täysin tietämättömiä ihmisiä, että miksi ignoorata niin suurta osaa läheisestä ihmisestä
Kommentit (2)
Muutama kokemus, kaikki Suomessa tavattuja. Joko olen jo osannut miehen kieltä ja tuntenut kulttuuriakin tai sitten on kommunikoitu suomeksi.
Tässä jälkimmäisessä tapauksessa olen opetellut elämääni tulleen, hyvin Suomeen sopeutuneen miehen äidinkieltä pitkälti omaksi ilokseni. Olen myös perehtynyt lähtökulttuuriin, josta en etukäteen paljon tiennyt.
En voi kuvitella sellaista, että kumppanini kieli ja kulttuuri jäisivät minulle pitkäksi aikaa ihan vieraiksi. Hän on perehtynyt tähän maahan ja kieleen, ja minä teen saman vastavuoroisesti. Kyllähän se helpottaa myös tutustumista hänen läheisiinsä ja lisää keskinäistä ymmärrystä. On mukavaa ymmärtää edes osa puheesta ja voida sanoa jotain. Ajan myötä sitten yhä enemmän.
Joskus ne erot nyt vaan ei ole kovin isoja. Oma puoliso on amerikkalainen. Enkkua osasin jo ennestään eikä tuo mies sitä suomea niin hyvin ole oppinut. Lapset ovat sujuvasti kaksikielisiä ja kaksikulttuurisia vaikka se kulttuurin taso on lähinnä kirjoissa ja vuotuisjuhlissa.