Lue keskustelun säännöt.
Mun elämässä ei ole yhtään toivoa
27.08.2018 |
Olen tällä hetkellä osa-aikatyössä mutta työt loppuu joskus lähiaikoina. Koulutusta on jonkin verran mutta opinnot kesken, niitäkään en nyt oikein noiden työjuttujen takia voi tai ehdi tehdä tässä loppuun. Enkä kyllä tiedä auttaisiko tutkinto mitään työasioissa, luultavasti ei.
Muuten elämäntilanne on se että olen yksinäinen sinkku eikä siihenkään taida olla mitään muutoksia tulossa vaikka välillä deittailen tai käyn jonkun tapaamassa, ei niistä koskaan mitään kehity. Haluaisin palata exän luo mutta eihän se ole mahdollista, se suhde ei toiminut eikä tilanne sen suhteen ikävä kyllä tule muuttumaan.
Kommentit (16)
Kun työt loppuu niin aloita opiskelu? Oppilaitoksesta saa myös varmaan kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tuo nyt ihan toivottomalta kuulosta, jos kerran jotain työtäkin sinulla sentään on ja joku työpaikka.
Noita tuollaisia yksinäisyys- tai seurusteluongelmia taas taitaa kuitenkin olla useimmilla jossain vaiheessa elämäänsä.
Jos kerran se toinen ei ole halukas esim. jotain suhdetta jatkamaan, niin mitäpä muuta ratkaisua siihen sitten olisi, kuin jättää se suhde kaikkineen sitten itsekin vain taakse ja mennä elämässään eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
No ei tuo nyt ihan toivottomalta kuulosta, jos kerran jotain työtäkin sinulla sentään on ja joku työpaikka.
Noita tuollaisia yksinäisyys- tai seurusteluongelmia taas taitaa kuitenkin olla useimmilla jossain vaiheessa elämäänsä.
Jos kerran se toinen ei ole halukas esim. jotain suhdetta jatkamaan, niin mitäpä muuta ratkaisua siihen sitten olisi, kuin jättää se suhde kaikkineen sitten itsekin vain taakse ja mennä elämässään eteenpäin.
No ne työthän loppuu kohta. Mitä sitten? Jotain opintoja joo, ehkä, mutta mitä? Ei ole erityisiä kiinnostuksenkohteita tai tuntuu että jos jonkun harrastuksen pohjalta lähtisi vaikka nyt joogaohjaaja-kurssitukseen niin ei kai tuo työllistymistä auta. Tavallaan olen sitä mieltä että on aika sama mitä työkseen tekee.
Ihanne-elämäni olisi sellaista että pärjäisin taloudellisesti tekemällä jotain osa-aikatyötä. Lisäksi olisi hyvä parisuhde jonkun kanssa. Se suhde exän kanssa ei loppunut siksi että toinen ei haluaisi vaan muista syistä, itse lopetin sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tuo nyt ihan toivottomalta kuulosta, jos kerran jotain työtäkin sinulla sentään on ja joku työpaikka.
Noita tuollaisia yksinäisyys- tai seurusteluongelmia taas taitaa kuitenkin olla useimmilla jossain vaiheessa elämäänsä.
Jos kerran se toinen ei ole halukas esim. jotain suhdetta jatkamaan, niin mitäpä muuta ratkaisua siihen sitten olisi, kuin jättää se suhde kaikkineen sitten itsekin vain taakse ja mennä elämässään eteenpäin.
No ne työthän loppuu kohta. Mitä sitten? Jotain opintoja joo, ehkä, mutta mitä? Ei ole erityisiä kiinnostuksenkohteita tai tuntuu että jos jonkun harrastuksen pohjalta lähtisi vaikka nyt joogaohjaaja-kurssitukseen niin ei kai tuo työllistymistä auta. Tavallaan olen sitä mieltä että on aika sama mitä työkseen tekee.
Ihanne-elämäni olisi sellaista että pärjäisin taloudellisesti tekemällä jotain osa-aikatyötä. Lisäksi olisi hyvä parisuhde jonkun kanssa. Se suhde exän kanssa ei loppunut siksi että toinen ei haluaisi vaan muista syistä, itse lopetin sen.
Noi on hei ihan tavallisia ihmisten jokapäiväisiä juttuja ja ongelmia nuo kertomasi tuollaiset.
Ei siis yhtään mitään verrattuna esim. neliraajahalvaukseen liikenneonnettomuudessa, tai plastiikkakirurgisin ongelmiin selviydyttyäsi ainoana hengissä esim. omakotitalonne palosta, tai siihen että joku lähiomaisesi olisi kuollut väkivaltaisen rikollisen luoteihin.
Olin samanlaisessa mielentilassa ja siitä opin yhden asian: älä luovuta. Asiat järjestyivät, mutta sen luovuttamisen takia aiheutin itselleni turhaan ongelmia tähän hetkeen, joita ei nyt olisi, jos ei olisi ajatellut liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin samanlaisessa mielentilassa ja siitä opin yhden asian: älä luovuta. Asiat järjestyivät, mutta sen luovuttamisen takia aiheutin itselleni turhaan ongelmia tähän hetkeen, joita ei nyt olisi, jos ei olisi ajatellut liikaa.
Miten ja mitä ongelmia aiheutit?
Nyt tuntuu synkältä, mutta sinulla on paljon toivoa. Sinulla on opiskelupaikka, johon palata. On työpaikka, jossa olet saanut työkokemusta. Sinulla on ollut kumppani, joka on halunnut olla kanssasi, vaikka se ei toiminutkaan. Eli oikeasti tulevaisuudessasi voi olla taas vaikka mitä.
Tsemppiä ja voimia sinulle, olet varmasti esim perheellesi rakas ja korvaamaton ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu synkältä, mutta sinulla on paljon toivoa. Sinulla on opiskelupaikka, johon palata. On työpaikka, jossa olet saanut työkokemusta. Sinulla on ollut kumppani, joka on halunnut olla kanssasi, vaikka se ei toiminutkaan. Eli oikeasti tulevaisuudessasi voi olla taas vaikka mitä.
Tsemppiä ja voimia sinulle, olet varmasti esim perheellesi rakas ja korvaamaton ihminen.
Itse asiassa en voi palata opiskelupaikkaan, opinto-oikeusaika loppuu jo. Mutta kiitos kannustuksesta. Ei vain itse jaksa uskoa asioiden järjestyvän vaikka kai ne jotenkin järjestyy.
No mikä joogaohjaajan hommissa on vikana? Ne on just noita osa-aikatöitä joita kaipailit. Ei siinä varmaan rikastu, mutta se voisi ainakin olla sun seuraava etappi elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin samanlaisessa mielentilassa ja siitä opin yhden asian: älä luovuta. Asiat järjestyivät, mutta sen luovuttamisen takia aiheutin itselleni turhaan ongelmia tähän hetkeen, joita ei nyt olisi, jos ei olisi ajatellut liikaa.
Miten ja mitä ongelmia aiheutit?
Laiminlöin asioita jotka piti hoitaa myöhemmin kaiken muun lisäksi.
Sinkkuna on helpompaa järjestää kaikki muut asiat kuin parisuhteessa. Parisuhde rajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi. Afrikassa kuolee koko ajan lapsia nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Afrikassa kuolee koko ajan lapsia nälkään.
Tuonko oikeasti pitäisi ihmistä lohduttaa? No ei siinä, oli omassa lajissaan niin surkea kommentti että mua jo vähän naurattaa, että kiitos nyt siitä... Itse asiassa vapaaehtoistyö jossain missä on oikeasti vaikeat olot, voisi olla mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuna on helpompaa järjestää kaikki muut asiat kuin parisuhteessa. Parisuhde rajoittaa.
Lapset vasta rajoittaakin, ja lapsia enemmän rajoittaa sairaudet
Vierailija kirjoitti:
Moikka, mitä kuuluu?
t. Toivo
No hei. Tulisitko elämääni taas? Minne hävisit? Kaipaan sua.
Moikka, mitä kuuluu?
t. Toivo