Miksi ohjelmoitte lapsenne aloitekyvyttömiksi?

Olen kahden varhaisteinin äiti. Molemmat ovat aktiivisia, harrastavia lapsia, jotka osaavat olla yksinäänkin ja keksivät itse tekemistä tylsiin hetkiin.

Olen lähipiirissäni huomannu, että varsinkin poikia kasvatetaan niin, että lapsen jokainen hetki on ohjelmoitu. Jos ei ole varsinaista harrastusta joka ilta, ne vapaatkin hetket keksitään minigolfia ja uintia ja milloin mitäkin viihdykettä.

Sitten kun joskus onkin se luksus, että ei ole mitään tekemistä, nämä lapset sitten vinkuvat ja kitisevät, ettei ole mitään tekemistä. Toisin sanoen he eivät itse kykene tekemään enää mitään, mitä aikuinen ei ole ohjelmoinut. Surullista. Sitten tietysti itketään kännykän perään, kun ei osata muutakaan kuin pelata.

Antakaa hyvänen aika niiden lasten tylsistyä ja ottaa vastuuta omista tekemisistään!