Onko 7 kk liian pieni vielä muun kuin äidin hoidettavaksi?
Olen henkisesti ihan romuna näiden työ/lastenhoitokuvioiden kanssa...
Olen saamassa unelmatyöpaikan, jossa kaikki on nappiin kohdallaan (ainoastaan päivittäinen työmatka yhteen suuntaan on n. tunnin, eli 2 tuntia työn päälle menee matkaan aikaa...).
No mutta, työ pitäisi aloittaa syyskuun alussa, jolloin oma esikoiseni on vasta 7 kuukautta vanha. Aion hommata kotihoitajan viideksi kuukaudeksi tai sitten mummo hoitaa lasta vuoden ikäiseksi. Nyt vaan mietin koko ajan sitä, että miten lapsi kärsii psyykkisesti erossaolosta äidistään: itseluottamus & perusturvallisuus on romuna jo ihan ensimmäisestä vuodesta alkaen.
Lisäksi haluaisin lisää sisaruksia esikoiselle ja on työnantajan kannalta aika kehno mäihä, jos jään äippälomalle heti vuoden päästä. Tekisi mieli olla ottamatta paikkaa ja jäädä ns. tyhjän päälle, ettei perhe kärsi. Silloin vain jäisi koulutus ja oma työkokemus ihan hyödyntämättä...
Miten te kanssasisaret olette pärjänneet vastaavien asioiden kanssa, kommentoikaa...Miten itse toimisitte, jäisittekö kotiin vai ottaisitteko paikan vastaan?
Kommentit (7)
... Siis kuulostaa oikein hyvältä vaihtoehdolta, jos mummo kerran voisi hoitaa vauvaa. Ja jos kerran työnantaja on antamassa työn puolivuotiaan äidille, niin varmasti ymmärtää, että perhe-elämäkin vaatii " veronsa" eli antaisi sinun ehkä tehdä vähän lyhyempää päivää alussa eikä yllättyisi niin kauheasti uudesta äitiyslomastakaan.
En usko, että joudut harmittelemaan kauheasti, kumman ratkaisun teetkään, mutta luulen, että itse päätyisin sen unelmatyön ottamiseen ja uskoisin, että elämä kantaa. Oma vauva ei tosin ole vielä syntynytkään, joten en tiedä, mitkä fiilikset ovat muutaman kuukauden päästä. ;)
Kaisa, rv 35+
Mutta tämä siis vain oma näkemykseni asiaan. Työpaikkoja tulee ja menee, mutta esikoisesi on vauva / taapero vain kerran. Sitä et saa enää koskaan takaisin.
tiedän tuttavia jotka ovat menneet nopeasti töihin (juuri unelmapaikkaansa) ennenkuin esikoinen täytti edes 9kk, haaveillen että kohta sitä jää kuitenkin sisaruksen kanssa kotiin ja taas saa hoitaa esikoistakin. Sisarusta ei koskaan tullut, vain monta kipeää keskenmenoa ja katkeruus esikoisen menetetystä (siis öidin kannalta) lapsuudesta. No, jäihän se unelmatyöpaikka.
Mutta kukin taaplatkoon tyylillään. Voimia päätöksentekoon
Olisin jäänyt työttömäksi äloman jälkeen mutta sitten tarjoutuikin unelmatyö, tyttö oli tuolloin 7kk. Sain upean hoitajan (pph) ja eikun töihin. Sovittiin hoitajan kanssa, että jos ei tytöllä suju palaan takaisin kotia. Todella hyvin sujui, minulla sekä tytöllä!
Lapsi oli hoidossa n.1v ennenkuin jäin (hehheh) TAAS äitiyslomalle, nyt on vakipaikka mihin palata ja olenkin kotona ilmeisesti siihen että kuopus täyttää 3v.
Se kuka ratkaisun tekee olet SINÄ, se mikä sopii teille ei välttämättä meille jne. Tsempit ja mieti asioita IHAN joka kantilta, hyvät sekä huonot puolet :)
JMMK
Itse jattaisin tyonantajan ja mahdollisen tulevan raskauden omaan arvoonsa. Sen ei periaatteessa pitaisi olla sun paansarkysi. Mutta tiedatko, etta monissa muissa maissa kuin Suomessa aitiysloma on huomattavasti lyhyempi. Englannissa se on 6 kuukautta ja joissain maissa jopa vaivaiset 3 kuukautta. Eli jos Englannissa jaa lomalle noin kuukauden ennen synnytysta, on toihin palattava lapsen ollessa 5 kk:n ikainen. Jotkut naiset tietysti parjaavat miestensa tuloilla, mutta monilla ei ole vaihtoehtoja vaan toihin on palattava. Suomessa siis asiat todella hyvin, ja on VAPAUS VALITA mita tehda. Kaikille ei kuitenkaan tarjota unelmatyota lapsen ollessa 7 kk:tta ja jotkut haluavatkin olla kotona. Sinuna ottaisin kuitenkin tyon vastaan! Onnea paatoksentekoon....
Olin kanssasi vahan samassa tilanteessa eli sain ainutkertaisen tyotilaisuuden (vakivirka loppuelamaksi mutta " ota tai jata" periaatteella) jonne piti menna kun esikoinen oli 7 kk. Isani tuli sitten hanta meille hoitamaan vuodeksi, jonka jalkeen han meni tarhaan pieneen 10 lapsen ryhmaan (jossa kaksi hoitajaa). Nyt tytto on kohta 3 v ja hyvin tasapainoinen, sosiaalinen ja hienosti kehittynyt tytto (muidenkin kuin vain aitinsa mielesta ;-)).
Minusta nain jalkikateen ajateltuna hanelle prosessi ei ollut yhta rankka kuin minulle, saihan han olla kotona yhden, hanesta aidosti valittavan ihmisen (=isani) kanssa yli 1,5 vuotiaaksi. Jatkoin myos imetysta aamuin illoin sailyttaakseni yhteyden lapseen (lopetin sen vasta kun tytto oli lahemmas 2 v), ja suhteemme sailyi minusta hyvana ja laheisena tyohon menostani huolimatta. Itselleni oli ehka eniten ongelmallista etta tytto nukkui erittain huonosti (nukkui jo ennen toihin menoani) n. 1-vuotiaaksi asti ja kahden tunnin patkissa nukkuneena oli todella vaikea tehda uutta, vastuullista tyota. Itselleni tuli mm. rytmihairioita ja korkea verenpaine naiden yovalvomisten ja tyossakaymisen seurauksena, josta olen vasta nyt alkanut toipua (kakkonen nukkuu onneksi paremmin).
Nyt kakkosen kanssa olenkin paattanyt menna toihin vasta kun han on 12 kk, osin siksi etta meilla ei ole nyt hanelle luotettavaa hoitajaa tarjolla kotiin (isani ei voi ottaa toista vuorotteluvapaata) vaan hanen pitaisi menna heti tarhaan. Isommassa lapsiryhmassa taas on mielestani tarkeaa etta lapsi osaa jo itse kavella tai ainakin on juuri oppimassa, jotenkin uskon etta lapsi pystyy siten paremmin " pitamaan puoliaan" porukassa.
Eli tiivistettyna: minusta ei ole liian nuori jos saat jonkun luotettavan ihmisen hoitamaan hanta kotiin, mieluiten sukulaisen; ryhmaan laittaisin vasta vanhemman lapsen. Toisaalta kannattaa miettia jaksatko itse menna viela toihin siina vaiheessa.
Kaunis kiitos neuvoista ja tsempeistä :) Tässä vielä pähkäilen ja puntaroin, mutta en aio murehtia asiaa samalla tavoin kuin eilen, vaan rauhassa mietiskelen ja nautin toukokuisesta päivästä vauvan kanssa. Nautin kotona olosta suunnattomasti, mutta toisaalta töissäkäyntikin on mukavaa, eli otapa nyt sitten itsestä selvää, mitä tässä kannattaa tehdä....
Oikein aurinkoista päivää kaikille!
mutta ei kannata sen takia jättää menemättä, että jos jää äitiyslomalle heti... kyllä kai ne työnantajat ottaa sen " riskin" tietoisesti. Itse kerkesin olla 7kk mun unelmatyöpaikassa, kun jäin lomalle, en kyllä tiennyt tulokkaasta vielä kun työt aloitin :). Oli kai ne vähän äimänä kun asiasta ilmoitin. Ja jos työpaikka menee sen takia, niin sitten saa mennä... Jossain vaiheessa ne lapset nyt kuitenkin on " sotkemassa kuvioita" ... ennemmin tai myöhemmin.