Miten saa kasvatettua rauhallisen ja epäitsekkään lapsen?

Kestä sitä lapsen uhmaa ja huutoa antamatta periksi. Nimim. mun siskon lapsi elää sipsillä pullalla ja karkilla ettei tartte kuunnella huutoa. Hirveetä seurata sivusta mutta eipä sille mitään voi.

Osta sille yksiö helsingin keskustasta.

Kerro sille, että huutamisesta voi seurata lasu jolloin lapsi joutuu erilleen vanhemmistaan.

Kannusta lukemaan. Kirjoista saa ammennettua todella paljon ja se on sivistävää ajanvietettä.

Rauhallisuus on paljolti luonteenpiirre, joskin kohteliaaksi voi kasvattaa. Epäitsekkyys taas syntyy siitä että omiin tarpeisiin on vastattu johdonmukaisesti, jolloin ei ole tarvettakaan ryhtyä vaatimaan jotain erikseen. 

Oma esimerkki tärkein.

Paras neuvo on että valitse taistelusi! Kaikkeen ei tarvitse puuttua eikä kaikessa tarvitse ohjata. t. nyt jo aikuisen lapsen äiti

Laita katselemaan poliitikkojen ja huumepoliisien puheita?

Kasvatuksen ääripäitä kun vältät niin hyvä. Muutoin ei kasvatuksella voi kauheasti lapseen vaikuttaa.

Mulla kolme lasta, jotka kaikki eri biologisista vanhemmista. Niin samanlainen kasvatus kuin mahdollista. Tuloksena kolme täysin erilaista lasta. Yksi hyvin ahkera ja tunnollinen, mutta epäsosiaalinen, toinen empaattinen kuin mikä, mutta omia tunnetiloja ei osaa säädellä yhtään, kolmas hauska veikko, mutta lusmuilee ja siipeilee muiden kustannuksella minkä kerkeää. Sen mitä tunnen heidän biologisia vanhempiaan, nuo lasten piirteet löytyvät sieltä.

Useimmat piirteet ovat oman kokemukseni perusteella periytyviä, vähän pintaa voi kasvatuksella tasoitella. Siksi eniten vaikutat lastesi luonteeseen valitsemalla sopivan puolison.

Älä anna lapsen keskeyttää koko ajan. Pikku herrat ja prinsessat tulee siitä kun liikaa huomioidaan. Jos aikuiset juttelee keskenään ei lapsen sovi olla jatkuvasti keskeyttämässä. Pitää malttaa odottaa vuoroa. Niin kasvaa ainakin itsekeskeisiä ja epäsosiaalisia keskeyttäjiä jotka luulee että huomio kuuluu heille taukoamatta.

Vierailija kirjoitti:

Älä anna lapsen keskeyttää koko ajan. Pikku herrat ja prinsessat tulee siitä kun liikaa huomioidaan. Jos aikuiset juttelee keskenään ei lapsen sovi olla jatkuvasti keskeyttämässä. Pitää malttaa odottaa vuoroa. Niin kasvaa ainakin itsekeskeisiä ja epäsosiaalisia keskeyttäjiä jotka luulee että huomio kuuluu heille taukoamatta.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Oma esimerkki tärkein.

Tämä. Käyttäydy niin kuin haluat lapsesi käyttäytyvän.

Minulla on melko rauhalliset lapset, itse olen rauhallinen ja luulen että exäni olisi ollut rauhallinen myös perusluonteeltaan, jos olisi kasvanut rauhallisessa ja johdonmukaisessa ympäristössä.

Kasvata hänestä aikuinen. Millainen aikuinen haluat hänen olevan?

Anna lapsen elää puutteessa ja vailla huolenpitoa. Vain itse kokemalla silmät avautuvat.

Ei mitenkään. Luonteetkin periytyvät. Jos olet itse kuumakalle, todennäköisesti lapsestasikin sellainen tulee. Jos taas olet fiksu viilipytty, joka ei elä minä minä maailmassa, todennäköistä on että lapsesi perii ja oppii samoja ominaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Älä anna lapsen keskeyttää koko ajan. Pikku herrat ja prinsessat tulee siitä kun liikaa huomioidaan. Jos aikuiset juttelee keskenään ei lapsen sovi olla jatkuvasti keskeyttämässä. Pitää malttaa odottaa vuoroa. Niin kasvaa ainakin itsekeskeisiä ja epäsosiaalisia keskeyttäjiä jotka luulee että huomio kuuluu heille taukoamatta.

Se että väittää liian huomioimisen kasvattavan pikku prinssejä ja prinsessoja on yhtä naurettava väite kun se että ei saa pitää sylissä lasta, koska muuten siitä tulee sylivauva. Ongelmat nimenomaan tulevat siitä kun lapsen tarpeisiin ei vastata riittävästi. Lukekaa psykologiaa vähän ennen kuin alatte kotipsykologeiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Luonteetkin periytyvät. Jos olet itse kuumakalle, todennäköisesti lapsestasikin sellainen tulee. Jos taas olet fiksu viilipytty, joka ei elä minä minä maailmassa, todennäköistä on että lapsesi perii ja oppii samoja ominaisuuksia.

Fiksu viilipytty 🙄 Rauhallisuus ei automaattisesti tarkoita fiksuutta, eikä temperamenttisuus typeryyttä.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksen ääripäitä kun vältät niin hyvä. Muutoin ei kasvatuksella voi kauheasti lapseen vaikuttaa.

Mulla kolme lasta, jotka kaikki eri biologisista vanhemmista. Niin samanlainen kasvatus kuin mahdollista. Tuloksena kolme täysin erilaista lasta. Yksi hyvin ahkera ja tunnollinen, mutta epäsosiaalinen, toinen empaattinen kuin mikä, mutta omia tunnetiloja ei osaa säädellä yhtään, kolmas hauska veikko, mutta lusmuilee ja siipeilee muiden kustannuksella minkä kerkeää. Sen mitä tunnen heidän biologisia vanhempiaan, nuo lasten piirteet löytyvät sieltä.

Useimmat piirteet ovat oman kokemukseni perusteella periytyviä, vähän pintaa voi kasvatuksella tasoitella. Siksi eniten vaikutat lastesi luonteeseen valitsemalla sopivan puolison.

Minulla taas on kaksi lasta samoista biologisista vanhemmista, toinen perusluonteeltaan rauhallinen ja toinen vauhdikas kuin mikä. Molemmat vanhemmat päälle päin rauhallisia, toinen kyllä selvästi aktiivisempi mutta lapsena niin perusteellisesti eloisuudestaan moitittu että oppinut itsensä pienentämään ja suunsa sulkemaan - ja tätä en uskalla suositella.

Rauhallisten lasten resepti lienee se että vanhemmiksi valitaan synnynnäisesti ja jo lapsuudessaan rauhalliset ihmiset. Molemmat. Ja mieluiten monessa polvessa ettei tule mitään sukupolven yli hyppiviä piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Luonteetkin periytyvät. Jos olet itse kuumakalle, todennäköisesti lapsestasikin sellainen tulee. Jos taas olet fiksu viilipytty, joka ei elä minä minä maailmassa, todennäköistä on että lapsesi perii ja oppii samoja ominaisuuksia.

Fiksu viilipytty 🙄 Rauhallisuus ei automaattisesti tarkoita fiksuutta, eikä temperamenttisuus typeryyttä.

Niin ei kyllä väitettykään. Vai luuletko ilmauksen "rauhallinen vaaleatukkainen" tarkoittavan että vaaleat ovat rauhallisia? -eri