Mikä olisi yhteiskunnallinen asemasi, jos eläisimme 1800-luvulla?

Mä olisin varmaan lähtenyt Amerikkaan. Suvussa niitäkin.

Kartanonherra, mutta sellainen työväkeä ihmismäisesti kohteleva.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveyskuntoutujana kohtaloni olisi varmaan karu. Olisin ehkä päätynyt jonnekin Seilin saarelle tai vastaavaan paikkaan eristyksiin muusta yhteiskunnasta (kehruuhuone, vaivaistalo etc). Tai sitten olisin vain se paikallinen kylähullu, jota ihmiset osoittelisivat naureskellen.

Ei, kyllä sinua varten on vaivaistalo, mutta kyllä minä silti ottaisin sinut mäkitupalaiseksi.

Yksinhuoltajana ja jätettynä naisena olisin sukulaisten elätti tai vaivaistalossa/köyhäintuvassa. Tosin, tuskinpa olisin synnytyksistä selvinnyt hengissä ja jos olisin, niin ainakin toinen lapsistani olisi kuollut jo.

Talollisen tytär

Uuninpankolla notkuva loismies

Huutolainen tai ruotiukko...

Isän puolelta erittäin varakas tilanomistaja Satakunnassa.

Äidin puolelta balttian saksalaista aatelia jossain Pietarin husaari tms rykmentissä.

Varmaan joku nousukas talon rouva jos en olisi ennen sitä kuollut synnytykseen tai lapsena johonkin tauteihin.

Notaari tai vouti.

Sama kuin nytkin eli kartanonrouva. Ei ne muuten kaikki olleet aatelisia enää 1800-luvulla.

Kannattaa muistaa, että tuo oli kokonaista 100 vuotta. Silloin vuosisadan alussa oli ihan erilaista kuin lopussa ja välissä vielä nälkävuodetkin.

Jotain matemaattista maanmittausta. Kuulostaa pirun tylsältä.

Aatelinen tietenkin.

Jos nainen, kotiorja tms.

Jos mies, almuja kerjäävä taiteilija.

Varsin vauraan ja monisatavuotisen ratsutilan vanhin tytär ja perijä. Mies olisi kotivävyksi tullut ja siis jossain määrin tossun alla (tästä on suvussa vahvat perinteet). Nuorempana olisi ollut monta vävyehdokasta tyrkyllä ja niistä olisi sitten valittu se paras.

Olisin aatelinen (oikeastikin, sukuni on isäni puolelta aatelisia, muuttaneet muualta Euroopasta). Isäni olisi aatelinen virkamies ja mieheni isä aatelinen tilanomistaja. Nyt lapseton ja yliopistotutkinto itsellä, mutta 1800-luvulla 28-vuotiaana ja naisena jo varmaan usea lapsi olisi synnytettynä.

Tykistöupseeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin tilallinen nainen, kartanonrouva varmaankin puhekielessä.

Tilallisuus ei tarkoittanut sitä, että olisi ollut kartanonrouva.

Ei niin, mutta jos olisin 1800-luvulla se mitä nyt olen, olisin ollut naispuolinen tilallinen, kuten nytkin olen ja silloin olisin ollut myös kartanon emäntä, koska kotini oli vielä 1800-luvulla herraskartano, vaikka nykyään ei enää sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3/4 isovanhemmistani oli kartannoista. tuo yksi taas torpparin tytar.

Yksi kartannon isanta havisi korttipelissa kaiken. 10 - 15 taloa. Han oli rikas. Isän isän isä siis

Toinen taas käytti kaikki viinaan ja huoriin. Teki kyllä rahaa trokaamalla pirtua. äitin äitin isä

Kolmas riitantui vaimonsa kanssa ja esti pojaltaan perinnon.Rahat viinaan ja naisiin.  äitin isän isä.

Neljäs oli torpparin tytär.Pärjäsi hyvin vaatimattomasta taustastaan huolimatta. Perusti omenatarhan.  Isän äitin isä.

Sikäli mielenkiintoinen kertas, että olen vanhimman lapsen vanhimman lapsen lapsi joka  suuntaan.

Olisin siis melko varmuudella ollut melko posh. Varsinkin kun matematiikka on mun synnynlahja. Melko varmasti olisin ollut professori tai pankinjohtaja.

Eli vähän riippuen mistä päin olet, saatat olla äpärän lapsi monen sukupolven takaa. Ensimmäisen yön oikeus.

Mitä ihmettä selität??

Noita ja halveksittu.