Tuntevatko kaikki äidit suurta rakkautta lapsiaan kohtaan?
Minulla on 15-vuotias, viimeiset vuodet menneet rauhallisesti, ei mitään ovien paiskomisia tai haistattelua. En kuitenkaan missään vaiheessa ole kokenut suurta äidillistä rakkautta lasta kohtaan, toki pidän hänestä ja pyrin huolehtimaan asioista. Minulla oli synnytyksen jälkeinen masennus, josta toipuminen kesti pari vuotta. Liekö tällä osuutta asiaan?
Kommentit (26)
Eivät kaikki varmaan tunne, mutta minä tunnen. Lapseni ovat minulle rakkainta maailmassa, tekisin tarpeen vaatiessa heidän puolestaan mitä tahansa (enkä nyt tarkoita, että siivoaisin heidän huoneensa, jos heitä itseään ei huvita).
Koen saavani samanlaista rakkautta osakseni omilta vanhemmiltanikin.
Miksi niin moni lapsi huostaanotetaan tässä maassa? Miksi nin moni vanhempi ei osaa lastaan rakastaa tai lapsestaan pitää huolta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni lapsi huostaanotetaan tässä maassa? Miksi nin moni vanhempi ei osaa lastaan rakastaa tai lapsestaan pitää huolta?
Sukupolvia jatkuneet ongelmat....
Rakastan lapsiani, mutta joskus en pidä niistä. Minusta se on ihan normaalia. Murrosikäiset koettelee viimisiä hermoja.
Ei kai niitä lapsensurmiakaan olisi, jos kaikki rakastaisivat. Mutta kyllä täällä yksi joka lapsiaan eniten rakastaa. Ja yksi jo aikuinen, asuu muualla. Seuraava on 18v joka jo puoliksi asuu muualla ja tunnistan tuon, kuten tuo yksi sanoi, että huoli on suuri kun eivät ole kotona. Oikeastaan tuntuu että ne huolet sillon vasta alkaa.
Eivät kaikki rakasta lapsiaan. Minä rakastan suunnattomasti niin biologisia kuin meille sijoitettujakin lapsia.