Olemmeko hulluja, jos ostamme 200 000 euron rivitaloasunnon

siitä vaan, jos pitää paikkaansa!

paljon sitten vielä yhtiövastike ja vesimaksut kuussa??

minkälaiset naapurit saisitte??



kyllä omakotitalo aina rivarin/kerrostalon voittaa!

.

vuokraa maksaa isosta asunnosta täällä seudulla helposti saman verran kuin lyhentää lainaa.

Elämä on kallista, tiedetään. Muuten elämme vaatimattomasti, asumiseen haluaisimme sijoittaa. Ajamme esim. vanhalla autolla, emme juuri matkustele. Vaatteet ostamme ekologisista syistä kirppareilta, sisustus on retroa, sillä harrastamme sitä:)



Jos ottaisimme koko summan lainaa, kuukausilyhennys 25 vuoden laina-ajalla olisi 1000e/kk + hoitovastike ja vedet eli n.250e. Menoja ovat nyt pari vuotta vielä hoitomaksu pk:iin, opintolainat (10v.) 150e/kk, auto vielä vuoden 200e/kk, ruoka ja vaatteet.



Eli ruokaan ja muuhun elämiseen jäisi tämän tiukimman kaksivuotisen ajan vain 1000e/kk, myöhemmin enemmän, sillä pk-maksut katoavat, tulomme nousevat tasaisesti tulevaisuudessa ja opintolainatkin loppuvat aikanaan. Lisää lapsia emme halua.



Miltä kuulostaa?

että elinkustannukset laskevat, kun lasten hoitomaksut loppuu. Iltapäivähoito, harrastukset, harrastusvälineet, isompien lasten kalliimmat vaatteet ja muut menot on _yllättävän_ isoja.



Mutta laskekaa uudet asumiskulunne - nykyiset asumiskulunne ja miettikää onko teillä joka kuukausi sen verran irtorahaa olemassa. Ota huomioon laina, vastike, lämmitys ja muut mahdolliset kulut. Esim. tarviiko rivarissa itse huolehtia pikku korjauksista jne.



Ja asutteko nyt samassa kunnassa, vai muuttuuko esim. veroprosentti tai työmatkakulut?



Ihan samassa tilanteessa ollaan, paitsi että saadaan jonkin verran nykyisen asunnon myynnistä, mutta toisaalta meillä ei ole vakitöitä, kun ollaan pätkätyöaloilla. Työttömänä ei kyllä olla oltu.



Me laskeskeltiin, että periaatteessa meillä olisi varaa noin isoon lainaan, mutta toisaalta on niin ihanaa kun taloudessa on sen verran väljyyttä, että auton huolto, polkupyörän osto, isot vaatehankinnat tai muut isohkot kulut, joita kuitenkin tulee melkein joka kuussa ei tuota ongelmaa. Päätimme siis siirtää vielä asunnon vaihtoa ja isomman lainan ottoa.

ainakin aluksi, mutta kyllähän taloudellinen tilanteenne helpottaa vuosi vuodelta ja hintansa puolesta asunto kuulostaa fiksulta sijoitukselta. Tosi edulliselta asunnolta kyllä kuulostaa, Tuusulassahan hinnat nousseet koko ajan.



Vertailun vuoksi: meillä nettokk-tulot minun äitiyslomaillessani n. 3 300 euroa ja n. 3 900 euroa kun palaan töihin. Olemme laskeneet, että maksimissaan 180 000 euroa voimme ottaa lainaa (meillä ei ole muita lainoja maksettavana, mutta autoon kuluu meillä aika paljon rahaa silti), ja sekin tulisi taloon, jonka arvo yli tuplasti tuon lainamäärän, jolloin korkojen mahdollisesti noustessa entisestään ei tule sitä tilannetta, että talon arvo onkin yhtäkkiä alle jäljellä olevan lainamäärän.



Joko olette käyneet pankissa, siellä kyllä tekevät aika tarkat laskelmat? Entä oletteko aikoneet sitoa lainan kiinteään korkoon?

pitänee lähteä käymään. Veroprosentti ei muutu, asumme jo valmiiksi Tuusulassa. Ainoa ero on se, että nyt asumme vuokralla, ja nyt ikäänkuin heitämme joka kuukausi 750e vuokrarahoja taivaan tuuliin...



Mikä olisi paras ratkaisu? Ostaa joku vanha kolmio kerrostalosta, hinta olisi alhaisempi, muttemme voisi jäädä siihen kovin pitkäksi aikaa, koska se kävisi ahtaaksi. Tällöin pitäisi varautua myös mahdollisiin remontteihin.



Toinen vaihtoehto olisi tuo jättilaina ja muutto heti pysyvään kotiin, emme ole omakotitaloihmisiä, joten siitä emme edes haaveile. Pääsisimme uuteen asuntoon, jossa ei ole riskiä remonteista tms.



Uskaltaako noin isoa lainaa ottaa? Sepä tässä on ongelmana. Lainan varmasti saisimme takaajiemme vuoksi, mutta mitä riskejä isoissa lainoissa on? Kuinka paljon pitää varautua korkojen kasvuun? Pitäisikö asua vielä vuokralla, ja siirtää oman ostoa jonnekin tulevaisuuteen, jossa asuntojen hinnat mahdollisesti romahtavat? Apua!

joka kuukausi rivarin asumismenoja vastaava summa - vuokra säästöön. Voitte kokeilla, miten onnistuu ja toisaalta saatte vähän rahaa säästöön muuttoa varten.



Hankala homma.



Onko teillä pelivaraa? Jos toinen jää työttämäksi, jos korot nousee tai tulee muu yllättävä tilanne? Voitteko vähentää menoja, myydä auton, lopettaa lehtien tilaukset, kalliit harrastukset, vai elättekö jo nyt äärirajoilla? Pystyttekö hankkimaan lisätuloja? Onko jotain osaamista, millä pystyisi tekemään keikahommia oman työn lisäksi tarpeen vaatiessa?

vaan maksukyvystä.

jos korot nousevat nykyisestä 2-3 prosenttiyksikköä. Tämä on kai se yleinen " stressitesti" , jota suositellaan tehtäväksi. Jos yhä tuntuu siltä, että selviätte kuukausikuluista, rohkeasti vaan asunnonostoon. Sen varaan ei kannata laskea, että korot pysyvät nykyiselllään. Ellette sitten sido lainaa suoraan kiinteään korkoon, joka tietenkin näin alussa tulee selvästi kalliimmaksi kuin esim. 12 kk:n euriboriin sidottu laina.



Kannattaa muistaa, että kun korot nousevat, asuntojen hinnat tippuvat. Ja jos teillä 100 % asunnosta lainaa, tilanne, jossa teillä on lainaa enemmän kuin asuntonne reaaliarvo, ei ole ollenkaan mahdoton.



Mutta menkääpä sinne pankkiin juttelemaan tarkemmin!

että noilla tuloilla ja tuolla lainamäärällä tarvitsee takaajilta kiinnityksen? Eli pelkkä henkilötakaus ei riitä, vaikka takaajia olisi kuinka iso määrä. Tiedän kokemuksesta, oltiin vuosi sitten samassa tilanteessa. Mutta hyvin ollaan pärjäilty taloudellisesti (meillä about samanlaiset nettotulot kuin teillä ja lainaa tuo 200 000). Joten toivotan teille onnea unelmakodin hankintaan!

Ihan hyvältähän toi vaikuttaa. Molemmilla on ensinnäkin niin turvatut työpaikat kuin tässä maailmassa tänä voi olla, eli kunnan hommia. KUn sanot, että muiden pakollisten menojen jälkeen jää reilu tonni ruokaan ynnä muuhun, niin kyllähän sillä elää. Ei herroiksi, mutta ihan ok. Voi olla, ettei tartte mistään etelän reissuista haaveilla, mutta muuten normaaliin elämään raha riittää mainiosti. Ja jos oikein pihistelee, niin varmaan siellä etelässäkin pääsis käymään, jos niin haluaa.

Ei kannata ostaa nyt kerrostalokolmiota ja muuttaa siitä muutaman vuoden päästä pois. Menetätte veroedut, puhumattakaan muuton rasittavuudesta. Sitäpaitsi pääkaupunkiseudulla rivareista on pirun kova kysyntä, joten hinnat todennäköisesti nousee lähivuosina kehyskunnissakin.



Itse muutimme pari vuotta sitten uuteen omakotitaloon ja teimme pihahommia (tontti 3500 neliötä). Lainan lisäksi palkasta lähti joka kuukausi pihaistutuksiin ja -rakenteisiin kaikki liikenevä.



Ruuassa pystyy säästämään todella paljon, kun tekee itse. Pari vuotta meni kädestä suuhun, kun oli opintolainat yms lisäksi, mutta hengissä selvittiin. Tuosta kahdesta vuodesta jäi piheys päälle, joten nyt meillä menee säästötilille joka kuukausi vähintään 400 euroa (yhteensä) että on pelivaraa, jos tulee tuloihin muutosta ja esim. pesukone laukeaa.

jää vähän ylikin yllättäviin menoihin. Pakkohan teidän on jossain asua, eikä se vuokralla asuminenkaan ole ilmaista eikä aina täysin varmaakaan. Me hankimme myös asunnon, suurinpiirtein samanhintaisen, ilman säästöjä ja minä olen vielä vuoden kotonakin. Sinnitellään aluksi, kyllä se helpottaa kun menen taas töihin.

Tiedän ainakin 2 sinkkua, joilla on 170 - 180 tonnin lainat yksin. Siinä valossa paiskunnalle 200 tonnia ei ole paha.



Kusiset on porukalla paikat, jos korot paljon nousee.



Hulluahan se toki on

Välillä elämässä on vain uskallettava ottaa " riskejä" jos jotain tosissaan haluaa! Ja teidän tapauksessa minä uskaltaisin moiseen ryhtyä! Meidän perhe otti myös " riskin" ja nyt odottelemme pääsyä ihka-uuteen rivitalo-asuntoon, jee! Ja mainittakoon, että meillä tulot huomattavasti pienemmät kuin teillä...

tulokseen, että unohdamme tuon jättilainan ja alamme etsiä 4h+k kerrostaloasuntoa. Jos emme löydä, kolmiokin menee vielä jonkin aikaa. Saamme ainakin maksettua jotain itsellemme seuraavien vuosien aikana (esim.5v. ), ja siirrymme isompaan tai uudempaan rivitaloon sitten. Silloin toivottavasti lainan osuus ei olisi enää noin suuri, olettaen, että hinnat eivät ihan mahdottomia nouse. Näin me emme joudu vetämään talouttamme liian tiukoille, ja toisaalta näin korkojen mahdollinen suurikaan nousu ei pakota myymään asuntoa.



Olemmekohan ihan pelkureita, en tiedä, mutta tämä tuntuu jotenkin vähemmän pelottavalta...



T:ap

osti Vantaalta yhtä kalliin rivariasunnon, 4h jne. Eikä ole edes uusi.



Ostatte just sen minkä haluatte ja mihin on varaa. Ei se pankki anna lainaa jos katsoo ettette pysty sitä maksamaan.

Ei kannata vetää itseään ihan tiukille asumisen takia. Kyllä elämässä haluaa muutakin tehdä kuin asua kotonaan. Ne " hienot" seinätkään ei kauan lämmitä. Ihminen on kummallinen olento, kaikkeen tottuu ja haluaa vielä lisääkin.



En usko että hintataso ihan hiumasti voi enää noustakaa, pikemminkin hieman laskea, joten on ihan hyvä edetä rauhallisesti.



Nykyään kun on vallalla tämä lopun ajan meiniki ( hetimullekaikki jne...), kaikessa.