Lue keskustelun säännöt.
luetteko te kaikki oikeesti iltasatuja lapsillenne joka ilta? Mä en jaksa
Kommentit (64)
Lukeminen on mulle se millä kompensoin lukuisia muita puutteitani vanhempana. Kuten sitä etten osaa ja jaksa oikein leikkiä lapsen kanssa. Pelaaminen (lautapelit) ja lukeminen on mun keinot olla lapsen kanssa läsnä. Eli se siitä superäitiydestä.
Toiseks mulla on poikalapsi jolla erityistarpeita ja pienenä oli mm. kielen kehityksen viivästymää jonka on nyt 7 v saanu pitkälti kirittyä. Lukeminen vaikuttanut selvästi, sano terapeuttikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukisin mielelläni mutta meidän poika vain villiintyy siitä, haluu katsoa kuvia tai alkaa selittämään jtn.. nukahtaa paremmin siis ilman satua.
En ole lukenut, haluan nukkumaanmenorutiineista lyhyitä ja helppoja. Iltapalat yhdessä, hammaspesut, pusut ja sitten sänkyyn. Saavat lukea kirjoja jos uni ei tule, mutta en enää iltaisin jaksa lueskella mitään. Päivisin luen kyllä mielelläni jos pyytävät ja koululaisten kanssa toki päivittäin tulee luettua kirjoja jo pelkästään läksyjenkin muodossa.
Luen joka ilta. Lapsi (8v) sanoo, ettei tule muuten hyvät unet :) Ja ei ne nyt ihan satujakaan aina ole. Joskus luetaan tietokirjaa lentokoneista tms. tai vaikka Tiede-lehteä (niitä helpoimpia juttuja tietty). Harry Potterit on myös kestosuosikkeja.
Mikäköhän ihmeen itsestäänselvyys?????
EI ole.
-
Te, jotka ette lapsillenne lue, voitte näyttää hyvyytenne monin muin keinoin.
Lapselle lukeminen ei välttämättä kehitä häntä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, en enää. 9-vuotias poika lukee nykyään itse sängyssä ennen nukkumaan menoa. Kannatti kylläkin lukea sen 9 vuotta iltasatua, pojalla on tosi hyvä sanavarasto.
Mä en oo ikinä tykännyt lukea. Kuvakirjoja on luettu paljon kun ovat olleet pieniä. Mut sellaisia satukirjoja.. isänsä luki joskus, en mä jaksanut enää kaiken muun homman päälle.
Fiksuja lapsia tullut ja nykyisin lukevat itse haluamansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".
Tämä löytyy hyvän vanhemmuuden kultaisista säännöistä, joita tarkasti noudattamalla olisitte _edes_ ”riittävän hyviä vanhempia”.
Tuhmat!
Kun kysytään, että luetteko tosiaan se luonnollisesti saa niitä palstalla olevia vastaamaan, jotka tosiaan lukevat. Ei niinkään niitä, jotka eivät lue. Ei siinä se ihmeellisempää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luen lähes joka ilta 1-2 kirjaa ja joskus kuunnellaan netistä pari äänisatua. Lapset 6 ja 4.
M37
Meidän tenava on jo 10-vuotias, ja yhä luetaan jotain hänelle ääneen. Se on yhteinen rauhoittumishetki. Laidasta laitaan on luettu. Ronja Ryövärintytärtä, Tarja ja Patua, joskus luen Myyrä-kuvakirjan, jos haluan päästä helpolla ja nopeasti. Sanon, että Myyrät on äitin lemppareita, niinkuin itse asiassa ovatkin. Aika pieni vaiva mielestäni, 5-10min. Ja kohtahan hän ilmoittaa, ettei halua kuulla enäää, kuten isoveli ilmoitti 11-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin luin, kun olivat iltasatuikäisiä, ja muutnekin luettiin satuja ja tarinoita joka päivä. Siinä samalla tuli annettua lapsille lukemisen lahja. Kaikki oppivat aikaisin lukemaan ja se taas avasi ihan uuden maailman heille itselleen. Siitä seurasi laaja sanavarasto ja kehittynyt kieli. He ovat aina lukeneet paljon, kuten me vanhemmatkin. Jatkuvasti joku kirja meneillään meillä kaikilla.
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".
Tämä löytyy hyvän vanhemmuuden kultaisista säännöistä, joita tarkasti noudattamalla olisitte _edes_ ”riittävän hyviä vanhempia”.
Tuhmat!
Niih ja lasuhan siitä voi jo tulla, jos käy ilmi että satuja ei lueta joka ilta. Silmälasipäinen sossu kysyy viirusilmineen: "Oletko lukenut joka ilta iltasadun?" Ja mitä vastaat. "En" keksikää te loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2441 kirjoitti:
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".
Tämä löytyy hyvän vanhemmuuden kultaisista säännöistä, joita tarkasti noudattamalla olisitte _edes_ ”riittävän hyviä vanhempia”.
Tuhmat!
Niih ja lasuhan siitä voi jo tulla, jos käy ilmi että satuja ei lueta joka ilta. Silmälasipäinen sossu kysyy viirusilmineen: "Oletko lukenut joka ilta iltasadun?" Ja mitä vastaat. "En" keksikää te loppu.
Kuumottavaa aina istua siinä sossun edessä kusettamassa, ettei edes lomamatkalla luistettu iltasaduista. Tietäisivätpä vaan, ettei meillä menty vielä yhdeksältäkään nukkumaan kesälomilla... toivottavasti lapset eivät ilmianna meitä.
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".
Tämä löytyy hyvän vanhemmuuden kultaisista säännöistä, joita tarkasti noudattamalla olisitte _edes_ ”riittävän hyviä vanhempia”.
Tuhmat!
Kolahtiko noin pahasti?
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".
Tämä löytyy hyvän vanhemmuuden kultaisista säännöistä, joita tarkasti noudattamalla olisitte _edes_ ”riittävän hyviä vanhempia”.
Tuhmat!
Kolahtiko noin pahasti?
Todellakin kolahti :(
Luen joka ilta, tai isä lukee. Nyt muutaman viikon 4-vuotias tosin on halunnut kuunnella vaan Miinaa ja Manua CD:ltä.
Ekaluokkalaiselle isosiskolle on silti tullut luettua.
Pyrin valitsemaan hyviä kirjoja joita on kiva lukea. Esim. Onneli ja Anneli, Heinähattu ja Vilttitossu, Risto Räppääjä, Latte siili ym. ym. Perinteisiä satuja on luettu mökillä.
Kiva kun ei tarvitse enää lukea pelkkiä kuvakirjoja. Puppeen ja Maisaan ehti jo vähän kyllästyä...
Minä luin n. 20 vuotta valtaosan illoista. Käytännössä aina kun oltiin kotona tai mökillä.
Viimeiseksi ”koitokseksi” jäi Harry Potter -sarja. Kuopus on vaikeasti lukihäiriöinen, innostui Pottereista, mutta ei pystynyt niitä itse lukemaan. Joten minä luin, vaikka lapsi oli jo 12 v. Potterien läpi kahlaamiseen ääneen lukien meni 1,5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mikäköhän ihmeen itsestäänselvyys?????
EI ole.
-
Te, jotka ette lapsillenne lue, voitte näyttää hyvyytenne monin muin keinoin.
Lapselle lukeminen ei välttämättä kehitä häntä yhtään.
On tökeröä syyttää jotakuta huonosta vanhemmuudesta, jos tämä ei joka ilta lue lapselleen iltasatua. Samoin on uskomattoman tietämätöntä väittää, ettei lukeminen muka kehittäisi lasta ollenkaan. Ääneen lukemisen hyötyjä on tutkittu paljon, ja lukemisesta todellakin on etua. Hyödyt eivät ehkä kaikille ole yhtä suuria eivätkä keskenään samoja, mutta väitän silti, että lapselle ääneen lukeminen kehittää ihan ketä tahansa lasta. Mahdollisia hyötyjä:
- sanavaraston kasvaminen
- empatiakyvyn vahvistuminen
- keino käsitellä pelottavia asioita
- mielikuvituksen kehittyminen
- tiedollinen oppiminen
- rauhoittuminen
- keskittymiskyvyn paraneminen
- lukemisesta kiinnostuminen
- myöhempi vahva oma lukutaito
Lapselle iltasadun lukeminen on itsestään selvyys. Se ei tarkoita että olisi "vanhemmuuden kermaa".