luetteko te kaikki oikeesti iltasatuja lapsillenne joka ilta? Mä en jaksa

En kun en osaa lukea. Olen perus suomalaisten kansan edustaja. Ihan varmasti hyviä ihmisiä tulee minu lapsista silti. Isän maata pulustaa kaikilta uhkislta,

Siis onko vaiva liian suuri? Miksi teit lapsia? Ei iltasadun lukeminen ole mitään supervanhemmuutta, vaan kiva pikku hetki yhdessä. Lapset myös rauhoittuu siinä samalla. Yhisi

Luin. Kunnes kuopus oli noin 8v ja sanoi itse, ettei enää tarvitse. Lukee nykyään itse jotain kirjaa illalla viimeisenä. Isommatkin lapset tulivat välillä kuuntelemaan kun luin jotain mielenkiintoista; kuten Vaahteramäen Eemeliä, Ronja Ryövärintytärtä, Suomen lasten eläinsatuja tai hölmöläissatuja.

Kyllä lapselle luetaan joka ilta. Se kuuluu rutiiniin ihan samalla tavalla kuin hammaspesu. Se vie vain hetken ja jos ei huvita joku ilta niin lukee vain lyhyen sadun tai keksii vaikka itse jonkun.

Lähes poikkeuksetta luen joka ilta. En koe sitä mitenkään erityisenä ja olen varma että suurin osa tuttavaperheistä harrastaa myös iltasatuilua. Jos joko äitiä tai lapsia väsyttää, valitaan lyhyempi satu.

Ilman muuta. Olen lukenut lapsille ääneen ihan valtavasti, kaikki mieleen tulevat lastenkirjaklassikot Muumisarjasta Puheihin, Pekka Töpöhännistä Aarresaareen. Potterit, Taru Sormusten herrasta -trilogian, Narniat, Tom Sawyerin/Huckleberry Finnin seikkailut, Runotyttö-sarjan jnejne

Ääneen lukeminen on kivaa ja lapsetkin on tykänneet kuunnella. Olen ammatiltani tv/radiotoimittaja, joten kai osaan myös lukea aika miellyttävästi.

Minusta lukeminen on myös ollut hyödyllistä, lasteni sanavarasto on erinomainen ja molemmat osaavat kirjoittaa kaunista ja elävää kieltä.

Mutta jokainen tekee tietysti lastensa kanssa omanlaisiaan juttuja. Jollakin tavoin olisi hyvä kannustas kumminkin kirjallisuuden pariin. Kieli ja mielikuvitus tarvitsevat kehittyäkseen polttoainetta, prosessoitavaa.

Nyt lapseni ovat 16 ja 18 ja luen yhä heille satunnaisesti ääneen novelleja ym. Ja kyllä, ihan yhteisestä halusta, en tietenkään painosta heitä kuuntelemaan...

Kyllä, ihan joka ilta. 10-vuotiaalle luetaan edelleen. Isosiskonsa kuunteli mukana vielä teini-iässäkin, kunnes pikkuhiljaa jäi pois satuhetkistä. Meillä useimmiten isä lukee.

Kyllä, luin joka ilta, kunnes lapset lukivat sujuvasti itse. Se on mukavaa yhdessäoloa ja lisäksi näkyy lapsen koulumenestyksessä.

Äippä ei jaksa kun kännykän tuijotuskilpailu menossa.

Ryhdistäydy ap, älä ole niin itsekeskeinen p.,...a.

Luen ihan joka ilta. Saan sillä ne rauhoittumaan ja uni tulee paremmin. Laulan vielä unilaulut päälle.

Isä

Vierailija kirjoitti:

Äippä ei jaksa kun kännykän tuijotuskilpailu menossa.

Joo se vie voiton useilla

Vierailija kirjoitti:

yäk ärsyttää teidän superäitiys

Siis normaali asia?

Muakin ärsyttää sellainen superäitys, jonka kuvitellaan olevan jotenkin super.

Olen kova lukemaan.

Tyttäreni (12v.) myös.

En ole ensimmäistäkään satua hänelle lukenut, mutta hän on katsonut kirjan kanssa istuvaa/makaavaa äitiään.

Ja ilmeisesti ottanut esimerkkiä.

Juu, kyllä tuli luettua lähes joka ilta kun lapset olivat pieniä. Komppaan aiempaa kommentoijaa että se oli mukava kahden/kolmenkeskeinen hetki josta opin vuorovaikutustaitoja heihin, ja he minuun. Uteliaisuus heräsi satujen kautta, "miksi se tonttu halusi tehdä niin", ja oppi itse vastaamaan joskus hankaliinkin kysymyksiin niin että lapsi sai jonkun käsityksen.

Omien kokemusteni pohjalta suosittelen kyllä yrittämään iltasatujen kanssa, vaikka ei tahtoisi jaksaa. Aika jolloin lapset haluavat kuunnella satuja on kuitenkin aika lyhyt, ja niiden kautta voi käsitellä monia asioita.

Järkytyksekseni luin jostain (lue lapselle sivusto ehkä) että enää noin 25 prosenttia vanhemmista lukee lapsille ääneen päivittäin. Lukeminen hyödyttää hirmuisesti ja on ilmaista sekä tietysti hauskaa. On tutkitti, että ääneen lukeminen edesauttaa lasta elämässä enemmän kuin sosioekonominen asema. Uskomatonta, mutta näin tutkimus väittää.

Varsinkin poikien lukutaito on huonontunut, senkin takia innostus tarinoihin ja lukemiseen pitäisi aivopestä pienestä pitäen :D Eli lukekaa lapsille, se on äärimmäisen hyödyllistä.

Kyllä pyrin lukemaan edes jonkin pienen runon, jos en muuta ehdi tai jaksa. Ei paljon vaadi ja antaa hyvän mielen pojalle ja äidille.

Ja täällä av:llä on se vanhemmuuden kerma. 99% lukee joka ilta.

Minun lapseni (verbaalista) kehitystasoa on kehuttu kaikki vuodet mm. eskarissa ja neuvolassa.

-Kyllä huomaa, että hänelle on LUETTU!

Ei muuten ole.

Minä rakastan lukea ja luen paljon. Koin kuitenkin lapsille ääneen lukemisen usein todella puuduttavaksi,siis todella vastenmieliseksi. Tervanjuontia,joka ei tuntunut koskaaaaan loppuvan..

Ekat ikävuodet 1-4v.kirjat oli toki lyhyehköjä eikä tarvinnut lukea kappaletta pidempään,helppo homma!

Muttakun ikää tuli lisää niin vaatimukset kasvoivat ja lapsi odotti että luen aina vaan enemmän ja enemmän..

Kun lapsi oppi itse lukemaan,hivuttauduin pikkuhiljaa taka-alalle ja tunnen siitä vieläkin huonoa omaatuntoa. Lapsi olisi halunnut kyllä,että olisin lukenut joka ilta mutta harvensin lukukertoja ja lopetin kokonaan kun lapsi oli 8v. Ihailen kyllä niitä jotka jaksavat lukea vielä isoillekin lapsille.