Lue keskustelun säännöt.
Kuvitellaanpas tilanne, jossa isä on erikoislääketieteen lisenssiaatti ja oma aikuinen lapsensa on saman erikoisalan tohtori, niin...
21.08.2018 |
...miten arvelette isän ja aikuisen lapsensa tässä tapauksessa tavatessaan kahvipöydässä juttelevan kahden kesken?
Laitetaan nyt ihan vaikkapa esmerkiksi: sunnuntaipäivän kahvipöytäkeskustelu:
Antakaas tulla tarinaa:?????
Kommentit (23)
Sulla taitaa olla vähän noi termit hukassa. Ja se on lisensiaatti eikä mikään lisenSSiaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ne naistentauteihin erikoistuneet isä ja poika pillusta puhuvat, eri asia sitten puhutaanko harrastuksellisessa vai ammatillisessa mielessä.
Ystäväperheessä, jossa sekä isä ja poika ovat saman erikoistumislana tohtoreita, niin juttelivat viime lauantaina saunan lauteilla minun kanssani mm veikkausia siitä kuinka monta mitallia Leo-Pekka Tähti tuo Berlinistä Suomeen, metsästyskauden alkamisesta ja lasten koulujen alkamisesta. - Varmaan näistä oktaisiin voitu puhua sunnuntai-päivän kahvittelun lomassa.
Lapsi: Sain määräaikaisen dosentin yliopistolta, ihan kiva päästä taas tekemään tutkimusta sen oheen, että päivystän terveysasemalla
Isä: Et sitten taida ehtiä tulemaan syksyllä Portugaliin, jossa arkkitehti-äitisi ja minä olemme nostaneet jättieläkkeemme jo pitkään verottomana?
Lapsi: Juu ei, ei voi pitää mitään lomaa, että saisi toisen määräaikaisuuden.
Isä: Ahaa, outoja kuvioita minulle, minä kun perustin sen pienen yksityisen lääkäriaseman kaverini kanssa, jota pyöritin vuosikymmenet ja jonka myin kovaan hintaan Mehiläiselle tämän sote-kuvion alkaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni kun pääsee samaan pöytään muiden lääkäreiden seuraan, niin muusta he eivät puhukaan kuin työstään.. Eli varmaan työstään puhuvat!
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni kun pääsee samaan pöytään muiden lääkäreiden seuraan, niin muusta he eivät puhukaan kuin työstään.. Eli varmaan työstään puhuvat!
Mitä puhumista siitä on? Itse en puhu työasioista koskaan vapaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni kun pääsee samaan pöytään muiden lääkäreiden seuraan, niin muusta he eivät puhukaan kuin työstään.. Eli varmaan työstään puhuvat!
Mitä puhumista siitä on? Itse en puhu työasioista koskaan vapaalla.
Ko. alalla koko ajan tapahtuu ja on opittavaa, siitä kyllä riittää puhumista.
Tuntemassani perheessä on kolme lääkäriä, ja vaikka he puhuivat paljon maailman asioita, niin kyllä lääketiede ja ylipäätään heidän työnsä on usein jutuissa mukana. Ovat siis erittäin kiinnostuneita alastaan ja työstään ylipäätään, sinä varmaan et niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Sulla taitaa olla vähän noi termit hukassa. Ja se on lisensiaatti eikä mikään lisenSSiaatti.
Anteeks kauhian paljon, yksi ässä tuli liikaa tohon isän tutkintonimikkeeseen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi: Sain määräaikaisen dosentin yliopistolta, ihan kiva päästä taas tekemään tutkimusta sen oheen, että päivystän terveysasemalla
Isä: Et sitten taida ehtiä tulemaan syksyllä Portugaliin, jossa arkkitehti-äitisi ja minä olemme nostaneet jättieläkkeemme jo pitkään verottomana?
Lapsi: Juu ei, ei voi pitää mitään lomaa, että saisi toisen määräaikaisuuden.
Isä: Ahaa, outoja kuvioita minulle, minä kun perustin sen pienen yksityisen lääkäriaseman kaverini kanssa, jota pyöritin vuosikymmenet ja jonka myin kovaan hintaan Mehiläiselle tämän sote-kuvion alkaessa.
Ap. kiittää tästä, sillä tämä on todellakin hyvä, näinkin voisi keskustelu edetä, please, jatkaisitko vielä juttutuokiota; otetaan nyt vielä lisäpointtina huomioon molempien osapuolien parisuhdetilanteetkin vaikkapa;):)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne naistentauteihin erikoistuneet isä ja poika pillusta puhuvat, eri asia sitten puhutaanko harrastuksellisessa vai ammatillisessa mielessä.
HAHHAHAH..... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ainakin tulee tunne tuonkaltaisesta tilanteesta, että isä olisi pitkän uran tehnyt saman alan erikoislääkäri kuin lapsensakin, mutta tohtorin väitös jäi sittemin tekemättä, ja aikuisella lapsellaan olisikin tohtorin tutkinto suorittuna, ja hattu päässä, niin eikös se pikkaisen kateuskirpaise isäukkoa, vaikka hän olisikin ylpeä lapsensa tohtoriudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin tulee tunne tuonkaltaisesta tilanteesta, että isä olisi pitkän uran tehnyt saman alan erikoislääkäri kuin lapsensakin, mutta tohtorin väitös jäi sittemin tekemättä, ja aikuisella lapsellaan olisikin tohtorin tutkinto suorittuna, ja hattu päässä, niin eikös se pikkaisen kateuskirpaise isäukkoa, vaikka hän olisikin ylpeä lapsensa tohtoriudestaan?
Millä tavalla ajattelet, että väitös jäi tekemättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkinnot meni aika lailla sotkuun kysymyksessäsi.
Kaikki Suomesta valmistuneet lääkärit ovat lääketieteen lisensiaatteja. Erikoislääkäritutkinto on erikseen. Se ei asetu lisensiaatti-tohtori-dosentti-akselille. Ei siis ole olemassa jonkun erikoisalan lisensiaattia tai tohtoria. Tohtorintutkinto on riippumaton erikoislääkäritutkinnosta. Erikoistumaton tai erikoislääkäri voi tehdä tohtorintutkinnon aiheesta, joka on lähellä kyseistä erikoisalaa tai ei ole.
Esim. kandi voi jo opiskeluaikana tehdä väitöskirjan munasarjasyöpien genetiikasta, jolloin hän on tohtori. Sitten valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi ja myöhemmin erikoistuu vaikkapa radiologiksi tai gynekologiksi. Tavallisempi tie on toki tehdä väitöskirja erikoistumisen lomassa tai jälkeen jostain omaa erikoisalaa koskettavasta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin tulee tunne tuonkaltaisesta tilanteesta, että isä olisi pitkän uran tehnyt saman alan erikoislääkäri kuin lapsensakin, mutta tohtorin väitös jäi sittemin tekemättä, ja aikuisella lapsellaan olisikin tohtorin tutkinto suorittuna, ja hattu päässä, niin eikös se pikkaisen kateuskirpaise isäukkoa, vaikka hän olisikin ylpeä lapsensa tohtoriudestaan?
Millä tavalla ajattelet, että väitös jäi tekemättä?
No jäihän se tekemättä, jos hän on lisensiaatti, eikä tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin tulee tunne tuonkaltaisesta tilanteesta, että isä olisi pitkän uran tehnyt saman alan erikoislääkäri kuin lapsensakin, mutta tohtorin väitös jäi sittemin tekemättä, ja aikuisella lapsellaan olisikin tohtorin tutkinto suorittuna, ja hattu päässä, niin eikös se pikkaisen kateuskirpaise isäukkoa, vaikka hän olisikin ylpeä lapsensa tohtoriudestaan?
Millä tavalla ajattelet, että väitös jäi tekemättä?
No jäihän se tekemättä, jos hän on lisensiaatti, eikä tohtori.
Kaikki lääkärit ovat lääketieteen lisensiaatteja, eivät maistereita.
^ Siis piti kirjoittaa "kaikki lääkärit ovat valmistuessaan lääketieteen lisensiaatteja".
Eiköhän sitä keskustella säästä, lasten koulun aloituksesta, syyslomasuunnitelmista, mökin katon korjauksesta...