Ootteko huomanneet että yleisessä keskustelussa kaikkia töitä pidetään konttorissa istumisena nykyään?

Eiköhän se johdu siitä, että näitä juttuja tekevät ovat konttorityössä. Sitä omaa pidetään "tavallisena". Niitä konttoritöitäkin on hyvin erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se johdu siitä, että näitä juttuja tekevät ovat konttorityössä. Sitä omaa pidetään "tavallisena". Niitä konttoritöitäkin on hyvin erilaisia.

Oli miten oli, pitäisi olla älliä vähän enemmän. 

Tuntuu että vain konttorityö on enää oikeaa työtä, vaikka on paljon paljon muunlaisiakin töitä, edelleen, ja aina tulee olemaan. Kaikkea ei voi tietokoneen takaa hoitaa, vaikka miten maailma muuttuisi digineuroottiseksi.

Täällä oli kerran se keskustelu jossa jonkun teepussit pöllittiin työpaikan taukotiloista. Helppona ratkaisuna lähes kaikki kehoitti aapeetä viemään teepussit työhuoneeseensa pöytänsä laatikkoon.

Joo ja kaikkia pidetään pitkälle kouluttautuneina ja kaikkien oletetaan omistavan pari autoa ja uudenkarhean omakotitalon, matkustavan ulkomailla säännöllisesti ja  asuneenkin siellä pitkiä aikoja  ( " kun olimme lasten kanssa vuoden jenkeissä", " ainakin kun minä olin viimeksi  Japanissa" , " ainakaan meidän lasten koulupukujen hankinta Englannissa ei tuottanut ongelmia" jne.) Kaikki tämä on sitä tyypillistä kovan (juttu-) luokan  av-maailmaa.

Isäni puhuu tästä aiheesta aika ajoin. Ei kuulemma jaksa kuunnella radiojuontajia etenkään loppuviikosta, kun niiden jutut keskittyvät enimmäkseen viikonlopun hehkutukseen. Palomiehenä isää vituttaa se juontajien kuvitelma, että kaikki kuulijat tekevät töitä virka-aikana. Tottapuhuen itsellä näin kolmivuorolaisena vähän sama homma.

Ps. Naistenlehtien työelämään liittyviä juttuja en lue ollenkaan; niiden mukaan kaikki tekevät nimenomaan vaan konttoritöitä.

Totta. Viikonloppuja hehkutetaan, loman aikana luetaan työsähköposteja ja ensimmäiset päivät loman jälkeen menevät sähköpostien purkuun, fyysiset krempat johtuvat päätetyöskentelystä (eikä esimerkiksi rasittavasta fyysisestä työstä), kaikilla on mahdollisuus tehdä edes osa työstä etänä esim sairauslomalla jne. Jos olet kaupan myyjä tai sairaanhoitaja, et sinä nyt vain niitä töitä kotoa käsin tee eikä selkä ole p*skana liiasta istumisesta. 

Heh, parhaita nämä 'näin pukeudut töihin' -oppaat. Olisipa sekin, kun sipsuttelisin korkkareissa, kynähameessa ja valkoisessa silkkipuserossa pajalla... :)

Lisäksi tuntuu olevan oletus että töitä voi aina tehdä etänä. Olisi mielenkiintoista nähdä miten joku ajaa bussia tai tekee putkiremontin etänä kotisohvaltaan!

Vierailija kirjoitti:

Isäni puhuu tästä aiheesta aika ajoin. Ei kuulemma jaksa kuunnella radiojuontajia etenkään loppuviikosta, kun niiden jutut keskittyvät enimmäkseen viikonlopun hehkutukseen. Palomiehenä isää vituttaa se juontajien kuvitelma, että kaikki kuulijat tekevät töitä virka-aikana. Tottapuhuen itsellä näin kolmivuorolaisena vähän sama homma.

Ps. Naistenlehtien työelämään liittyviä juttuja en lue ollenkaan; niiden mukaan kaikki tekevät nimenomaan vaan konttoritöitä.

Ajattelin just eilen tätä, kun lueskelin jonkun naistenlehden suurta syksyn muotinumeroa ja kaikki kamppeet oli "oivallisesti toimistoon sopivia", "toimistokelpoisia" jne. 

Sama koskee tietysti puhelinmyyjiä tms. Heillä tuntuu jotenkin olevan sellainen käsitys, että kaikki ihmiset voivat nykypäivänä vastatailla puhelimeensa kesken päivän. Yhdelle sain ihan pienimuotoisen kilarin, kun oli soittanut viisi kertaa noin 1,5 tunnin aikana. Minä tietysti ajattelin, että jollain on nyt joku hätä, kun lyhyessä ajassa toistuvasti pommittaa. Kuudenteen soittoon samasta numerosta sitten onnistuin vastaamaan ja puhelinmyyjähän siellä oli. Kysyin häneltä, että mitä hän itse miettii, jos näkee, että samasta numerosta on soitettu hysteerisesti lyhyen ajan sisällä. Myönsi, että kyllähän siinä tulee mieleen joku onnettomuus tms. Ääliö.

Vierailija kirjoitti:

Täällä oli kerran se keskustelu jossa jonkun teepussit pöllittiin työpaikan taukotiloista. Helppona ratkaisuna lähes kaikki kehoitti aapeetä viemään teepussit työhuoneeseensa pöytänsä laatikkoon.

Tämä.. hohhoijaa. 

Vierailija kirjoitti:

Joo ja kaikkia pidetään pitkälle kouluttautuneina ja kaikkien oletetaan omistavan pari autoa ja uudenkarhean omakotitalon, matkustavan ulkomailla säännöllisesti ja  asuneenkin siellä pitkiä aikoja  ( " kun olimme lasten kanssa vuoden jenkeissä", " ainakin kun minä olin viimeksi  Japanissa" , " ainakaan meidän lasten koulupukujen hankinta Englannissa ei tuottanut ongelmia" jne.) Kaikki tämä on sitä tyypillistä kovan (juttu-) luokan  av-maailmaa.

JUURI NÄIN. Kaikilla perheellisillä (varsinkin) on aina autot, ok-talo tai omistusasunto ja ympärimaailmaa lennellään lomilla tai mennään kesämökille näissä jutuissa, kun työt siellä kiireisessä toimistossa ovat tauolla.

Kun noita juttuja kuuntelee, en tiedä sitten, eikö minunkaltasia ole ollenkaan olemassa, kun minä en tohon laatikkoon sovi ollenkaan, ei autoa, ei konttorityötä, ei kesämökkiä, ei ok-taloa, ei lentelyä turistirysiin tai kaupunkilomille.

Kuitenkin pidän itseäni ihan taviskansalaisena, olen äitikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja kaikkia pidetään pitkälle kouluttautuneina ja kaikkien oletetaan omistavan pari autoa ja uudenkarhean omakotitalon, matkustavan ulkomailla säännöllisesti ja  asuneenkin siellä pitkiä aikoja  ( " kun olimme lasten kanssa vuoden jenkeissä", " ainakin kun minä olin viimeksi  Japanissa" , " ainakaan meidän lasten koulupukujen hankinta Englannissa ei tuottanut ongelmia" jne.) Kaikki tämä on sitä tyypillistä kovan (juttu-) luokan  av-maailmaa.

JUURI NÄIN. Kaikilla perheellisillä (varsinkin) on aina autot, ok-talo tai omistusasunto ja ympärimaailmaa lennellään lomilla tai mennään kesämökille näissä jutuissa, kun työt siellä kiireisessä toimistossa ovat tauolla.

Kun noita juttuja kuuntelee, en tiedä sitten, eikö minunkaltasia ole ollenkaan olemassa, kun minä en tohon laatikkoon sovi ollenkaan, ei autoa, ei konttorityötä, ei kesämökkiä, ei ok-taloa, ei lentelyä turistirysiin tai kaupunkilomille.

Kuitenkin pidän itseäni ihan taviskansalaisena, olen äitikin.

Unohdit mainita koiran.