Lastenhoitotyö tuntuu liian vaativalta
Valmistuin 10 vuotta sitten. Mielestäni työnkuva on muuttunut aika paljon. Ennen mentiin paljon ns. maalaisjärjen varassa. Nyt koko päivän pitäisi olla suunniteltu pedagogisesti tarkkaan - jokaisesta lapselle sanotusta sanasta lähtien. En enää jaksa sitä ylianalysointia ja suunnittelua ja arviointia ihan joka pikkuasiasta.
Mitä lähtisin opiskelemaan seuraavaksi/ tekemään? Lähihoitajan koulutuksella. Tykkään kyllä lapsista. Onko esim. iltapäiväkerhoissa millaista työnteko?
Kommentit (9)
Ilttiksessä ei ole vasuja, tunteiden sanoittamisia, sukupuolineutraaliuksia, sokerikammoja tai vastaavia. Maalaisjärjellä mennään ilman suurempaa stressiä. Toisaalta palkka tippuu reippaasti, kun täysiä tunteja ei useinkaan saa (paitsi ehkä jos tekee kk-avustajan töitä siinä rinnalla) ja kokoaikatyön palkkakin on pienempi kuin pk:n lastenhoitajalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse vaihdoin päiväkodin työn lähihoitajasta laitoshuoltajaan. Kyllästyin siihen että henkilökuntaa oli jatkuvasti liian vähän ja lapsiryhmät suuria, eikä oltu otettu huomioon erityislasten tarpeita suhteutettuna hoitajamäärään. Varmaan ylireagoinkin, mutta koin niin suuren vastuun taakkana "mitä jos joain sattuu kun ei ole silmiä selässä", niin vaihdoin alaa enkä ole katunut. Siivoojana saa huolettomasti huiskia menemään.
On sekin raskasta kyllä. Minä olen useinkin kadehtinut laitsarien työtä... tosin enpä ole sitä tehnyt päivääkään, mutta joskus tekis mieli vaan ottaa imuri käteen ja pistää hurisemaan - omat ajatukset vain seuranaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ilttiksessä ei ole vasuja, tunteiden sanoittamisia, sukupuolineutraaliuksia, sokerikammoja tai vastaavia. Maalaisjärjellä mennään ilman suurempaa stressiä. Toisaalta palkka tippuu reippaasti, kun täysiä tunteja ei useinkaan saa (paitsi ehkä jos tekee kk-avustajan töitä siinä rinnalla) ja kokoaikatyön palkkakin on pienempi kuin pk:n lastenhoitajalla.
Kaipaisin juuri sellaista vähän rennompaa yhdessäoloa lasten kanssa. Nykyistä huonompi palkka on tietty miinus, kun tämä nykyinenkin palkka on aivan p*ska... Mutta olen kohta valmis tinkimään siitä palkastakin jos löydän jotain mielekkäämpää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 10 vuotta sitten. Mielestäni työnkuva on muuttunut aika paljon. Ennen mentiin paljon ns. maalaisjärjen varassa. Nyt koko päivän pitäisi olla suunniteltu pedagogisesti tarkkaan - jokaisesta lapselle sanotusta sanasta lähtien. En enää jaksa sitä ylianalysointia ja suunnittelua ja arviointia ihan joka pikkuasiasta.
Mitä lähtisin opiskelemaan seuraavaksi/ tekemään? Lähihoitajan koulutuksella. Tykkään kyllä lapsista. Onko esim. iltapäiväkerhoissa millaista työnteko?
Siis onko se oikeesti tuollaista? Ja mä kun just luulin keksineeni mihin alkaisin ja millä työllistyisin. :(
Päivähoidon varahenkilön eli ns. vakisijaisen hommat. Saa kuukausipalkkaa ja näkee paljon erilaisia paikkoja/ryhmiä, mutta ei ole vastuussa suunnitteluista tms.
Edellistä kompaten olin juuri tulossa vastaamaan, että eräs tuttu lto irtisanoutui ja heittäytyi keikkalaisena. Perusteli juuri sillä, että haluaa olla lasten kanssa ja läsnä, ja lopettaa paperinpyörityksen ym ylimääräisen. Heti tarjottiin pitempiä sijaisuuksia mutta kieltäytyi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 10 vuotta sitten. Mielestäni työnkuva on muuttunut aika paljon. Ennen mentiin paljon ns. maalaisjärjen varassa. Nyt koko päivän pitäisi olla suunniteltu pedagogisesti tarkkaan - jokaisesta lapselle sanotusta sanasta lähtien. En enää jaksa sitä ylianalysointia ja suunnittelua ja arviointia ihan joka pikkuasiasta.
Mitä lähtisin opiskelemaan seuraavaksi/ tekemään? Lähihoitajan koulutuksella. Tykkään kyllä lapsista. Onko esim. iltapäiväkerhoissa millaista työnteko?
Siis onko se oikeesti tuollaista? Ja mä kun just luulin keksineeni mihin alkaisin ja millä työllistyisin. :(
No eri yksiköissä voi olla vähän vaihtelua, mutta vahvasti siihen suuntaan ollaan menossa joka paikassa. Tällä hetkellä pedagogiikka on muodissa ja sitä tulee tuutin täydeltä.
ap
Itse vaihdoin päiväkodin työn lähihoitajasta laitoshuoltajaan. Kyllästyin siihen että henkilökuntaa oli jatkuvasti liian vähän ja lapsiryhmät suuria, eikä oltu otettu huomioon erityislasten tarpeita suhteutettuna hoitajamäärään. Varmaan ylireagoinkin, mutta koin niin suuren vastuun taakkana "mitä jos joain sattuu kun ei ole silmiä selässä", niin vaihdoin alaa enkä ole katunut. Siivoojana saa huolettomasti huiskia menemään.