Lue keskustelun säännöt.
Mitä on voinut käydä lapselle joka lakkaa puhumasta?
14.08.2018 |
Pahoittelut jos olen liian tungetteleva kysymyksineni, mutta kolmasluokkalaisen lapseni luokalla on tyttö, joka ei kuulemma puhu mitään. On aikaisemminkin ollut aika ujo, mutta vastannut kysyttäessä yms. mutta on kai viime syksyn aikana lakannut puhumasta kokonaan. En oikein osannut vastata lapselle mitään mikä koulukaveria voisi vaivat, kun kertoi kummastellen tapauksesta.
Kommentit (15)
Selektiivinen mutismi. Ei välttämättä ole traumaa tapahtunut. Saattaa muualla puhuakin, vaikka kotona, ei vaan pysty puhumaan esim koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kiusattiin kun mulle kävi noin. Kotona oli hyvät vanhemmat, eikä mitään kaltoinkohtelua. Aina ei siis kyse kotioloista.
Voi olla masennustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sille omalle lapselle ei voi ikinä vastata "en tiedä"? Vaikka täältä saisit eri vaihtoehtoja, niin et silti edelleenkään tiedä vastausta. Syy voi olla vaikka fyysinen tai psyykkinen. Ja miksi kukaan ei ikinä näin intohimoisesti pohdiskele, että miksi se luokan puheliain tyyppi ei voi ikinä olla hiljaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sille omalle lapselle ei voi ikinä vastata "en tiedä"? Vaikka täältä saisit eri vaihtoehtoja, niin et silti edelleenkään tiedä vastausta. Syy voi olla vaikka fyysinen tai psyykkinen. Ja miksi kukaan ei ikinä näin intohimoisesti pohdiskele, että miksi se luokan puheliain tyyppi ei voi ikinä olla hiljaa?
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selektiivinen mutismi. Ei välttämättä ole traumaa tapahtunut. Saattaa muualla puhuakin, vaikka kotona, ei vaan pysty puhumaan esim koulussa.
Kyllä. Itse olin koko ala-asteen hiljaa opettajille. Yläasteellakin puhuin vain kysyttäessä jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en suostunut ala- ja yläasteella lopulta puhumaan sanaakaan englannin ja ruotsin tunneilla. Koska mulle naurettiin monta kertaa kun en osannut lausua oikein. Olin sitten hiljaa ihan sama mitä opettaja kysyi. En halunnut enää kuulla kertaakaan sitä pilkkaavaa naurua.
Itse lakkasin puhumasta kun masennus pääsi tarpeeksi pahaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä voisit lapsellesi sanoa olisi että pyytää tyttöä mukaan juttuihin/ leikkeihin, hymyilee hälle, on ystävällinen. Jos joku ottaa hänet huomioon ja on ystävällinen niin voi alkaa luottamaan niin että jossain vaiheessa se puhe sieltä tulee.
Nykykoulu korostaa liikaa sosiaalisuutta ja melkein pakottaa lapsia puhumaan, ja jos opettaja on vaikka painostanut tyttöä olemaan rohkeampi niin lapsi ei uskalla enää puhua ollenkaan. Tai joku luokkakaveri on nauranut hänelle. Tai hän on tulkinnut jonkun asian väärin ja luullut että häntä pilkataan. Tai häntä vain pelottaa. Todennäköisesti tyttö ei vain saa sanotuksi mitään. Aika moni muistaa varmaan elämässään tilanteen missä ei ole saanut sanotuksi jotain asiaa vaikka on halunnut. Ja tällainen lapsi vain ei saa sitä sanotuksi ikinä.
Ujous eskaloituu? Sosiaalinen ahdistus?