Masentaako teitä muita syksy ja talvi? Tuntuu ELÄN vain lomilla,

Mä alan vasta herätä horroksesta 😍

Ei, koska meillä on kämppä etelässä ja sinne voi mennä koska tahansa, bongaa vain halvat ja/tai sopivat lennot.

Minä herään eloon syksyllä ja nyt, kun ilmat viileni.

Kyllä masentaa. Silloin on kaamosmasennus

Pidän kyllä työstäni joten se ei rassaa ja työviikot hurahtavat nopeasti mutta jossain määrin vaikuttaa mielialaani pimeys ja kylmyys ja kaiken kuoleminen (piha ja puutarha on suurin harrastukseni), mutta olen ottanut tavakseni tehdä syksylle ja talvelle mukavia etappeja, joita odottamalla nuo kuukaudet menee joutuisammin (juhlia, pieniä matkoja, yksi isompi matka, tekemistä ystävien ja työkaverien kanssa). Joka kuukausi jotain mukavaa.

syksy on parasta aikaa. Itse pidän lomankin syksyllä. Kesä on pelkkää hengissä pysymistä. Tämä ylilämmin kesä on ollut aivan kamala.

Minulle lomat ovat lepoa varten, sillä en jaksa lomalla suorittamista. En kyllä suorita muutenkaan vaan teen mielelläni töitä. Työpaikalla on kyllä noita vapaalle kaipaavia, mutta en ymmärrä mikä niissä risteilyissä, viikonloppumatkoissa lentokoneella jonnekin tms., tai talvimatka kuumaan viehättää. Olen varmaan onnekas, kun mieleni ei niitä kaipaa.

Mä "elän" 1.4 - 15.10 sen jälken olen ihan horroksessa muutamaa kivaa talvipäivää lukuunottamatta (joita ihailen sisätiloista, aurinkoisia pakkaspäiviä jos on)

Tuo huhtikuukin on vielä siinä ja siinä, parasta siinä on lupaus kesästä ja lämmöstä. Lomat on kivoja, niitä on 2-6vkoa vuodessa muualla mutta kyllä tässä kotosallakin on tänäkesänä kelvannut!

Työ on sikäli kivaa että se pitää ajatukset poissa tylsästä ilmasta ja kuukausien talvihorroksesta.

Jos työviikot ovat vaikeita, voisi mietti työpaikan vaihtoa. Siellä olet kuitenkin niin monta tuntia hereilläoloajastasi että kannattaa yrittää muuttaa asiaa. Enkä tarkoita että työpaikkoja olisi joka oksalla joka alalla, mutta edes muutoksen yrittäminen on parempi kuin jäädä tuleen makaamaan.

Ei masenna. Tosin pidän kesästä, lämpimästä ja auringosta. Pidän todella paljon työstäni, viihdyn töissä.

Elän kyllä aina, typeryyttä tuollainen ap:n asenne

Kyllä masentaa, minä elän ainoastaan kesällä. Nytkin alkaa jo syksy painaa päälle ja mieliala laskee vaikka lomaa onkin vielä jäljellä.

Rakastan syksyä

Ei masenna ollenkaan. Suunnilleen tästä ajankohdasta tuonne Helmi-maaliskuuhun on ihan parasta aikaa vuodessa. Tosin asun onneksi seudulla, jossa yleensä on viimeistään tammikuun alusta lähtien luntakin, eli pääsee nauttimaan talvestakin.

Teen asiantuntijatyötä sisätiloissa, mutta liikun eri toimipisteiden välillä jalan. Ihanaa! Oikeanlaisella vaatetuksella sää kuin sää menee ja saan raitista ilmaa. Vapaa-ajalla liikumme paljon koko perhe, erityisesti ruska-aikana luonto on todella kaunis. Mieheni on samanlainen kuin minä tässä suhteessa. Teemme myös pitkin vuotta kivoja, piristäviä juttuja, jotka tuovat arkeenkin pientä erilaisuutta (ajetaan vaikka ex te pore viikonloppuna sadan kilometrin päähän toiseen kaupunkiin museoon ym.).

Juuri syksyn lähestyessä huomaan, että olen täynnä energiaa ja aloitan usein jonkin uuden asian tai projektin. Juuri eilen illalla ihailin sanoessani saunan ikkunasta pimenevää iltaa.

Emmätiiä, mutta kesäloman loppuminen on pahimpia asioita elämässä. Jotenkin se niin kauan unelmoitu asia on takana päin ja seuraavaan niiiiin pitkä aika. Mieli pistää vastaan kaikkiin töhin liittyviin asioihin. Kyllä mä tiedän, että olo helpottaa noin viikossa, mutta ekat päivät on todella, siis todella vaikeita.

Vihaan, vihaan, VIHAAN pimeää kylmää lunta talvea pakkasta!!

Olen aina vihannut. Jo lapsena kaipasin pois kylmästä. Kaamosmasennus on paha. Tuntuu että lakkaan elämästä. Jäässä  sisuksia myöten.

Olen muuttanut etelämpään Eurooppaan, mutta kaipaan todella lämpimään. Haaveena että kun jään eläkkeelle suuntaan jonnekin ikuisen kesän maahan.

Lomien loppu ja koulujen alku on vielä ihan Ok niin kauan kuin on lämmin ja valoisaa. Kun syksyn pimeys ja kylmyys tulee, lasten harrastusrumba pyörii, ahdistun. Mehut pois ja mieliala nolla. Ja tää siis on koko paketti, työ-pimeys-stressi-aikataulut-lapset menoineen...

Juuri tänäaamuna mietin, että milloin on seuraava hengähdystauko. Tyyliin... ei koskaan. Apua.

Ei masenna, päivastoin. Olen syksy- ja talvi-ihminen. Lapsesta asti olen rakastanut talvea!

Arjessa on jotain vikaa, jos tuntee elävänsä vain lomilla. Arki on kuitenkin aika iso osa elämästä. Kannattaisi muuttaa sitä arkea, muuten on aika surkeaa elämä.

Mee töihin