Miten yleistä on, että ihminen on tunne-elämältään tasapainoinen?
Onko yleisempää se, ettei ole tunne-elämältään tasapainoinen, vai se että on? Onko tätä tutkittu jossain? Miten?
Kommentit (20)
Se näkyy siten, että kantaa vastuun omista tunteistaan eikä projisoi niitä muualle.
Esim. Syyttelevä ja syyllistävä, häpeällä kasvattava ja häpeän ympäröivä ihminen ei ole tasapainossa.
Vierailija kirjoitti:
Se näkyy siten, että kantaa vastuun omista tunteistaan eikä projisoi niitä muualle.
Esim. Syyttelevä ja syyllistävä, häpeällä kasvattava ja häpeän ympäröivä ihminen ei ole tasapainossa.
Eli on persoonansa tasolla terve. Maailmankuvansa ei ole musta-valkoinen.
En tunne yhtäkään tunne-elämältään tasapainoista. Tunneilmaisultaan tasaisia tiedän mutta useimmat heistäkin harrastaa tuota vastuun siirtämistä, syyttelyä ja projosointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se näkyy siten, että kantaa vastuun omista tunteistaan eikä projisoi niitä muualle.
Esim. Syyttelevä ja syyllistävä, häpeällä kasvattava ja häpeän ympäröivä ihminen ei ole tasapainossa.
Eli on persoonansa tasolla terve. Maailmankuvansa ei ole musta-valkoinen.
Aivan, mutta onko enemmistö ihmisistä psyykkisesti tunne-elämältään tasapainoisia (korkeintaan jotain hyvin pienimuotoista oireilua) vai ovatko tällaiset ihmiset vähemmistönä?
Veikkaisin, että tosi tasapainoiset ovat vähemmistönä. Ihmisillä on kaikenlaista henkistä taakkaa menneisyydestä, mikä näkyy persoonassa. Vaikea tilanne tuo helposti esiin tasapainottomuuden.
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään tunne-elämältään tasapainoista. Tunneilmaisultaan tasaisia tiedän mutta useimmat heistäkin harrastaa tuota vastuun siirtämistä, syyttelyä ja projosointia.
Tältä minustakin tuntuu. Silti usein korostetaan tervettä tunne-elämää sinä normaalina. Toki se on tavoittelemisen arvoista, mutta normaali tarkottaisi mielestäni myös sitä, että se on yleistä, että ihmiset olisivat tunne-elämältään tasapainoisia. Siltä se ei vain ainakaan vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että tosi tasapainoiset ovat vähemmistönä. Ihmisillä on kaikenlaista henkistä taakkaa menneisyydestä, mikä näkyy persoonassa. Vaikea tilanne tuo helposti esiin tasapainottomuuden.
Niin. Ja eihän siinäkään ole mitään järkeä, että lähes kaikkia sellaisiakin ihmisiä hoidettaisiin psyykkisesti sairaina, joilla toimintakyky kuitenkin pääosin on kaikesta huolimatta hyvä.
työttömillä on hyvin usein epätasapainoinen mielenmaisema, tai ihan mielenterveydellisiä sairauksia
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään tunne-elämältään tasapainoista. Tunneilmaisultaan tasaisia tiedän mutta useimmat heistäkin harrastaa tuota vastuun siirtämistä, syyttelyä ja projosointia.
Toki ihmiset tekevät sitä, varsinkin stressaavassa tilanteessa. Tärkeää on itse tiedostaa tämä asia, edes jälkeenpäin.
johanna_sos kirjoitti:
työttömillä on hyvin usein epätasapainoinen mielenmaisema, tai ihan mielenterveydellisiä sairauksia
Aloitus käsitteli väestöä yleisellä tasolla. Ei tässä tarvitse ruveta analysoimaan erikseen eri ihmisryhmien mielenterveyden tilaa.
Tällä palstalla (1%) vai yleensä (95%)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään tunne-elämältään tasapainoista. Tunneilmaisultaan tasaisia tiedän mutta useimmat heistäkin harrastaa tuota vastuun siirtämistä, syyttelyä ja projosointia.
Toki ihmiset tekevät sitä, varsinkin stressaavassa tilanteessa. Tärkeää on itse tiedostaa tämä asia, edes jälkeenpäin.
Hyvä pointti! Se on jo paljon, että kykenee analyyttisesti miettimään omaa käytöstään, vaikka sitten jälkikäteenkin. Silloin on monesti vielä mahdollista korjata asioita, mikäli se on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että tosi tasapainoiset ovat vähemmistönä. Ihmisillä on kaikenlaista henkistä taakkaa menneisyydestä, mikä näkyy persoonassa. Vaikea tilanne tuo helposti esiin tasapainottomuuden.
Eikö vaikeassa tilanteessa haeta sitä tasapainoa, toisen keinot voivat olla vähän alkeellisempia saavuttaa se tasa-paino.
Mitä vanhoja ihmisiä hoitaneena heitä seuraa, aika vähän on tunne-elämältään tasa-painottomia, osataan kaikista menneisyyden taakoista huolimatta nauttia niistä asioista, joista voi ja hyväksytään omat rajoitukset, mikä ei tee ihmisistä sen herttaisempia tai ihanampia mummeloita.
Vierailija kirjoitti:
johanna_sos kirjoitti:
työttömillä on hyvin usein epätasapainoinen mielenmaisema, tai ihan mielenterveydellisiä sairauksia
Aloitus käsitteli väestöä yleisellä tasolla. Ei tässä tarvitse ruveta analysoimaan erikseen eri ihmisryhmien mielenterveyden tilaa.
voi tuota ajatella laajemminkin, mutta luultavasti sairastuneiden osuudet ovat pienempiä esim eläkeläisten keskuudessa
siltikin myös moni eläkeläinen tarvitsee psykiatrista hoitoa
Eilisessä Hesarissa joku parisuhdeguru väitti, että vain kolmannes ihmisistä on sellaisia, ettei viestintä ja kiintymyksen osoittaminen suhteessa ole heille ongelma. Muut ovat turvattomasti kiintymään oppineita, joiden täytyy opetella yhdessä olemista hankalamman kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että tosi tasapainoiset ovat vähemmistönä. Ihmisillä on kaikenlaista henkistä taakkaa menneisyydestä, mikä näkyy persoonassa. Vaikea tilanne tuo helposti esiin tasapainottomuuden.
Eikö vaikeassa tilanteessa haeta sitä tasapainoa, toisen keinot voivat olla vähän alkeellisempia saavuttaa se tasa-paino.
Mitä vanhoja ihmisiä hoitaneena heitä seuraa, aika vähän on tunne-elämältään tasa-painottomia, osataan kaikista menneisyyden taakoista huolimatta nauttia niistä asioista, joista voi ja hyväksytään omat rajoitukset, mikä ei tee ihmisistä sen herttaisempia tai ihanampia mummeloita.
Itse olen eri mieltä tästä eläkeläisten tasapainoisuudesta. Toki jotain selviytymiskeinoja he ovat pakostakin joutuneet kehittämään, mutta monesti aika huonoja. Esimerkiksi masennustaan on eläkeikäistä ihmistä monesti hyvin hankala saada hoitamaan, kun pelätään leimautumista hulluksi jne.
eläkeläisten masennusta tulisi hoitaa sähköshokkihoidolla...
Vierailija kirjoitti:
Eilisessä Hesarissa joku parisuhdeguru väitti, että vain kolmannes ihmisistä on sellaisia, ettei viestintä ja kiintymyksen osoittaminen suhteessa ole heille ongelma. Muut ovat turvattomasti kiintymään oppineita, joiden täytyy opetella yhdessä olemista hankalamman kautta.
Väite kuulostaa uskottavalta. Sääli silti, jos se on niin.
Mielenkiintoinen kysymys. :D Miten tunne-elämän tasapainoisuus näkyy?