Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Punainen nälkä: Neuvostoliiton salainen poliisi käynnisti hyökkäyksen Ukrainan älymystöä vastaan. 1932 = 2022

Vierailija kirjoitti:

Saako aikuiset lukea nuortenkirjoja? Olen löytänyt jotain joka huvittaa ja josta pidän.

Miksi ei?

Aikuisen silmin niistä löytää joskus uusia asioita.

Vanhoja nuortenkirjoja voi lukea myös ajankuvina.

Löysin kirpparilta mm. ASKO martinheimon "Etäisyys M31".

Sijoittuu 70- luvulle ja luin viimeksi yläasteen äikässä.

On hyvää ajankuvaa ja tarinakin on kestänyt aikaa.

Toinen hiemo kirpparilöytö oli Sven Wernströmin "Salaisten saari".

Tarina on aika kökkö, mutta lastenseikkailuksi naamioitu poliittinen propaganda on puustatravaa.

Pitäisi hankkia pari muuta lapsuuden Wernströmiä käsiini, yhdessä seikkaillaan Kuuban vallankumouksen pyörteissä ja toisessa katsellaan kapitalismin kamaluutta avaruusolentojen silmim. Viisaat humanoidit tietenkin ovat kommunisteja...

Juuri luin nuorten seikkailuklassikon "Aarresaari", Stevensonin kirja on henkilökuvaukseltaan hieno, paljon enemmän kuin pelkkä merirosvoseikkailu(jonka genren isä ja äiti teos on).

Itse luen välillä nuoruuden ja lapsuuden kirjoja. Luen joskus Grimmin satujakin. Tiina- kirjojakin olen nostalgian vuoksi lukenut joskus. Muutoin luen kirjallisuutta laidasta laitaan, aina on jokin kirja kesken. Olen kohta 60 v nainen ja lukenut aina. Viimeksi luin dekkarin Nina Areklew Juhannusruusut, sijoittui Ruotsiin. Scifi on ainoa kirjallisuuden laji, jota en lue, ei vain kiinnosta.

Kalevi Tillin Muistojeni kaupunki Viipuri.

Torey Hayden: Satutettu lapsi

Lainasin automatkalle kuunneltavaksi Piilomaan pikku aasi- kirjan joka jäi mieleen kun muinoin olin päiväkodissa harjoittelijana ja luin sitä lapsille.

Oli ihan hyvä edelleen näin yli kuuskymppisenä!

Bear Heart: Äitini tuuli

Elly Griffits: Kivikehä. Kevyt brittidekkari. Ihan kiva kuten muukin kirjailijan tuotanto.

Useita:

Aino Leppänen: Terkuin ope

Jojo Moyes: Kuinka painovoimaa uhmataan

Emmy Abrahamson: Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista

Pirjo Tuominen: Puutalokaupungin naiset

Lusu - rikollispomon kaksoiselämä.

Seppo Jokisen Kuolevaksi julistettu.

Löytyi vielä lukematon komisario Koskinen!

Uusi testamentti kirjeet efeson seurakunnalle 2000 vuotta sitten. Efesos on nykyisen sulttaaniturkin alueella mutta silloin se oli italiaa Roomaa.

Ne lainatut varastetut kirjat ja kirjahyllyyn lasivitriini kaapit sekä posliinit pitää kiltisti palauttaa ettei jää siihen syntiinsä kiinni.

John Le Carren Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja. Saattaa kyllä jäädä kesken, on hieman tylsä.

James Herriotin Eläinlääkäri vauhdissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse luen välillä nuoruuden ja lapsuuden kirjoja. Luen joskus Grimmin satujakin. Tiina- kirjojakin olen nostalgian vuoksi lukenut joskus. Muutoin luen kirjallisuutta laidasta laitaan, aina on jokin kirja kesken. Olen kohta 60 v nainen ja lukenut aina. Viimeksi luin dekkarin Nina Areklew Juhannusruusut, sijoittui Ruotsiin. Scifi on ainoa kirjallisuuden laji, jota en lue, ei vain kiinnosta.

Scifiä löytyy monenlaista, kannattaa joskus kokeilla jos sieltä löytyisikin jotain itseä kiinnostavaa (:

Jäikin kesken: Olga Tokartcukin Päivän talo, yön talo. Jotenkin liikaa henkilöitä ja sekavia takaumia.

Odotukseni oli korkealla, koska Aja aurasi vainajain luiden yli oli ehkä paras lukemani kirja pitkään aikaan. Nyt tuntuu, että mikään ei voita sitä.

Sinun, Margot alkaa olla loppusuoralla. En ole varma ymmärränkö oikein tämän hehkutusta, aika peruskamaa tähän mennessä. Joissakin kirjoissa on kyllä käänteentekevä loppu, joka saa melkein haukkomaan henkeä, ja koko kirja näyttäytyy sen valossa ihan uudella tasolla. Sitä vähän ounastelen tämän kohdalla.

Sofi Oksasen Puhdistuksessa oli tällainen nerokas loppu.

Edellinen oli Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää

Nyt luen Erik Engelv: Minä en ole kuollut

Seuraavaksi luen Susanna Alakoski: Lontoon tyttö (tätä odotan niin paljon, että tekisi mieli jättää nyt luettavana oleva kesken)

Vierailija kirjoitti:

Lainasin automatkalle kuunneltavaksi Piilomaan pikku aasi- kirjan joka jäi mieleen kun muinoin olin päiväkodissa harjoittelijana ja luin sitä lapsille.

Oli ihan hyvä edelleen näin yli kuuskymppisenä!

Tuo tuli joskus telkusta 70-luvulla jatkokertomuksena.