Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12270)
Rauli Virtasen Riosta Rotterdamiin. Juuri aloitin. Matkajutut kiinnostavat, aidot eletyt tarinat maailmalta.
Bulgakov julkaisi kirjansa Saatana saapuu moskovaan (eli Margirita) 1920-luvun lopulla. Ei siis aivan "uutta kirjallisuutta".
Bulgakovin kirja ilmestyi vuonna 1929.
Jo Nesbon Valtakunta. Lähes 20 h kuuntelin. Oikeastaan mitään ei tapahtunut kuin olisko ollut 13 h tunnin kohdalla. Surkein dekkari ikinä.
Seuraavaksi aloitan Dostojevskin Kirjoituksia kellarista, englanniksi kun suomenkielistä ei Bookbeatissa.
Käyttäjä2067 kirjoitti:
Rauli Virtasen Riosta Rotterdamiin. Juuri aloitin. Matkajutut kiinnostavat, aidot eletyt tarinat maailmalta.
Kieli on erittäin kökköä. Olisi luullut, että toimittaja pystyy parempaan ilmaisuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nicolas Barreau, Rakkauskirjeitä Montmartrelle
Julien jää leskeksi, kun vaimo kuolee 33-vuotiaana. 4-vuotias Arthur pitää hänet elämässä, mutta kirjeet Montmarten hautausmaalle ovat poispääsy surusta. Elämä jatkuu.
Romanttinen kirja, eikä kovin tasokas. Minulle liian naiivi.
Mua alkoi tää nyt silti kiinnostaa. Onko joku lukenut ja tykännyt?
Luin loppuun asti. Ennalta-arvattava onnellinen loppu, se minua vähän häiritsi. Ja ranskalainen elämäntyyli, jatkuva tupakanpoltto ja tasa-arvottomuus, naisen hoikkuuden korostaminen jne. Olen niin eri ikäluokkaa kuin Barreau, vanha kyyninen mummo, että siksi pidin tätä liian romattisena ja naiivina. Mutta nuorelle ja idealistiselle, hyviin loppuihin uskovalle tämä kirja varmaan sopii kuin porkkana lumiukon nenäksi.
No, nyt ei sitten tarvitse enää lukea kun loppu paljastui. Kiitos vaan.
Eipäs paljastunut! Onnellinen loppu, mutta miten? Palaako kuollut vaimo? Oppiiko Julien elämään yksin? Saako Julien rakkautta jostain? Keneltä? Miksi? Kuka vastaa kirjeisiin? Kuoleeko Julienkin? Tapaavatko taivaassa? Missä? Onnellinen loppu tarkoittaa eri asioita eri henkilöille. Lue ihmeessä kirja, niin saat tietää, millainen onnellinen loppu tässä on! Yllätyt.
Ja tässä taas paljastui paljon lisää. Voi pyhä yksinkertaisuus, lopeta jo se spoilaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Evie Wyld, Me olemme susia
Minulla sama. On parempi kuin odotin.
Kat Von D - Go Big Or Go Home ja Patricia Posner - Auschwitzin apteekkari.
Maria Grund: Kuolemansynti.
Olen vasta melko alussa, mutta aika synkältä vaikuttaa. En lukenut kansilehteä ennen kuin aloitin lukemisen, ja ajattelin, että mikähän dystopiakuvaus tässä on kyseessä. Kansilehdellä (sen vihdoin luettuani) kerrotaan kuitenkin dekkarin sijoittuvan idylliselle Itämeren saarelle. No, ehkä se idylli jossain kohtaa kirjaa tulee vastaan. Eipä siinä, en kavahda synkempiäkään sävyjä. Ihan ok tähän mennessä, hieman erilainen dekkari.
Stina Jackson: Erämaa. Kerronta sujuvaa ja kokuttavaa, ei tee mieli laskea kirjaa käsistään. Jacksonin esikoiskirja Hopea tie on kuulema myös erittäin hyvä, itse en sitä vielä ole päässyt lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2067 kirjoitti:
Rauli Virtasen Riosta Rotterdamiin. Juuri aloitin. Matkajutut kiinnostavat, aidot eletyt tarinat maailmalta.
Kieli on erittäin kökköä. Olisi luullut, että toimittaja pystyy parempaan ilmaisuun.
Olet oikeassa, huomasin saman nyt kun olen lukenut jo pidemmälle. Rauli Virtasen meriitit ovat kyllä toimittajana tv-työssä, reportterina maailman tapahtumissa, ei kirjailijana.
Josh Malerma; Lintuhäkki.
On mun makuun sopivan jännittävä. Harvoin kirjaan saa niin kutkuttavan hyytävän tunnelman.
Michael Blake: Tanssii Susien Kanssa
Minja Koskela - Äidiksi tuleminen
Käsittelee raskautta, äitiyttä ja feminismiä.
Joan Didion "The 1960 & 70s", ehkä kuitenkin liian vanhaa kamaa, aloitin vauhdikkaasti mutta se on jumittanut nyt lukeminen jonkin aikaa
A. S. Byatt - Pieni musta kirja. Ihan mielenkiintoinen novellikokoelma, jonka otin lukulistalle edellisen kirjan, Kersti Juvan Löytöretki suomeen, takia. Kirjassa oli paljon lainauksia Juvan käännöksistä, ja Byattin pari kirjaa vaikuttivat kivoilta, joten varasin niistä helpommin saatavan luettavaksi. Lainausten takia kiinnostaisi lukea myös Sormusten herra uudelleen.