Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Susan Abulhawa: Rakkaudetonta maailmaa vastaan

Dess Terentjeva : ZENO

14-vuotias Nella asuu Joutsenossa. Hänellä on poikaystävä Eetu, sisko Miisa ja isä, äiti on kuollut. Miisa on bi-seksuaalinen ja hänellä on tyttöystävä Nada.

Nella on huomannut että häntä kiinnostaa myös tytöt ja hän on alkanut haaveilla heistä. Viattomuudessaan Nella menee kertoman Eetulle bi-seksuaalisuudestaan ja Eetuhan levittää sanoman heti koko luokalle ja pian koko kouluun. Kirja kuvaa Nellan selviytymistä pikku hiljaa mutta paljon jää auki.

Hyvä nuortenkirja, ehkä tästäkin ymmärtää miten vaikea on olla erilainen pienellä paikkakunnalla, kuten myös kirjan vähän lyhyempi poika Aleksi, jolle v**aan jatkuvasti. Kirja on säeromaani eli se on kirjoitettu runon ja proosan välimailla. Ehdoton lukusuositus. 5-/5 

Vapauden oppitunnit

Vierailija kirjoitti:

Kaarina Griffiths: Nummen peto.

Olipas kamalaa luettavaa. Ennalta arvattava juoni. Luetteloita myyteistä jotta lukija varmasti huomaa että kirjailija on tehnyt taustatyön mutta kun sen pitäisi olla TAUSTAtyö eikä opetuksia lukijalle. Mistä lie löydetty sarjamurhaajistakin kliseistä tilastotietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanni Maulan Teetä ja teräaseita.

Toinen osa Helvi Helve tutkii- sarjasta. Ihan viihdyttävää lukemista.

Minua huvittaa tässä kun päähenkilöä tituleerataan vanhukseksi- hän on 7kymppinen.

Itse olen tuonikäinen enkä koe olevani vanhus.

Nyt kesken Kaj Hermansonin Silloin ennen- maalaiseläinlääkäri muistelee.

Mielenkiintoinen!

'Itse olen tuonikäinen enkä koe olevani vanhus.'

 

Oikein, olen samanikäinen enkä minäkään tunnusta tosiasiaa että olisin vanhus, 

olen tosiasiassa harmaa pantteri tai ikinuori tai vanhempi keski-ikäinen tai seniori-ikäinen tai ......... 

Niinpä, minäkin tunsin olevani nuori 70 vuotiaana, mutta kohta täytän 77 ja voin sanoa olevani vanhus , vaikka olen ihan yhtä terve kuin setsenkymppisenä..

Vierailija kirjoitti:

Susan Abulhawa: Rakkaudetonta maailmaa vastaan

Koskettava kirja!

Olli Jalosen Puhdas viiruinen elämä.

Alussa vasta, en osaa sanoa pidänkö vai en.

Pohjakosketus, Nina Honkanen, johon perustuu myös L/over - ikuisesti minun tv sarja 

Kertoo elämästä narsistin kanssa. On sen verran ahdistavaa luettavaa, että pitää pitää aina taukoa lukemiseen. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, kun pohjautuu myös Nina Honkasen omaan kokemukseen, mutta jonkun verran muuteltuna

Natalia Kallion Kotileikki. Puolivälissä mennään.

Juha Suoniemi: Talouden harhaluulot - ja niiden ratkaisut

Sigmund Freudin Arkielämämme psykopatologiaa. 

Tämä on maallikollekin kohtuullisen hyvin ymmärrettävä toisin kuin jotkut muut Freudin kirjat. Julkaistu suomeksi vuonna 1954. Alan suomenkielinen sanasto ei ollut vielä kovin kehittynyttä. Kirjassa puhutaan tajuttomuudesta, kun tarkoitetaan varmaankin tiedostamatonta, ja paljon muuta. Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, miksi me unohdamme ihmisten tai paikkojen nimiä tai luemme jonkin sanan väärin tai sanomme jotakin, mitä emme tarkoita sanoa, mutta sisimmässämme kuitenkin ajattelemme (freudilainen lipsahdus, mutta tätäkään ei vielä kutsuttu freudilaiseksi lipsahdukseksi).

Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret

Kertoo naisten ja tyttöjen perinteisestä asemasta Kiinassa. Perinteisesti tyttölasta ei pidetty arvossa vaan sanottiin, että vain poikalapsi oli lapsi, koska uskottiin, että vain poika takasi suvun kunnian ja käytännössä usein elannonkin. Näin oli etenkin köyhällä maaseudulla. Yhden lapsen politiikka aiheutti sen, että tyttölapsia hylättiin usein, jos ei tapettu heti syntymän jälkeen. 

Ruotsalainen avioero. Moa Herngren. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kaksi kirjaa kesken, toinen on Auschwitzin kirjastonhoitaja, aloitin vasta mutta vaikuttaa jännältä. Kertoo leirillä olevasta lastenleiristä, missä on vähän paremmin kuin muualla, ovat saaneet kirjoja ja aikuiset pitävät lapsille koulua. Toinen kirja on Khao Lakin sydämet, kertoo tytöstä joka on lapsen menettänyt perheensä Kaakkois-Aasian tsunamissa ja lähtee takaisin Thaimaahan etsiäkseen sen joka pelasti hänet ja käydäkseen tapahtumapaikoilla. Kyseessä on nuortenkirja ja sen huomaa, aika naiivit hahmot ja vähän teiniangstia siitä että ovat menettäneet läheisiään tsunamissa samalla kun toiset nuoret elävät vanhempiensa kanssa. Tapahtumia vähän ylidramatisoitu, löytyy varmaan kaikki sellaiset jutut mitä Suomessakin uutisoitiin klikkiotsikoin. Menetin itsekin läheisiä tsunamissa ja siksi kirja kiinnosti, mutta lukiessa huomasin että ei liity omiin kokemuksiin oikeastaan mitenkään. Jätin kesken, mutta ehkä luen loppuun joskus.

En ymmärrä, miten tsunamin tapahtumia voisi liioitella. Sehän oli aivan hirvittävä katastrofi niille, jotka joutuivat sen keskelle. 

Luin jokin aika sitten tuon kirjan. Tuossa kirjassa päähenkilöperhe oli asunut Pakarang -rannalla Blue Villagessa. Kirjassa väitettiin, että merellä näkyi laivaston alus vartioimassa läheisessä hotellissa asuvaa prinsessaa. Todellisuudessa tuo hotelli oli Bang Niang -rannalla, useamman kilometrin päässä Pakarangilta, joten tuskinpa alusta oli oikeasti mahdollista sieltä nähdä. Samoin vöitettiin että tuo vartioalus olisi ajautunut maihin muutaman kilometrin päähän rannasta, oikeasti kyseinen alus päätyi noin kilometrin päähän merenrannasta. Kirjassa myös kerrottiin että kaikki Blue Villagen ja lähialueen hotellirakennukset menivät maantasalle tsunamissa, oikeastihan näin ei käynyt.

Virginia Evans: The Correspondent, 

 luen näin kesäloman kunniaksi englanniksi, etteivät aivot ihan hyydy. Melkein lopussa jo, lähes yhdellä istumalla luettu, suosittelen. 

Kirjeiden muodossa kirjoitettu kirja oli ensin vähän vaikea seurata, mutta kun vauhtiin pääsi niin oikein odotti seuraavaa kirjettä.

Joonas Tolvanen : 100 asiaa, jotka voit oppia suomalaisilta lääkäreiltä

Kirjassa on kirjoittajan ja muiden lääkärien ohjeita sekä potilaille että muille lääkäreille. Kaikisat on 2-3 sivun kertomus mistä oppilause on kotoisin ja mitä se tarkoittaa. Parhaita mielestäni ovat:

Sairastuminen on tuurista kiinni.   Syö paljon aamulla, hyvin päivällä ja vähemmän illalla  Yskä lähtee yskimällä  Kohtuus kaikessa  Viina ei livennä oikeaa surua.  Parantuminen vie aikaa. 4/5

Veikko Huovinen: Hamsterit

Hivelee tällaisen kotivaraihmisen sielua. Tykkään Huovisen tyylistä muutenkin. Kieli on todella elävää.

Tekopyhä - selviytymistarinoita, Seija Pajatie. Ajatuksia herättävä, mielenkiintoinen omaelämänkerrallinen kirja. 

Andy Weir: Ave Maria. Ihmeellinen avaruusseikkailu.

Jari ja Kati Tervo: Ukko ja onnen aika.