Herkän äidin päiväkodinaloituskriisi
Oksettaa ja itkettää, vaikka lapsi on jo kaksivuotias. On niin surullista, että perheensä ymmärtämä taapero on isossa päiväkodissa, jossa kukaan ei ymmärrä eikä kuuntele. Ja tiedän myös liioittelevani tätä, mutta tuntuu niin pahalta. Sairastelutkin alkavat sitten taas syksyllä. Lapselle pitää näytellä vahvaa ja iloista.
Miten tästä selviää?
Kommentit (9)
Miten niin päiväkodissa kukaan ei ymmärrä eikä kuuntele? Luota lapseesi. Olet kasvattamassa mammanpoikaa/-tyttöä.
Äläkä viesti lapsellesi ahdistustasi ja epävarmuuttasi. Mutta senhän sinä jo taisitkin tehdä.
Ole mukana vaikka muutamia kertoja. Mene aiemmin hakemaan että näet viihtyykö lapsesi, juttele niitä näitä hoitajien kanssa se helpottaa oloasi. Itsellä valitettavasti tuo olo ei mennyt ohi ja paikka osoittautui huonoksi, lapsi ei saanut huomiota, sain osakseni epäasiallista käytöstä päiväkodin eteisessä työntekijöiltä, lasta kiusattiin ja jätettiin yksin. Niin paikkakohtaista. Jos ryhmässä on harjoittelija se parantaa käytöstä hoitajista huomattavasti. Osa ei valitettavasti vain jaksa ikänsä puolesta. Nuoret hoitajat taas voivat olla toisinaan huonoitsetuntoisia tai omista lapsistaan rasittuneita.
Olet tyhmä.
Hae apua. Tai tyhmyys ei avulla parane.
Vierailija kirjoitti:
Olet tyhmä.
Hae apua. Tai tyhmyys ei avulla parane.
Millä perustein olen tyhmä? Herkäksi itseäni kuvailin.
Vierailija kirjoitti:
Olet tyhmä.
Hae apua. Tai tyhmyys ei avulla parane.
Olipa ilkeä kommentti.
Ei kannata ap tänne kirjoitella, täältä saa vain ikäviä kommentteja elämäänsä kyllästyneiltä ihmisiltä. Tsemppiä!
Kyllä se siitä iloksi muuttuu, kun huomaat miten lapsi saa kavereita ja tykkää hoidosta.
Jatka kotona oloa.
Älä ainakaan pura tuota ahdistustasi päiväkotiin hakemalla mitä tahansa vikaa sieltä.