Vasta aikuisena ymmärrän, miten hyvin vanhempani kasvattivat minut

En tarkoita kehuskella, että olisin jotenkin täydellinen, ei ei. Vaan sitä, että miten hyvin vanhempani hoitivat kasvatusasiat. Minusta tuli ns. hyvä ihminen, tasapainoinen ja hyvinvoiva. Muistelen lapsuuttani lämmöllä. Tunsin olevani rakastettu ja turvassa. Sain rakkautta ja rajoja. Kaikkea juuri sopivasti. En ymmärrä miten pystyivät siihen :) Jotenkin pysähdyin ajattelemaan tätä, kun ei se tunnu olevan mikään itsestäänselvyys. Eikä se kasvattaminen ole niin helppoa hommaa. Olen kiitollinen. Täytyy kertoa tämä vanhemmilleni.