Tunnetko ihmisiä, joiden koko elämä perustuu menetykselle, titteleille, meriiteille ja suunnitelmille?
Mä tunnen yhden tällaisen, ja tuo kaikki on vain pahentunut vuosi vuodelta. Jo nuorena hän eli ajatukselle todesta suuresta menestymisestä. Hän on oikeastikin esimerkiksi hankkinut korkeakoulututkinnon ja päässyt ns. ylemmän keskiluokan töihin. Menestys ei kuitenkaan ole mitenkään tavattoman poikkeavaa vaan periaatteessa sitä tasoa, mitä muillakin ihmisillä tuolla taustalla.
Koko ajatus elämästä kuitenkin perustuu menestymiselle, ja hän arvottaa myös muita ihmisiä sen perusteella, kuinka hyviä heidän suunnitelmansa on, kuinka hyvin he ovat menestyneet taloudellisesti, kuinka he aikovat edetä urallaan ja kuinka hyviin naimisiin he ovat päässeet.
Aluksi ajattelin vain, että noh... kaikilla on oma tyylinsä elää. Tuo on alkanut kuitenkin näyttää pakonomaiselta. Läheltä katsottuna tuo elämä näyttää kamalan tyhjältä. Tulee ihan sellainen olo, ettei kukaan voi oikeasti haluta olla tuollainen.
Tunnetko tällaisia ihmisiä, ja mistä tuollaisessa on mielestäsi kyse?
Kommentit (7)
Menetykselle. :D Sori, mutta nyt tätä koko aloitusta ei voi ottaa vakavasti.
Kuvasit lähisukulaiseni, sanasta sanaan. Lapsensakin arvioi juuri näin. Menestys, meriitit, eteneminen. Puhuu näillä sanoilla, aina tätä samaa kuin papukaija.
Vierailija kirjoitti:
Menetykselle. :D Sori, mutta nyt tätä koko aloitusta ei voi ottaa vakavasti.
Anteeksi kuinka? Yksi kirjoitusvirhe aiheuttaa tällaisen reaktion hymiöineen..?
Montakin. Eräs mies myös kasvatti tytärtään samaan, kaikkiin kilpailuihin oli osallistuttava pienestä pitäen ja kaikessa piti olla aina paras. Ulkoiset meriitit kamalan tärkeitä jokaisessa asiassa. Suuttui minulle kerran jostain mitättömästä asiasta ja sanoi minun jäävän jumiin surkeaan elämääni hänen nauttiessa tyttärensä menestyksestä. :D
Muistan erään tuttavapariskunnan ja heidän kaveripiirinsä vuosien takaa. Oltiin heillä iltaa istumassa ja porukka keskusteli tuntikausia siitä, mitä osoite kertoo ihmisestä. Se oli kuulkaa tarkkaa, missä kohtaa Eira vaihtuu Ullanlinnaksi tai Punavuoreksi. Tittelit ja oppiarvot olivat tärkeämpiä kuin mitä tekee työkseen ja ylipäätään pitääkö työstään. Olen tavannut ko. pariskunnan rouvaa (sittemmin vaihtanut puolisoa) muutaman kerran viime vuosina, eikä tyyli ole kovin paljon muuttunut. Lapset on saatu Suomalaiseen Yhteiskouluun ja tasokkaisiin harrastuksiin, joissa lapset verkostoituvat juuri oikeiden perheiden lapsien kanssa ja sitä rataa.
Otsikossa virhe: menestykselle, ei menetykselle.