Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos olisit tuönantaja, palkkaisitko ilotonta ja masentunutta työtöntä?
05.08.2018 |
Vai näyttäisitkö hänelle suoraan ovea ja pyydät poistumaan?
Kommentit (23)
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että on ammattimies joka osaa työnsä ja on siihen focusoitunut on oleellisinta. Luonne on asia erikseen. Työsuoritteesta maksetaan eli asenne kyseessä olevaan työhön ja siitä hyvin suoriutuminen ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Se, että on ammattimies joka osaa työnsä ja on siihen focusoitunut on oleellisinta. Luonne on asia erikseen. Työsuoritteesta maksetaan eli asenne kyseessä olevaan työhön ja siitä hyvin suoriutuminen ratkaisee.
Nykyään tosiaan on ilmaistava ammattimies tai - nainen, ammattihenkilö, jne.
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Mitäs työtä sulla olis tarjota ja missä?
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Tarkoittaako huuhaa jutut mielipide-eroja sinun kanssasi? Vai mitä se tarkoittaa? Tällä hetkellähän se ei tarkoita vielä mitään muualla kuin pääsi syövereissä, joten avaappa vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan palkata työkykyisen ihmisen.
Ilottomuus on yksi suurimmista haitoista työssä, iloton ja työstään nauttimaton henkilö on kuin kivireki muiden työntekijöiden ja työnantajan perässä laahatavana.
Itse nautin kovasti työstäni ja teen sitä mieluiten niiden kanssa jotka myöskin pitävät juuri tästä työstä.
Työt hoituvat ja mieli on kevyt ja iloinen. Yksikin hapannaama porukassa vie fiilistä työpaikalla.
Itsellänikin on pitkään jatkuneen erittäin vaikean elämäntilanteen takia pahaa masennusta ja ahdistusta, mutta en anna sen näkyä työpaikalla. Puhumme kyllä asioista avoimesti, mutta silti työpaikalla ei tarvi olla naapa lurpallaan. Työ auttaa ainakin minua pysymään iloisena.
Jos et palkkaisi, niin älä myöskään ruikuta tuista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Tarkoittaako huuhaa jutut mielipide-eroja sinun kanssasi? Vai mitä se tarkoittaa? Tällä hetkellähän se ei tarkoita vielä mitään muualla kuin pääsi syövereissä, joten avaappa vähän.
Huuhaa= enkelit, yksisarviset yms. kaikenlainen höpö höpö. Oman pään sisällä voi uskoa vaikka ufoihin, mutta ei kannata tuoda näitä julki.
Työ on pk-seutu ja terveydenhoitoala.
Vierailija kirjoitti:
Entä haittaisiko, jos masentunut tsemppaisi haastatteluun ja vaikuttaisi pirteältä ja iloiselta, mutta työn alettua ei enää jaksaisi esittää, jos kuitenkin työt hoituvat?
Kyllä se masennus ja ilottomuus paistaa aina läpi vaikka olisi vääntänyt suunsa kuinka irvelle tahansa ja leikkisi tekopirteää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus on sairaus. En palkkaisi sairasta ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus. En palkkaisi sairasta ihmistä.
Esim. jos suuri osa työstä on asiakaspalvelua, on "pakko" olla positiivisesti ajatteleva ja käyttäytyvä. Elämäntuskaa voi olla, muttei se asiakkaalle saa näkyä eikä tuntua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Enpä paljon ole sinunlaisiasi työhaastatteluissa tavannut. Mielestäni olen ihan unelmatyöntekijä nykyisin: lapset muuttaneet pois kotoa, aikaa on, illat ja viikonloput käy, yötkin, olen terve ja vahva, aina harrastanut jotain liikuntaa, ei syömishäiriöitä (mutta suomalaiset geenit persjalkainen pullukka), iloinen ja reipas (oikeasti, ei tarvi näytellä), huumorintajuinen ehkä jopa liiaksikin, nöyrä terveellä tavalla, nautin uuden oppimisesta ja jalat on niin maassa kun vain voi olla, en tirkistele kännyä työaikana. Mutta harvaan duuniin olen kelvannut, ja niissä pyydetään sitten ylitöihin, kun tekivät niin pienen sopimuksen mulle.
Palkkaisin supersosiaalisen ja ylienergisen stubbin joka twiittailee kaiket päivät eikä pysty keskittymään työhönsä, mutta näyttää hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus. En palkkaisi sairasta ihmistä.
Masennus ei kuitenkaan estä tekemästä töitä vaikka masentunut olisi osatyökykyinen. Kyllä se on ihan itsestä kiinni ja omasta viittimisestään tekeekö töitä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus. En palkkaisi sairasta ihmistä.
Esim. jos suuri osa työstä on asiakaspalvelua, on "pakko" olla positiivisesti ajatteleva ja käyttäytyvä. Elämäntuskaa voi olla, muttei se asiakkaalle saa näkyä eikä tuntua.
Asiakkaista saa myös voimaa. Ei se ole vaan sitä, että asiakaspalvelija antaa, kyllä siinä myös saa, kun on avoin ja myötämielinen.
Ap, masentunut ei ole työkykyinen joten ei tuota työnantajan vaatimaa tuotosta Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Enpä paljon ole sinunlaisiasi työhaastatteluissa tavannut. Mielestäni olen ihan unelmatyöntekijä nykyisin: lapset muuttaneet pois kotoa, aikaa on, illat ja viikonloput käy, yötkin, olen terve ja vahva, aina harrastanut jotain liikuntaa, ei syömishäiriöitä (mutta suomalaiset geenit persjalkainen pullukka), iloinen ja reipas (oikeasti, ei tarvi näytellä), huumorintajuinen ehkä jopa liiaksikin, nöyrä terveellä tavalla, nautin uuden oppimisesta ja jalat on niin maassa kun vain voi olla, en tirkistele kännyä työaikana. Mutta harvaan duuniin olen kelvannut, ja niissä pyydetään sitten ylitöihin, kun tekivät niin pienen sopimuksen mulle.
Harmillista! Millä alalla olet? Auttaisiko alan vaihto?
Vierailija kirjoitti:
Palkkaisin supersosiaalisen ja ylienergisen stubbin joka twiittailee kaiket päivät eikä pysty keskittymään työhönsä, mutta näyttää hyvältä.
Näille ne työt menee nykyään. Sitten ei osata edes perus-prosenttilaskuja eikä hyppimiseltä joudeta keskittymään työntekoon. Selfie muistetaan kyllä laittaa someen jopa työajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En palkkaisi, olen yksityisyrittäjä, liikaa riskejä jatkuvaan saikuttamiseen. Mielelläni palkkaisin noin 40v perusterveen naisen, joka ei usko mihinkään huuhaa juttuihin ja on jalat maassa!
Enpä paljon ole sinunlaisiasi työhaastatteluissa tavannut. Mielestäni olen ihan unelmatyöntekijä nykyisin: lapset muuttaneet pois kotoa, aikaa on, illat ja viikonloput käy, yötkin, olen terve ja vahva, aina harrastanut jotain liikuntaa, ei syömishäiriöitä (mutta suomalaiset geenit persjalkainen pullukka), iloinen ja reipas (oikeasti, ei tarvi näytellä), huumorintajuinen ehkä jopa liiaksikin, nöyrä terveellä tavalla, nautin uuden oppimisesta ja jalat on niin maassa kun vain voi olla, en tirkistele kännyä työaikana. Mutta harvaan duuniin olen kelvannut, ja niissä pyydetään sitten ylitöihin, kun tekivät niin pienen sopimuksen mulle.
Harmillista! Millä alalla olet? Auttaisiko alan vaihto?
Olen tehnyt sen jo. :)
Alue: Aihe vapaa
Entä haittaisiko, jos masentunut tsemppaisi haastatteluun ja vaikuttaisi pirteältä ja iloiselta, mutta työn alettua ei enää jaksaisi esittää, jos kuitenkin työt hoituvat?