Sukupuoliidentiteetti. Olen nainen, mutta
en käyttäydy kaikissa asioissa kuin perinteinen nainen, mutta toisaalta taas en ole koskaan kyseenalaistanut, ettenkö voisi elää näin.
Välillä ihmettelen nykyihmisten tuskaa, kun he pohtivat sukupuoliidentiteettiään. Miksi siihen täytyisi liittää tietty käytös, kiinnostuksen kohteet, pukeutuminen tai tarkasti tietynlainen ulkonäkö?
Olen vallan hienosti pärjännyt, vaikka olen harrastanut sekä miehisiä että naisille tyypillisempiä lajeja. Olen ottanut elämän realiteetit huomioon, vaikka kaikki ei ole ollut kiinnostavaakaan, niin olen tiennyt, että jokaisen ihmisen olisi hallittava tietyt asiat ihan itse, eikä vedota, että toinen sukupuoli. Voi kyllä vedota siihen, että itseä ei kiinnosta, oli sukupuoli kumpi tahansa ja jos siksi sanotaan, että olen miehinen, niin olen sitten siinä asiassa. Olen myös tehnyt joitakin naisten taidoiksi luokiteltavia juttuja ja todennut, että koska jonkun on tehtävä, en siksi, että nauttisin juuri niistä. Jonkun on tehtävä, ei jonkun sukupuolen!
Olen saanut miehen ja synnyttänyt ja imettänyt lapsia. Nämä ovat sujuneet ihan luonnostaan riippumatta muista taipumuksistani. Tärkeintä on, että olen sisimmässäni vapaa ihminen valitsemana mitä teen, enkä vain tiettyä sukupuolta, jolle olisi kapea elinpiiri.
Kommentit (14)
Jaksoit sitten kirjoittaa tällaisen egotripin vaikka ketään ei voisi kiinnostaa vähempää.
Jos teillä on ongelmia sukupuoli-identiteetin kanssa, niin voisitteko kertoa, että millaisia?
Ja tällä kirjoituksellasi todistit, että kenelläkään ei saisi olla ongelmaa sukupuoli-identiteetin kanssa? Jolla ei muuten ole mitään tekemistä kuvailemisiesi roolejen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ja tällä kirjoituksellasi todistit, että kenelläkään ei saisi olla ongelmaa sukupuoli-identiteetin kanssa? Jolla ei muuten ole mitään tekemistä kuvailemisiesi roolejen kanssa.
Saa olla, mutta kysymys on, että miksi? Nykyisin suvaitaan aika hyvin erilaisuutta. Minusta tuntuu, että monet sukupuoli-identiteetin ongelmat johtuvat ihmisestä itsestään, mutta niistä syytetään yhteiskuntaa ja muita ihmisiä.
Miettikää, suvaitaan itsensä tatuoimista päästä varpaisiinkin, jonka jälkeen ihminen on ulkonäöltään kaukana siitä, mitä oli synnyttyään.
Olisko noi sukupuoli-identiteetti ja perinteinen sukupuolirooli (ja siihen liittyvät odotukset) kuitenkin vähän eri asioita? Joillakin nämä kohtaa enempi vähempi, joillakin ei. Nykypäivän länsimainen kulttuuri on aina vain joustavampi näissä asioissa ja hyvä niin.
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.
Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
Utelias. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
Mitä väliä sillä on paljonko heitä on? Pitäisikö heidän kokemuksensa ja oikeutensa ignoorata vain, koska heitä ei ehkä ole niin paljon kuin voisi luulla?
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
Mitä väliä sillä on paljonko heitä on? Pitäisikö heidän kokemuksensa ja oikeutensa ignoorata vain, koska heitä ei ehkä ole niin paljon kuin voisi luulla?
Ei, mutta minusta hyvin pienen marginaaliryhmän ongelmasta kohkataan kuin se koskettaisi puolta kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
Mitä väliä sillä on paljonko heitä on? Pitäisikö heidän kokemuksensa ja oikeutensa ignoorata vain, koska heitä ei ehkä ole niin paljon kuin voisi luulla?
Kuka ignooraa ja miten?
Utelias. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
No esim. minä olen ja varmastikin ollaan vähemmistö, mutta asiat on vielä todella rempallaan joten totta kai täytyy pitää meteliä. En ole minkään ääriliikkeen kannattaja. Tavan ihminen selviää sillä että kunnioittaa muita, vaikkei ymmärtäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin täältä toisesta keskustelusta kerran hyvän vertauksen:
Jos ei tarvitse miettiä omaa sukupuoltaan, vaan voi olla vapaasti "miehekäs" nainen tai "naisellinen" mies, niin nimen omaan hyväksyy sen oman sukupuolensa.Jos on skp-identiteetin ristiriita niin se ristiriita on läsnä arjessa jatkuvasti. Kun se oma päänsisänen todellisuus itsestään ei vastaa sitä, miten muut ja yhteiskunta sut näkee. Ja sitä ristiriitaa ei saa pois sillä että on vain oma itsensä, koska ei voi olla oma itsensä kun muut näkevät väärin ja keho on väärä
Paljonko uskot tällaisia ihmisiä olevan? Nettiä ja tiedotusvälineitä seuraamala voisi luulla heitä olevat todella paljon.
No esim. minä olen ja varmastikin ollaan vähemmistö, mutta asiat on vielä todella rempallaan joten totta kai täytyy pitää meteliä. En ole minkään ääriliikkeen kannattaja. Tavan ihminen selviää sillä että kunnioittaa muita, vaikkei ymmärtäisikään.
Mitä kansalaisten tai lainsäätäjän nyt sitten oikein konkreettisesti pitäisi tehdä asialle?
Mitä ajatuksia tämä herättää?