Lue keskustelun säännöt.
Miten tarkkoja olette kaveriseuranne suhteen? Kaveeratteko myös jonkin verran jollain tapaa vaikeiden ihmisten kanssa?
05.08.2018 |
Mietin eilen lähteväni viihteelle. Pyysin ensin "vakkaribilekaveriani" seuraksi, mutta hänellä oli muuta menoa. Facebookia tutkaillen selvisi, että myös toisella läheisellä ystävälläni on muuta. Puolisoani ei kiinnostanut lähteä eikä naapureita. Aloin miettiä ketä muuta voisin pyytää. Mieleen tuli eräs nainen, joka on moneen otteeseen ilmaissut haluavansa viettää aikaa kanssani. Meillä on yhteisiä verkostoja ja sosiaalisia piirejä. Hänellä ei liiemmin ole kavereita, on masentunut, herkästi suutahtava ja ärtyvä, paljon vastoinkäymisiä elämässään kokenut. Ajattelin, että varmasti ilahtuisi jos pyytäisin ja että munkin mielestä olisi ihan ok käydä hänen kanssa silloin tällöin harvakseltaan jossain. Sitten aloin miettiä, että jos yhden kerran pyydän, niin ripustautuuko hän muhun sen jälkeen tiukasti yms. Osaa olla tosi vaikea välillä, tiedän.
Kommentit (11)
Jos pitää noin paljon miettiä, niin anna olla. :D Se varmaan kaveeraa monen muunkin kanssa. Parempi, että et tuolla asenteella tuppaa seuraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä saattaisin käydä hänen kanssa jossain joskus. Olen tarkka siitä ketkä päästän ihan lähelleni, mutta kauempien kavereiden ja tuttavien suhteen en ole ollenkaan tarkka, voin jollain tapaa olla tekemisissä periaatteessa kenen tahansa kanssa ja se tekee elämästä mielenkiintoista.
No en kaveeraa yhtään vaikeiden ihmisten kanssa. Jos ovat minulle ystävällisiä, niin sitten. Mutta mitään katkeruuden, kateuden, ymmärtämättömyyden, ylimielisyyden sävyttämää juttua, joka kohdistuu minuun, en kuuntele yhtään. Jos ei kohdistu minuun, niin sitten ei ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap annat itsestäsi hel.vetin ylimielisen kuvan. Narsisti joka oikein valikoi millaisen hovin kelpuuttaa. Etpä taida itsekkään olla helpoin tyyppi jos on vain kaksi ystävää joita pyytää ja sitten jo pitää miettiä ihmistä jota selvästi katsot alaspäin. Vielä pelkäät että jää sinuun roikkumaan kun olet noin mahtava.
Entä jos kohtaat ihmisen ihmisenä. Hyvine ja huonoine puolineen. Ja näkisit itsesikin realistisesti.
En pyytäisi häntä. Elämään tupsahtaa tarpeeksi vaikeita tyyppejä ilman että niitä varta vasten haalii. Jos on epäilys, että joku XXX on luultavasti haastavaa seuraa, niin karttaisin. Lähde vaikka yksin ja tutustu avoimin mielin ihan uusiin ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveripiirissäni on kyllä aika hankalia ihmisiä, joidenkin kanssa olen alkanut viettää aina vaan vähemmän aikaa, kun en oikein jaksa heitä enää enkä ainakaan puhu heille enää omista asioistani mitään. En tiedä, miten onnistunkin haalimaan aika särmikkäitä ihmisiä ympärilleni. Avauduin aiheesta jo toisessa ketjussa, niin en nyt ala toistaa itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tavallaan. Kyseessä on ystävä, joka ajoittain on todella vaikeaa seuraa, sillä hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Masennuskaudet ovat toki vaikeita, mutta ystävälle kuitenkin ihan ok. Tietysti olen tukena ja kuuntelen. Masennus ei ole se, mikä hänestä tekee ajoittain hankalan ystävän. Joskus hän vaan on todella rasittava muutoin, kuin ei olisi oma itsensä lainkaan.
Meillä on kuitenkin myös aidosti hauskaa yhdessä ja hyvä olla, silloin kun hän on mielestäni oma itsensä.
Kaikki rasittavuus menee siis mun mielestä sairauden piikkiin ja toivonkin että jossain kohtaa löytyy ne oikeat lääkkeet ja annostukset sekä sellaisia asioita lisää hänen elämään, jotka pitäisivät elämän tasapainossa. Sairaus on rasittava, ei se ystävä, vaikka hän se lähetti joskus onkin ja häneen se hermo meinaa joskus palaa.
Hänellä on muitakin ystäviä, mutta ovat monet käyttäytyneet häntä kohtaan todella tylysti, joten ei hänellä monia muita ole, joille voi soittaa 24/7. Sisarukset ovat loppuun palaneet, eivätkä ole enää niin paljon tukena, koska ymmärrettävästi heidän pitää elää myös omaa elämää.
Toki pidän huolen myös itsestäni, en liikaa voi elää hänen elämää murehtien, vaikka se joskus vaikeaa onkin. Niitä yhteisiä hyviä hetkiä kannattaa kuitenkin aina odottaa.
Älä pyydä, jos tollanen tilanne. Tai pyydä? En usko,että kukaan sinuun ripustautuisi.