Bloggaajan elämäntilanne, en vaan käsitä..

Pidetään keskustelu asiallisena eikä mainita nimiä, niin ehkä tämä aloitus saa olla täällä vähän aikaa. Ehkä olen nillittäjä, ymmärtämätön ihminen. Päähäni ei vaan mene se tosiasia, että jos ihminen on masentunut, hän jaksaa silti tehdä blogiyhteistyötä firmojen kanssa ja KOKO ajan päivittää uusia yhteistyönä saatuja sisustustuotteita ym.tai otattaa itsestään hymyileviä "päivän asu"-kuvia viimeisen päälle laitettuna. Hän on itse kertonut, että nämä tuovat hänelle hyvää mieltä. Ok, ei siinä mitään, jokainen tyylillään. MUTTA se, että tämän bloggaajan kolme lasta otetaan huostaan, kun hän ei jaksa lapsiaan. Ei sitä sotkua ja ylimääräistä hälinää. Ihan tavallista arkea. Lapset käyvät kotonaan silloin tällöin, nyt kertoi että esikoinen aloittaa koulun. Kuvissa oli reppua, lehtiöitä ja tarroja kiiltokuvahuoneessa, vaikka lapsi ei voi edes asua kotona. Kyseinen lapsi kertoo kuitenkin sijaisperheessä ne pienet, tärkeät koulupäivän tapahtumat. Sille sijaisperheen äidille. Se oma äiti kuulee ne koulujutut ja muut murheet ihan liian viiveellä, puhumattakaan kahdesta nuoremmasta lapsesta. Mutta sille omalle äidille se sisustaminen ja bloggaaminen ja kipeidenkin asioiden julkituominen on niin paljon voimaannuttavampaa, kuin omien lasten kanssa oleminen ihan tavallisessa arjessa. Kuvissa on kaunista, asut upeita, mutta voimat on vaan kadoksissa. Asia ei kuulu minulle, tiedän. Sydän särkyy tämän käsittämättömyyden edessä.