Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun päätökset
pakollinen
31.07.2018 |
Eilen keskustelin kahden lastensuojelun työntekijän kanssa. Heidän mielestään 8kk vauvani ei ota tarpeeksi kontaktia toisiin (lue: aikuisiin) ihmisiin ja että lähikontaktissa hän vaikuttaa yleensä jotenkin ahdistuneelta (tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että nämä lastensuojelun työntekijät ovat nähneet vauvani vain kerran, heidän "tietonsa" perustuu muiden kertomuksiin). He ehdottivat, että käyttäisin vauvaa psykiatrilla.
Tässä vaiheessa tokaisin hieman ohimennen, että näillä lasun työntekijöillähän ei ole pätevyyttä tehdä mitään diagnoosia. Tässä vaiheessa toinen tiuskaisi, että lastensuojelun päätökset/lausunnot menevät lääkärien ja psykiatrienkin diagnoosien/lausuntojen ohi. Kysyin, että miten se on mahdollista mutta sain vain ympäripyöreän vastauksen.
Onko siis todellakin niin, että lastensuojelu voi tehdä omia johtopäätöksiä/päätöksiä ammattilaisten "ohi"? Jotenkin ei vain käy järkeen sellainen homma.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa lapsi vietäisiin aivan varmasti neurologisiin tutkimuksiin ja sinne lasu ihmiset eivät voi tehdä lähetettä. Lähetteen tekisi neuvolan terkkari tai lääkäri.
Kuten sanottu joko neurologille tai lastenpsykiatrille. Lähetteen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Lastensuojelu ei tosiaan tee lähetettä mutta he voivat velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin jos katsovat aiheelliseksi. Luultavasti alkuarvio tehtäisiin perheneuvolassa ja sieltä lähetettäisiin eteenpäin tilanteen mukaan joko lasten neurologille jos tutkimukset viittasivat aivoperäisiin/ keskushermostoperäisiin ongelmiin, ja lasten psykiatrialle jos vaikuttaisi viittaavan ennemmin vuorovaikutuksellisiin ongelmiin ja mahdollisiin laiminlyönteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa lapsi vietäisiin aivan varmasti neurologisiin tutkimuksiin ja sinne lasu ihmiset eivät voi tehdä lähetettä. Lähetteen tekisi neuvolan terkkari tai lääkäri.
Kuten sanottu joko neurologille tai lastenpsykiatrille. Lähetteen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Lastensuojelu ei tosiaan tee lähetettä mutta he voivat velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin jos katsovat aiheelliseksi. Luultavasti alkuarvio tehtäisiin perheneuvolassa ja sieltä lähetettäisiin eteenpäin tilanteen mukaan joko lasten neurologille jos tutkimukset viittasivat aivoperäisiin/ keskushermostoperäisiin ongelmiin, ja lasten psykiatrialle jos vaikuttaisi viittaavan ennemmin vuorovaikutuksellisiin ongelmiin ja mahdollisiin laiminlyönteihin.
Tuon ikäisen kohdalla aivan satavarmasti neurologille eikä psykiatrille. Lasu ei voi velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten 8 kk ikäistä psykiatrin toimesta tutkitaan 🤔
Havainnoimalla sekä lasta itseään että vanhemman tapaa kommunikoida lapsen kanssa ja kykyä vastata adekvaatisti lapsen viesteihin. Vanhempia myös haastatellaan tarkasti ja kartoitetaan suvussa mahdollisesti esiintyviä samansuuntaisia ongelmia. Videointia voidaan myös käyttää apuna.
Vierailija kirjoitti:
No tuota, miten sä olet ylipäätään päätynyt 8 kk ikäisen vauvan kanssa lastensuojelun kanssa kontaktiin? Jotainhan siinä taustalla on, ei varmaan ihan aiheetonta tämä.
Hyvä pointti! Tämä onkin se tuhannen taalan kysymys. Kerropa ap loputkin tarinasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa lapsi vietäisiin aivan varmasti neurologisiin tutkimuksiin ja sinne lasu ihmiset eivät voi tehdä lähetettä. Lähetteen tekisi neuvolan terkkari tai lääkäri.
Kuten sanottu joko neurologille tai lastenpsykiatrille. Lähetteen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Lastensuojelu ei tosiaan tee lähetettä mutta he voivat velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin jos katsovat aiheelliseksi. Luultavasti alkuarvio tehtäisiin perheneuvolassa ja sieltä lähetettäisiin eteenpäin tilanteen mukaan joko lasten neurologille jos tutkimukset viittasivat aivoperäisiin/ keskushermostoperäisiin ongelmiin, ja lasten psykiatrialle jos vaikuttaisi viittaavan ennemmin vuorovaikutuksellisiin ongelmiin ja mahdollisiin laiminlyönteihin.
Tuon ikäisen kohdalla aivan satavarmasti neurologille eikä psykiatrille. Lasu ei voi velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin.
Mikä tarve sinulla on jankuttaa asiasta mistä et selvästi mitään tiedä? On olemassa vauvoihin erikoistuneita lastenpsykiatreja. Myös vauvat voivat olla masentuneita. Vauvalla masennus ilmenee juuri alentuneena kontaktin ottamisena, ilmeettömyytenä, kiinnostumattomuutena ympäristöön. Jos olet ikinä viettänyt aikaa pienen vauvan kanssa niin olet varmasti huomannut suuren tarpeen hakeutua kontaktiin - hakea aikuisen katsetta, ilmehtiä, olla vuorovaikutuksessa. Jos vauvan kanssa ei jostain syystä olla oltu riitävästi vuorovaikutuksessa niin vauva hiljalleen lakkaa hakeutumasta kontaktiin. Syitä voivat olla koettu väkivalta eli pelätään aggressiivista huoltajaa ja ollaan opittu olemaan apaattisia suojautumisen takia. Tai sitten vanhemmalla on esim. masennusta tai addiktio, jonka vuoksi vauvaa hoidetaan konemaisesti, kontaktia ottamatta, vauvalle ei jutella, häntä ei katsota, syötötkin saatetaan hoitaa esim tukemalla pullo johonkin ja vauva imee itsekseen. Tai jokin muu syy. Lastenpsykiatriassa osataan havainnoida vauvoja ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä. Toki on myös neurologisia syitä jotka saattavat johtaa samanlaiseen käytökseen eli alentuneeseen kontaktin ottoon, mutta jos kerran on kehotettu viemään vauva psykiatrille niin sinne hänet myös ensin viedään. Eiköhän psykiatri sitten havaitse että onko vauvalla myös neurologille tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosia he toki eivät tee, mutta voivat todellakin pakottaa hoitoon.
Tuossa on iso ongelma. Lääkärin tehtäväksi jää legitimioida sossujen "tuomio". Minkä luultavammin tekevät, koska toinen "viranomainen" ilmoittaa asioista. Tätä herkemmin uskotaan kuin huoltajan kertomusta, varsinkin jos kohta on ex-huoltaja...lapsella ei ole mitään oikeusturvaa näissä prosesseissa.
Sä et tunne lääkäreitä:D Kyllä lisensiaateiksi opiskelleet lääkärit ja erikoislääkärit vielä vuosia sen päälle, luottavat itseensä eivätkä tee diagnooseja ulkopuolisen toiveesta. Yleensä lääkärit tuntevat arvonsa erittäin hyvin, että ihan turha pelko sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa lapsi vietäisiin aivan varmasti neurologisiin tutkimuksiin ja sinne lasu ihmiset eivät voi tehdä lähetettä. Lähetteen tekisi neuvolan terkkari tai lääkäri.
Kuten sanottu joko neurologille tai lastenpsykiatrille. Lähetteen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Lastensuojelu ei tosiaan tee lähetettä mutta he voivat velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin jos katsovat aiheelliseksi. Luultavasti alkuarvio tehtäisiin perheneuvolassa ja sieltä lähetettäisiin eteenpäin tilanteen mukaan joko lasten neurologille jos tutkimukset viittasivat aivoperäisiin/ keskushermostoperäisiin ongelmiin, ja lasten psykiatrialle jos vaikuttaisi viittaavan ennemmin vuorovaikutuksellisiin ongelmiin ja mahdollisiin laiminlyönteihin.
Tuon ikäisen kohdalla aivan satavarmasti neurologille eikä psykiatrille. Lasu ei voi velvoittaa hakeutumaan tutkimuksiin.
Kyllä lastensuojelu voi määrätä huoltajan viemään lapsen lääkäriin/tutkimuksiin. Lastensuojelulain kyseistä pykälää en nyt muista, enkä jaksa katsoa. Mutta tilanne ap:lla varmaan kohtalaisen vakava, jos niin pitkällä ollaan. Tuskin on ap perheineen tuohon tilanteeseen taivaasta pudonnut, onhan siinä jokin tapahtumasarja tms mistä hän ei nyt kerro. Toivottavasti saavat avun koko perhe ja yhteistyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kuuntelin juttuja lapseni epänormaalista kontaktinotosta ja huonosta käytöksestä. Nuo puheet viivyttivät diagnoosia, joka oli autismi. Palavereissa puhuttiin minun puutteista itse, kuin en olisi paikalla. Lapsi joutui kuuntelemaan miten viallinen oli. Diagnoosin jälkeen asiakkuutta jatkettiin, koska oltiin huolissaan minun jaksamisesta. Kieltäydyin kaikista tukitoimista, kun en heitä enää jaksanut.
Käskettiinkö sinuakin viemään lapsi lääkäriin tutkittavaksi? Oliskohan niin, että silloin se autismi oltaisiin voitu diagnosoida?
Lapsi oli tutkimuksissa, ja koska olimme lastensuojelun asiakkaana he osallistuivat palavereihin, joissa maalasivat minusta kuvan huonona äitinä, joka ei osannut kasvattaa lastaan. Koska he loivat lääkäreille ennakkoasenteen, diagnoosi viivästyi.
Niin tuttua ja yleistä toimintaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosia he toki eivät tee, mutta voivat todellakin pakottaa hoitoon.
Tuossa on iso ongelma. Lääkärin tehtäväksi jää legitimioida sossujen "tuomio". Minkä luultavammin tekevät, koska toinen "viranomainen" ilmoittaa asioista. Tätä herkemmin uskotaan kuin huoltajan kertomusta, varsinkin jos kohta on ex-huoltaja...lapsella ei ole mitään oikeusturvaa näissä prosesseissa.
Sä et tunne lääkäreitä:D Kyllä lisensiaateiksi opiskelleet lääkärit ja erikoislääkärit vielä vuosia sen päälle, luottavat itseensä eivätkä tee diagnooseja ulkopuolisen toiveesta. Yleensä lääkärit tuntevat arvonsa erittäin hyvin, että ihan turha pelko sulla.
Sinä itse et tunne lääkäreitä. Monet lääkärit ovat aivan lampaita ja hyvin helposti sossujen manipuloitavissa. Riittää, kun sossut laittavat salaa meilin, että tämä ja tämä lapsi on asiakkaana, voitko toimia näin ja näin, kun ohjaamme äidin tai lapsen vastaanotollesi. Ja lääkäri on heti mukana, kyseenalaistamatta. Olen itse nähnyt paperit tällaisesta menettelystä, joka on valmisteltu salaa kulissien takan. Monet lääkärit kirjoittavat lisäksi mitä sattuu Kantaan. Pelkosi ei todellakaan ole turha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä he tarkoittivat sitä, että jos et itse suostu tutkimuksiin, he voivat sijoittaa vauvan siksi aikaa että asia hoidetaan. Toisaalta taas Jatkotoimenpiteet on hyvin erilaiset, jos kyse on esim. Autismista verraten siihen, että sinun ja vauvasi kiintymyssuhteessa on jotakin häikkää.
Vierailija kirjoitti:
Keitä nämä muut ovat, jotka ovat lasta tavanneet? Psykologeja? Toisia sossuja? Kyllä lastensuojelu voi edellyttää, että lasta käytetään lääkärissä. Diagnoosia he toki eivät tee, mutta voivat todellakin pakottaa hoitoon.
Eivät todellakaan voi pakottaa hoitoon. Älä usko ap. Eikä missään tapauksessa ainakaan sille lääkärille, jonka sossut ovat valmistelleet ja manipuloineet.
Sossuilla ei ole minkäänlaista pätevyyttä mihinkään lääketieteellisiin diagnooseihin. Niitä he suurudenhulluudessaan ja kaikkivoipaisuudessaan mielellään kyllä viljelevät. Voit kieltäytyä näistä "avuntarjouksista" ja käyttää mieluummin omaa järkeäsi ja harkintaasi, jos tiedät varmasti, että sossut ovat väärässä, ja kyseessä on laiton huostaanottoyritys.
Varaudu kuitenkin siihen, että sossut lähtevät sitten hakemaan todisteita päiväkodista, neuvolasta, sukulaisilta, exältäsi yms. Todistustaakka ongelmista on kuitenkin siis heillä, ei sinulla. Sossujen työ vaikeutuu nyt, jotakin vahvaa näyttöä heidän tulee esittää huostaanotolle. Mutta älä sinä lähde heidän peliinsä tarjoamaan heille mitään, mihin tarttua. Älä anna niitä väärintehtyjä makaronilaatikoita edes. Älä sinisilmäisesti ajattele, että "no eihän mulla ole mitään salattavaa". Sossut kyllä tonkivat ne makaronilaatikot, jos annat, ja sen saat kyllä tuta, jos ovat päättäneet näyttää sinulle valtansa. Pistä sossut itse hommin, tekisivät joskus kerrankin jotain. Vetäydy itse kokonaan pois. Luovuttavat kyllä, kun mitään näyttöä ei mistään ole ja sinä et "näyttöä" heille sinisilmäisesti tarjoile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sen verran näissä merkeissä lääkäreitä nähneenä, että hetkeäkään en usko et erikoislääkäri tekisi sosiaalityöntekijän pyynnöstä diagnoosin. Kaikki jota olen tavannut on kyl tiennyt lääkärin arvonsa ja nostaneet sitä esiin. Ja harvoin noin pientä lähdetään diagnosoimaan ellei ole todella selkeä tauti.
Kyllä vauvakin voi olla masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lta ei nyt tule vastauksia, mutta silmien eteen nousee kuvio, jossa neuvolan henkilökunta on tehnyt lasun, luultavasti ihan aiheesta. Nyt ap:n pitäisi viedä vauva tutkimuksiin, ja mikäli ei vie, lastensuojelun päätökset voivat kävellä hänen päätöksensä yli ja lapsi huostaanotetaan, jotta saadaan sille asianmukaiset tutkimukset ja hoidot suoritettua.
Minkään lääkärin diagnoosin yli ei lastensuojelu ole aikeissa kävelläkään.
No tuota, miten sä olet ylipäätään päätynyt 8 kk ikäisen vauvan kanssa lastensuojelun kanssa kontaktiin? Jotainhan siinä taustalla on, ei varmaan ihan aiheetonta tämä.