Lue keskustelun säännöt.
Miehen poika aikoo muuttaa meille - katastrofi!
26.07.2018 |
Meillä rivarikolmio joten tilaa ei ole todellakaan liiaksi ja nyt mulle kerrotaan ilmoitusasiana, että miehen poika on muuttamassa meille lukio opintojen vuoksi!Mitä h*** teen tai sanon, eihän tämä näin voi käydä! Meillä kolmion ns toinen makuuhuone on mun työhuoneenani, ja täynnä tavaraa. Tämä kuulemma annetaan pojalle. APUA! Vuokrasopimus on molempien nimissä ja maksan puolet vuokrasta.
Kommentit (624)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
302, onnittelut!
Mutta joskus elämä on arvaamatonta.
Jos joskus (koskaan ei pidä sanoa ei koskaan) olet uusperheen äitipuoli, niin uskon, että ajatuksesi aloittajankin kirjoituksista tulee silloin muuttumaan.
Ja paljon, paljon muuta.En ihmettele köyhyydestä täällä kirjoitettuja ketjuja kun luen nyt tätä.
Joko monet ihmiset ovat täysin sinisilmäinen omassa lintukododossaan, eivät muka tunne tai ole seurannut yhtään kenenkään uusperhe-elämää tai tunne ketään äitipuolta tai vaan ovat tyhmiä ja vailla mitään elämänkokemusta tai näkökulmaa muusta kuin omasta elämästään.
Ja uskovat, että heillä on ilmiömäinen tuuri tai ovat Hannu Hanhia, joille ei koskaan tapahdu mitään ennakoltava arvaamatonta elämänmuutosta.Nämä, oletan, että naiset, ovat varmaan niitä jotka sitten täällä joskus kirjoittavat ja itkevät kun mies petti ja lähti eikä yhtään osannut huomata tai tietää, tuli siis ihan puskasta.
Ymmärrän aloittajaa täysin, varsinkin kun luin tilannepäivityksen.
Olen äitipuoli ja ennen aviomiestäni en ollut ajatellut ollenkaan uusperheiden ongelmia. Ihastuin mieheen ja lapsi ei ollut ongelma. Pidin lasta ihan kivana juttuna, kun omia ei ollut tulossa. Saisinpa lapsen jollain tasolla elämääni.
Nyt monia vuosia myöhemmin naurattaa ihan kipeästi oma naiivius. Rakastan miehen lasta, hän on tosi hyvä tyyppi ja mitään suurempaa draamaa ei ole lapsen äidin kanssa. Silti dynamiikka on erilainen kuin ydinperheessä jossa lapsi on aina läsnä. Nyt lapsi on viikoittainen vieras, joka rikkoo arjen. Hän on myös erilainen kuin me muut - puhelias ja vilkas sekä ns. iholle helposti pyrkivä. Joten saapuminen on aina shokki meille. Yritämme taistella tunteitamme vastaan tulemme vastaan luonne-eroissa, koska lapsi on tilanteen uhri. Kohtelen häntä kuin omaani kohtelen (omakin lapsi yllättäen siunaantui. )
Hän voisi joskus vanhempana muuttaa meille, niin arjen eläminen todennäköisesti olisi parempi kokemus meille kaikille.Vika ei usein ole ihmisissä vaan lähtökohtaisesti vaikeassa tilanteessa, jota ydinperheelliset eivät tajua ennen kuin samaan kakkaan omat kätensä laittavat. Ihmiset eroavatkin liian usein ihan typeristä syistä tajuamatta miten uusioperhe vaikuttaa lapsen kokemuksiin myös silloin kun aikuiset tosissaan yrittävät parhaansa.
Erolapsi on väkisinkin säännöllisesti poissa kummankin vanhemman luota mikä synnyttää väkisinkin ulkopuolisuuden tunteita ja hyväksynnän etsimistä. Jokainen voi kuvitella itsensä asemaan, jossa perheeseen muuttaisi vieras ihminen ja itse olisi useita päiviä viikossa poissa. Väkisin silloin jää joistakin jutuista pois ja ei pääse niin lähelle osaa perheestä kuin pääsisi asuessaan vakituisesti.
Erolapsia minä säälin ja inhoan erojen sokerikuorruttelua. Ja ymmärrän uusioperheen äitipuolta / isäpuolta.
Tämän ketjun tilanteessa lapsi on otettava vastaan. Harmitus on ymmärrettävää, mutta lasta ei saa laittaa kokemaan ”hylkäystä”
Lapsen saa kyllä laittaa siivoamaan ja kunnioittamaan yhteisiä pelisääntöjä. Uusioperhe ei saa olla pakotie kasvatuksesta.
Ongelma ei ole teini, vaan huonosti hoidettu parisuhde ja ääneensanomattomat asiat.
Miten se miehen lapsi on aina se vieras lapsi? Onhan hänessä yhtä paljon miestäsi geneettisesti kuin teidän yhteisessä.
Kirjoitat, että meidän mielestä lapsi on vilkas, erilainen, iholle pyrkivä. Jakaako miehesi nämä mielipiteet kanssasi? Eli lapsessa ei ole mitään miehesi perimää, kun hän on niin erilainen kuin te muut? Ymmärtänet, minkälaisen mielikuvan saa ulkopuolinen siitä, mitä tunteita sinussa tämä nk. vieras lapsi herättää. Ei näköjään kovin myönteisiä.
No onneksi yhteisestä lapsestanne on tullut sellainen, että häntä voitte ehdoitta rakastaa ja hän sopii parhaiten perheeseenne.
Jos yksi viettää perheessä vain pari päivää viikossa, niin väkisin hän on vieraampi kuin olisi muuten. Näkyy ihan lapsessakin, niin että koti on äidin luona ja isällä ollaan kylässä. Rehellinen puhe ei ole yhtä kuin lapsen inhoaminen. Aikuinen pystyy analysoimaan tunteet ja toimimaan oikein. Mutta tunteita ei voi päättää.
Ei pelkkä genetiikka tee perhesuhteita vaan yhdessä vietetty aika.
Ja kyllä, lapsi on tullut isäänsä monessa asiassa, mutta ei vilkkaudessa ja tempperamentissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos AP käyttää kolmatta makuuhuonetta toimistona, niin verovähennyksen hän on varmaan siihen hakenut. Onko tämä vähennys otettu vuokrien jakelussa huomioon? Epäilen. Taitaa AP:ta huolettaa enemmän vähennyksen menettäminen kuin pojan asuntoon muuttaminen. (Työhuonevähennys kattaa vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.)
En usko tuohon että mies on todennut että miten hänellä olisi varaa lisäkustannuksiin. Tuethan niihin saa. Asumistuenkin korotuksineen varsinkin jos alle 18-v asuu samassa asunnossa ja itsellä on alhaiset tulot.
422, Ei asumistukea välttämättä saa kun lasketaan molempien tulot yhteen.
Asumistukeen on erittäin alhaiset tulorajat.
Naurettavaa vetää tuo työhuoneen verovähennys syyksi.
Se ei vuodessa niin paljon ole, eikä asiana edes verrattavissa, miten edes tulee mieleen verrata.
Kyllä aloittajalla on isommat asiat mietinnässä.
Voi hyvä luoja teidän älyväläystenne kanssa, joskus tuntuu kuinka ihmeessä jotkut ihmiset pärjäävät arkielämässä, niin kummallisia ajatuskuvioita joidenkin päässä on, huh huh.
Työhuonevähennys on suurimillaankin 840 euroa vuodessa (vuonna 2017) ja se ei tarkoita sitä, että siitä saisi 840 euroa rahaa, vaan sitä, että tuo summa vähennetään verotettavista tuloista. Sen todellinen määrä siis riippuu tuloista.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kuten joku viisas jo aiemmin totesi: [poistettu: Uus] Perheitä olisi vähemmän, jos ihmiset laittaisivat parisuhteen ykköseksi.
Korjasin sulle avuksi tuon lauseen. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hätä ei ole tämän näköinen. Poika pääsee kyllä sinne oman paikkakunnan lukioon, kun on noin hyvä keskiarvo. Jos se ei suoraan nyt onnistuisikaan, hän varmasti pääsee kuunteluoppilaaksi ekana vuonna - ja toisena sisälle suorittamaan kokeita. Ekana vuotena voi joka tapauksessa opiskella muuten ihan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistä mies hankkimaan oma kämppä pojalle.
Oikeasti. Aikuiset. Tässä ei nyt ole ensisijaisesti kyse ap:n ja miehen valtapeleistä. Tässä on kyse nuoren elämän järjestämisestä ja sen haasteiden ratkomisesta. Olkaa te aikuisia.
Kuulostaa että lukiopaikka on saatu vasta peruutuspaikkana, eli voi olla ettei poikakaan siitä ole kauaa tiennyt. Eihän tuossa nyt ole kuin pari vuotta ennen kuin poika on täysikäinen ja 17-vuotiaana saa jo vähän enemmän tukea jos asunnon hankkii. Valitettavasti vanhempien tulot rajoittaa tukia aikuisikään saakka.
On varmaan ollut shokki, mutta ei tuo aika niin pitkä ole ettei siitä selvisi. Sitäpaitsi poikahan on menossa lukioon, eli kamalasti ei ylimääräistä aikaa kyllä jää ainakaan viikolla jos keskittyy opiskeluun, ja viikonloppuna varmaan nukkuu puolillepäivin, niin näkee aika vähän silloinkin. (Eli viikolla varmaan on sinulla omaa rauhaa tehdä töitä.
Rajat, rahat ja kotihommat teidän täytyy sopia ennen kuin poika muuttaa asumaan. Mikäli yhteistä linjaa ei tuohon löydy, niin kuulostaa että joudutte hommaamaan asunnon pojalle lähistöltä ja auttamaan tukien haussa ja mies joutuu maksamaan enemmän pojan asumis- ja ruokakustannuksia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä mies hankkimaan oma kämppä pojalle.
Oikeasti. Aikuiset. Tässä ei nyt ole ensisijaisesti kyse ap:n ja miehen valtapeleistä. Tässä on kyse nuoren elämän järjestämisestä ja sen haasteiden ratkomisesta. Olkaa te aikuisia.
Jätkä voi ihan itse järjestää elämänsä. Aina ei voi sikailla ja väistää vastuuta ottaa toiset ihmiset huomioon.
Jos oma kumppanini ilmoittaisi, että hänen lapsensa muuttaa nyt meille, eikä taustalla olisi äidin kuolema tai vakava sairaus, lähtisin itse saman tien. Ei siksi, ettenkö olisi lasta hyväksynyt osaksi elämääni silloin, kun miehen valitsin, vaan ihan kunnioituksen puutteen vuoksi. Ei tuollaisia asioita vaan ilmoiteta, ellei tosiaan ole ihan akuutti hätätilanne.
Keskustelisin asumisjärjestelyistä kyllä ihan mielelläni, jos lapsi syystä tai toisesta haluaisi meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kuin ketjun alkua, mutta onhan tuokin nyt oikeasti vähän outoa, että mies vain ilmoitusluonteisesti toteaa, että sun työhuone on jatkossa pojan huone! Ei sillä tavalla asioita perheessä hoideta. Vaikka olisi yhteinenkin lapsi kyseessä, niin silloinkin vanhemmat yleensä keskustelevat yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Sanon vain sen, että lukiolaispojalla on isot menot: kalliit lukiokirjat, lukioon läppäri, syö kuin hevoinen, vaate- ja harrastusmenot jne jne.
Miten muutto äidin luota isän luo muuttaa tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sulla kummoinen mies ole, jos tuo tulee ilmoitusasiana.
Tottakai poika on vanhemmalla etusijalla. Mutta mies ei voi olettaa, että noin pieneen asuntoon mahtuu kolme käytännössä aikuista, tai että maksat puolta asunnosta kun olet vain yksi kolmasosa.
Miehen pitäisi etsiä teille isompi asunto ja hänen kustannuksella, sinun kulut ei saa nousta, ei ole sinun lapsi.
Tai jos haluat, ymmärrän jos haluat muuttaa omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos oma kumppanini ilmoittaisi, että hänen lapsensa muuttaa nyt meille, eikä taustalla olisi äidin kuolema tai vakava sairaus, lähtisin itse saman tien. Ei siksi, ettenkö olisi lasta hyväksynyt osaksi elämääni silloin, kun miehen valitsin, vaan ihan kunnioituksen puutteen vuoksi. Ei tuollaisia asioita vaan ilmoiteta, ellei tosiaan ole ihan akuutti hätätilanne.
Keskustelisin asumisjärjestelyistä kyllä ihan mielelläni, jos lapsi syystä tai toisesta haluaisi meille.
Hän on miehesi rakas lapsi. Lapsi menee kaiken edelle, jopa teidän suhteen. Siihen olisi pitänyt asennoitua jo heti suhteen alussa.
Vierailija kirjoitti:
Kas kun ei ole enempää kommentoitu aloittajan miestä.
Kun hän murehtii vain sitä, että ei pärjää yksin pojan kanssa, ei niin rahallisesti kuin käytännön asioissakaan.
Jos siis aloittaja ottaa ja lähtee.Ja silti ei kertonut pojan muutosta ajoissa, vaikka tiesi tämän.
Eikä ole mitenkään alkanut järjestellä elatusmaksujen ja lapsilisän siirtoa itselleen.Vai olettaako/toivooko ex-rouva, että mies on niin tyhmä ja saamaton, että ne jätetään edelleen tulemaan hänelle?
Minulle kyllä tuli mieleen myös se, että poika haluttiin isälle kun lapsilisä loppuu jossakin vaiheessa ja lukiossa on kuluja.
Ymmärtääkö tai ajatteleeko isä sitäkään?
Ehkä mopokin pitää hankkia...Siis sen isän.Minulle tuli vähän mieleen, että entinen rouva on itse hoidellut äitinä asioita miten lystää ja mies ei ole oppinut kuinka uuden ihmisen kanssa hänen pitäisi asioita hoitaa eri tavalla kuin vanhan emännän kanssa.
Tai siis ylipäätään hoitaa itse asioita kun poika muuttaa isälle. Muuton jälkeen äiti ei voi enää siinä isän huushollissa häärätä.
Tai noin aloittaja asiat kertoo. Antaa kuvan, että mies murehtisi vain rahasta ja pärjäämisestään. Ja tuo, että pojan äiti sysäisi pojan isälleen vain siksi, että lapsilisä loppuu, on vain tässä ketjussa kehitelty arvailu ilman mitään tosiasiallista pohjaa asialle, mutta silti pojan äitiä moititaan jo useaan otteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kas kun ei ole enempää kommentoitu aloittajan miestä.
Kun hän murehtii vain sitä, että ei pärjää yksin pojan kanssa, ei niin rahallisesti kuin käytännön asioissakaan.
Jos siis aloittaja ottaa ja lähtee.Ja silti ei kertonut pojan muutosta ajoissa, vaikka tiesi tämän.
Eikä ole mitenkään alkanut järjestellä elatusmaksujen ja lapsilisän siirtoa itselleen.Vai olettaako/toivooko ex-rouva, että mies on niin tyhmä ja saamaton, että ne jätetään edelleen tulemaan hänelle?
Minulle kyllä tuli mieleen myös se, että poika haluttiin isälle kun lapsilisä loppuu jossakin vaiheessa ja lukiossa on kuluja.
Ymmärtääkö tai ajatteleeko isä sitäkään?
Ehkä mopokin pitää hankkia...Siis sen isän.Minulle tuli vähän mieleen, että entinen rouva on itse hoidellut äitinä asioita miten lystää ja mies ei ole oppinut kuinka uuden ihmisen kanssa hänen pitäisi asioita hoitaa eri tavalla kuin vanhan emännän kanssa.
Tai siis ylipäätään hoitaa itse asioita kun poika muuttaa isälle. Muuton jälkeen äiti ei voi enää siinä isän huushollissa häärätä.Tai noin aloittaja asiat kertoo. Antaa kuvan, että mies murehtisi vain rahasta ja pärjäämisestään. Ja tuo, että pojan äiti sysäisi pojan isälleen vain siksi, että lapsilisä loppuu, on vain tässä ketjussa kehitelty arvailu ilman mitään tosiasiallista pohjaa asialle, mutta silti pojan äitiä moititaan jo useaan otteeseen.
Kai nyt voi odottaa, että aikuinen ihminen hoitaa oman lapsensa elämästä tiedottamisen?
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaa nyt, aloittajan haukkujat.
Eikö se ole parempi, että hän tiedostaa hankalan tilanteen etukäteen ja miettii miten tilanteen ratkaisee parhaiten?
Hän toimii niinkuin aikuinen ihminen toimii.
Tietää karikot, tuntee itsensä ja nyt sitten miehensäkin, ainakin miehensä kannan.
Ei se nyt niin mene, että eihän se ole kuin muutama vuosi, siitä vaan. Kyllä se siinä jotenkin suttaantuu. Kun ei välttämättä suttaannu.
Hänhän toimisi silloin yhtä vastuuttomasti kuiniin nyt lapsen isäkin?Tottakai tämä on suuri asia ja muutos kaikille, ei mikää läpihuutojuttu.
Eikö ole parempi hoitaa asia ilman katastrofia kun se, että poika joutuu elämään ne vuodet keskellä katastrofia huonosti hoidetun muuton vuoksi?
Kaikki olisivat stressaantuneita, asuisivat liian ahtaasti, lopulta lopen uupuneita, siis pahimmassa tapauksessa.Asuinmisolojen ja ihmissuhteiden muutos on aina iso asia.
Ei siinä auta uskominen ihmeeseen vaan ihan realismi ja etukäteissuunnittelu.Kummallisia ja naiveja mielipiteitä aikuisilta ihmisiltä!
Harvinaisen hyvä kirjoitus.
Kiitän ja sanon, että menkääpä itseenne.
Vierailija kirjoitti:
Hätä ei ole tämän näköinen. Poika pääsee kyllä sinne oman paikkakunnan lukioon, kun on noin hyvä keskiarvo. Jos se ei suoraan nyt onnistuisikaan, hän varmasti pääsee kuunteluoppilaaksi ekana vuonna - ja toisena sisälle suorittamaan kokeita. Ekana vuotena voi joka tapauksessa opiskella muuten ihan normaalisti.
Toivottavasti aloittaja lukee tämän!
Ja jos on niin pienet tulot että ei kolmea henkeä pysty elättämään, niin tukiin saa ansiosidonnaiset korotukset kanssa. AP jo ilmoitti että osat rahoista menevät yhteiselle tilille laskujen maksamiseen, mutta ei kaikki.