Älyttömimmät työtarjoukset, joita tiedät työkkärin tehneen?

Istun pyörätuolissa, istunut viimeiset 20 vuotta vammautumisen takia. Ehdin olla 8 vuotta työttömänä, kunnes tänä vuonna sain töitä. Ehkä elämäni nöyryyttävimmät 8 vuotta - jouduin hakemaan töitä, joissa minulla ei olisi ollut MITÄÄN mahdollisuuksia selvitä. Esimerkiksi varastotyöntekijä ja useampi siivousammatti. Kirjoitin aina selkeästi että istun pyörätuolissa välttääkseni kiusalliset tilanteet, mutta toisinaan pääsin haastatteluihin asti. Työkkärin mielestä asiaa ei saisi mainita ja sain moitteita, että kirjoitin rajoitteestani. Joitain siivoustyöpaikkoja piti hakea kahdesti. Se vasta noloa oli.

Lopulta sain oman alan töitä ilman työkkärin apua. Olen sentään maisteri. Eikä meidän alalla ollut edes kaikista hurjin työttömyystilanne, en tajua miksi työkkäri lähetteli jatkuvasti noita siivous- ja varastohommia kun itse löysin jonkun verran omankin alan ilmoituksia ja kävinkin niissä, ja lopulta nappasi.

UP

Vierailija kirjoitti:

Tuttu sai toistakymmentä vuotta sitten kehoituksen osallistua työnhakukurssille, koska oli osa-aikatyössä ja samaan aikaan myös työnhakijana. Olikin tikkana paikalla, koska itse oli kurssilla kouluttajana. Nimensä näkyi kyllä kurssin tiedoissa, mutta kukas niitä niin tarkkaan ehtii lukemaan.

On nää älyttömiä. Tää on ehkä kyllä kaikista paras! :D

Ainakin omalla kohdalla älyttömyydet on johtuneet siitä, että virkailija ei ole lukenut kunnolla sitä työpaikan kuvausta ja laittanut sitten suoraan jonkin koodin mukaan hakemaan kaikkia. Niillä muuttui jossain vaiheessa ne koodit, jolloin tuli sitten ihan väärän alan ehdotuksia.

On koomista, ettei omaa pyörätuolissaoloa saisi mainita hakemuksessa, niin kuin ei montaa muutakaan "henkilökohtaista" asiaa. Ne kuitenkin vaikuttavat usein hyvin keskeisesti sekä siihen, kenet työnantaja haluaa ja voi palkata, sekä siihen, mihin työpaikkaan työntekijä haluaa ja voi mennä!

Lukion jälkeen en päässyt opiskelemaan ja ilmoittauduin työkkäriin. Heti ensimmäisenä sain käskyn hakea vapaana olevaa lastentarhanopettajan paikkaa. Arvaatte varmaan, etten päässyt edes haastatteluun.

Sukulaismies oli aika pahasti alkoholisoitunut ja oli juonut kävelykykynsä eli oli katkokävelijä. Ikääkin oli yli 50v, sai työtarjouksen rakennukselle apumieheksi.

Kaveri on parturi-kampaaja ja käskettin hakea vanhustentaloon lähihoitajaksi.

Onhan näitä esimerkkejä, joskus tuntuu, että näitä tarjouksia lähetellään sillä mielellä, että saataisiin karenssi lätkäistyä kun ihmiset eivät ilmeisesti suostu hakemaan näitä epäsopivia töitä.

Asun Helsingissä. Olen pianonsoitonopettaja, ja olin noin 10 vuotta sitten muutaman kuukauden työttömänä, kun sain opintoni päätökseen. Alalla saa pääkaupunkiseudulla tottua siihen, että haalii tuntirippeitä eri oppilaitoksista, sillä vakituiset toimet ovat kiven alla, mutta pienillä sijaisuukislla olin jo opintojen aikana saanut jonkin verran työkokemusta.

Olisin vakituisen toimen takia voinut muuttaa kauaksikin. Työkkäri tarjosi kuitenkin ainoana ehdotuksenaan kainuulaisesta kansalaisopistosta "noin 4-5 viikkotuntia" opetusta 12 viikkoa/lukukausi eli käytännössä puoli vuotta töitä kalenterivuoden aikana, yhtenä päivänä viikossa. Virkailija kehotti, että lähettäisin hakemuksen, sillä ala oli oikea eikä "ollut edes sijaisuus". (Soitin opistoon ja opiston opintoalavastaava oli hiukan vaivaantunut kertoessaan että tuntimäärä tarkentuu vasta opetuksen aloitusviikolla!) Kyseisellä paikkakunnalla ei olisi ollut muita oppilaitoksia, joista olisi voinut täydentää työtuntejaan, ja väestöpohja ei olisi riittänyt oman yrityksen perustamiseen. Löysin sittemmin töitä ihan omilla kontakteilla ja hakemuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Istun pyörätuolissa, istunut viimeiset 20 vuotta vammautumisen takia. Ehdin olla 8 vuotta työttömänä, kunnes tänä vuonna sain töitä. Ehkä elämäni nöyryyttävimmät 8 vuotta - jouduin hakemaan töitä, joissa minulla ei olisi ollut MITÄÄN mahdollisuuksia selvitä. Esimerkiksi varastotyöntekijä ja useampi siivousammatti. Kirjoitin aina selkeästi että istun pyörätuolissa välttääkseni kiusalliset tilanteet, mutta toisinaan pääsin haastatteluihin asti. Työkkärin mielestä asiaa ei saisi mainita ja sain moitteita, että kirjoitin rajoitteestani. Joitain siivoustyöpaikkoja piti hakea kahdesti. Se vasta noloa oli.

Lopulta sain oman alan töitä ilman työkkärin apua. Olen sentään maisteri. Eikä meidän alalla ollut edes kaikista hurjin työttömyystilanne, en tajua miksi työkkäri lähetteli jatkuvasti noita siivous- ja varastohommia kun itse löysin jonkun verran omankin alan ilmoituksia ja kävinkin niissä, ja lopulta nappasi.

Voin vain kuvitella, miltä tuntuu istua pyörätuolissa kertomassa miksi haluaa siihen varastotyöntekijän pestiin...