Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kymmeniä vuosia huonossa suhteessa kituva sankari vai pelkuri?

Vierailija
24.07.2018 |

Kaveri kiikkuu eron partaalla vuodesta toiseen, mutta ei rohkene tehdä mitään. Avautuu vaan siitä miten kauheaa on, ei saa tehdä mitään tai oikein mennä minnekään, ovat puolison kanssa niin erilaisia ihmisiäkin. Mutta kun ne lapset ja lainat ja 20 vuotinen historia. Kotitilanne kuitenkin rauhallinen, ei pahoja riitoja tai muuta koska kaveri vaan nielee kaiken.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkuri ja marttyyri. Elämä menee hukkaan huonossa suhteessa.

Vierailija
2/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin entinen työkaveri on pelkuri, ei uskalla elää yksin, koska puoliso on saanut uskomaan, ettei pärjää. Naisella naama mustelmilla vähän väliä. Oli myös kerran käsi murtunut, kun oli naamassa jälkiä. Omituisesti aina törmäilee johonkin. :/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta entä kun on menty naimisiin, luvattu olla yhdessä, perustettu perhe. Puoliso ilmeisen tyytyväinen. Kuka sen määrittelee milloin erohalut ovat itsekkyyttä ja milloin oikeutettuja? Eikö joku voisi ajatella että wow onpa sitoutunut ja kunnioitettava ihminen kyseessä?

Vierailija
4/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkuri. Yksikään itseään kunnioittava ei elä suhteessa, jossa pitää vain myötäillä toista ja niellä kaikki p. Se ei ole tasa-arvoinen suhde, vaan toinen alistaa toista. Tiedän näitä, joille maallinen materia, talo, autot, mökit, niin tärkeitä että eivät eroa kun materia menisi jakoon. Mielestäni henkinen hyvinvointi menee materian edelle.

Vierailija
5/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta entä kun on menty naimisiin, luvattu olla yhdessä, perustettu perhe. Puoliso ilmeisen tyytyväinen. Kuka sen määrittelee milloin erohalut ovat itsekkyyttä ja milloin oikeutettuja? Eikö joku voisi ajatella että wow onpa sitoutunut ja kunnioitettava ihminen kyseessä?

Ei siis ole puhunut puolisolle ongelmasta mitään? Kannattaisi puhua, muuten loppu on ainakin vain ajan kysymys.

Vierailija
6/6 |
24.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta entä kun on menty naimisiin, luvattu olla yhdessä, perustettu perhe. Puoliso ilmeisen tyytyväinen. Kuka sen määrittelee milloin erohalut ovat itsekkyyttä ja milloin oikeutettuja? Eikö joku voisi ajatella että wow onpa sitoutunut ja kunnioitettava ihminen kyseessä?

Noilla se suhteen päällepäsmäri yleensä syyllistääkin. Kyse on kuitenkin tarkoituksellisesta syyllistämisestä, ei totuudesta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi yhdeksän