Eikö lasta voi kieltää HUUTAMASTA?

Kyllä minä ainakin omiani kiellän. Muistan kerran junassa jonkun toisen kersa  huusi niin vihlovasti että oikeasti otti korviin kipeää, jos olisin sen äiti niin olisin kyllä varmistanut jo etukäteen ettei kersa huuda junassa kun sillä on niin kauhea se ääni että lasit rikkoutuu.

Ei voi ja vanhempia ei kiinnosta. Tossa pihassa rääkyy 24h toi kakara. Ei tee mitään muuta ku huutaa.

Voi kieltää, mutta jos kersa päättää olla tottelematta kieltoa niin käytännössä mitään ei voi tehdä. Kaikki pakkotoimenpiteet huudon keskeyttämiseksi näet luokitellaan nykyisin ihmisoikeusloukkauksiksi ja ne johtavat pöyristymiseen muiden matkustajien taholta, lastensuojeluilmoitukseen ja lapsen huostaanottoon heti seuraavalla asemalla.

Joo ei saa kieltää missään tapauksessa kun sitten voi tulla paha mieli lapselle..

Tuntuu, että nykyään lapset muutenkin kommunikoi pelkästään huutamalla.

Kotona ja ulkona annan lapsen riehua, mutta kun alkaa desibelit nousta liiaksi ja lapsi vauhkoontua, puutun asiaan. Koskaan ei ole huutanut missään ihan vain huutaakseen tai riehuessaan, vierastamisen aikaan tietysti huusi ja itki. Lapsi täyttää pian 3v ja hyvin uskoo.

Juuri tänään kun tultiin suihkusta ja piti kuivata, alkoi riehumaan ihan kauheasti, eikä olisi pistänyt vaatteita päälle, kun pelleili ja riehui. Hetken koitin siinä saada vaatteita päälle, mutta alkoi riehaantua liikaa, jolloin vain napakasti sanoin, että nyt riittää, rauhoitu, niin vaatteet menivät oikein nätisti päälle. Olenkin välillä ihmetellyt, miten lapsi uskoo näin hyvin, vaikka onkin pieni. Voi olla ihan vain helppo lapsikin tai seurausta siitä, että aina on ollut rajat, mutta silti saanut pemmastaa.

Ehkäpä ne vanhemmat oli yrittäneet rauhoittaa lapsiaan, mutta lapset oli ylikierroksilla eikä mikään auttanut? Tai olisi varmaan auttanut rattaisiin köyttäminen, mutta se olisi aiheuttanut sitten huutoitkua? Ajattelivat muiden matkustajien arvostavan enemmän iloista huutoa?

Voi sitä kieltää. Ihan niin monta kertaa ku haluaa. Hyödyllisyys on valitettavasti kovin marginaalista.

Voishan sitä mukulaa vaikka käyttää jossain toisessa vaunussa tai käytävässä tai ylipäänsä liikkua siitä omalta paikalta välillä pois, niin säkällä se muksu harhautuu olemaan huutamatta ja vaikka ei olisikaan, niin ainakin niiden viereisten matkustajien korvat saisivat hetkeksi lepoa.

Ap voihan sitä kieltää mutta se huutaa silti.

Kieltäähän voi ja useimmat kieltävätkin. Totteleeko lapsi kieltoa vai seuraako siitä lisää uhmaa ja lisää huutoa, on sitten ihan toinen kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Kotona ja ulkona annan lapsen riehua, mutta kun alkaa desibelit nousta liiaksi ja lapsi vauhkoontua, puutun asiaan. Koskaan ei ole huutanut missään ihan vain huutaakseen tai riehuessaan, vierastamisen aikaan tietysti huusi ja itki. Lapsi täyttää pian 3v ja hyvin uskoo.

Juuri tänään kun tultiin suihkusta ja piti kuivata, alkoi riehumaan ihan kauheasti, eikä olisi pistänyt vaatteita päälle, kun pelleili ja riehui. Hetken koitin siinä saada vaatteita päälle, mutta alkoi riehaantua liikaa, jolloin vain napakasti sanoin, että nyt riittää, rauhoitu, niin vaatteet menivät oikein nätisti päälle. Olenkin välillä ihmetellyt, miten lapsi uskoo näin hyvin, vaikka onkin pieni. Voi olla ihan vain helppo lapsikin tai seurausta siitä, että aina on ollut rajat, mutta silti saanut pemmastaa.

Se uskoo juuri siksi että se on niin pieni. Odotas kun se kasvaa ja löytää oman minänsä ja tahtonsa

No, näiden neljän tunnin aikana noiden kahden perheen neljää lasta ei ole komennettu kertaakaan. Yksi huutaa penkissä (niin pieni, että pitää taluttaa) ja loput juoksee käytävillä ja kiljuu/huutaa. Lakkaamatta. Hetken jo vakavastisti harkitsin, että nousen paikaltani, otan muksuja käsivarresta kiinni, talutan paikalleen ja sanon, että nyt riittää tuo möykkääminen tai kutsun konnarin paikalle. Mutta en sitten viitsinyt. Nostin vaan volyymiä kuulokkeissa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona ja ulkona annan lapsen riehua, mutta kun alkaa desibelit nousta liiaksi ja lapsi vauhkoontua, puutun asiaan. Koskaan ei ole huutanut missään ihan vain huutaakseen tai riehuessaan, vierastamisen aikaan tietysti huusi ja itki. Lapsi täyttää pian 3v ja hyvin uskoo.

Juuri tänään kun tultiin suihkusta ja piti kuivata, alkoi riehumaan ihan kauheasti, eikä olisi pistänyt vaatteita päälle, kun pelleili ja riehui. Hetken koitin siinä saada vaatteita päälle, mutta alkoi riehaantua liikaa, jolloin vain napakasti sanoin, että nyt riittää, rauhoitu, niin vaatteet menivät oikein nätisti päälle. Olenkin välillä ihmetellyt, miten lapsi uskoo näin hyvin, vaikka onkin pieni. Voi olla ihan vain helppo lapsikin tai seurausta siitä, että aina on ollut rajat, mutta silti saanut pemmastaa.

Se uskoo juuri siksi että se on niin pieni. Odotas kun se kasvaa ja löytää oman minänsä ja tahtonsa

Kyllä meillä sekin vaihe on jo päällä, löytänyt oman tahtonsa jo myös. Varmasti tulee uusia vaiheita ja vaikeitakin, mutta niihinkin auttaa, kun pienestä asti asetettu rajat.

No voi ja pitää kieltää, mutta mitä omien lasten aiempia vuosia muistelen, niin ei 2-vuotiasta noin vaan hiljennetä. Eikä se vielä siinä vaiheessa ole kasvatuksesta kiinni täysin, vaan temperamentista. Mutta kyllä sitä 2-vuotiasta pitää tietysti kieltää ja opettaa parempia tapoja saada huomiota. Tarkoitan vain, että kun näet taaperon itkupotkuraivarit kaupassa, niin ei niitä millään "äläs nyt Marja-Liisa, ole kiltti ja lopeta" tai "Nyt HILJAA Pertti tai en ikinä tuo sua kauppaan." saada loppumaan. Niiden loppumiseen menee oma aikansa - toisella minuutti ja toisella kymmenen, ja niistä kasvaa vuoden-parin sisään ulos kun vanhempi näyttää esimerkkiä ja opastaa, miten hankalista tunteista selviää eteenpäin.

Sitten jos +4-vuotiaat vaan huutaa kokoajan, niin on kyllä jotain mennyt pieleen jossain vaiheessa.