Lue keskustelun säännöt.
Asuntokauppa: Suullisen sopimuksen peruminen
Seonnutasuntokauppias
23.07.2018 |
Saanko perua suullisen sopimuksen, vaikka tiedänkin että se käytännössä on sitova.
Tilanne on se, että olen itse maksanut asunnosta 38 000€. Laitoin asunnon myyntiin 27 000€, koska työllisyystilanne huono. Asuntoa kävi katsomassa eräs mies, joka tarjosi siitä 20 000€, josta vielä vähennettäisiin kaupankäyntikulut ja varainsiirtovero..
Entiedä mikä aivopieru minulla oli kun mies sai puhuttua minut kaupoille.. jälkeenpäin tajusin, etten todellakaan myy noin halvalla ja vanha mies yrittää nyt nuorta tyttöä kusta silmään ja pahasti. Hän puhui, kuinka asunnot paikkakunnallamme ei ole enää missään arvossa jne, mutta sen tiedän minäkin että tuo 25 000€ oli jo pilkkahinta.
No oli miten oli, kaiken tämän jälkeen sain kuulla vielä vakityöpaikasta, ettei minulla olekaan mikään kiire päästä asunnosta eroon ja sain siitä myös tarjouksen eräältä, joka olisi valmis maksamaan sen 25 000€.
Mitä tapahtuu, jos vain ilmoitan etten myykään. Tai jos myyn, niin tottakai haluaisin ennemmin siitä sen 25 000€ kun miehen tarjoaman summan..
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos ukkeli alkaa uhkailla oikeudella niin ennen oikeuteen menemistä kannattaa sopia ja maksaa se 4 %, sitä ennen pitää vaan coolisti kantansa että kauppa on peruttu eikä maksa mitään.
Olen itse ollut tilanteessa, missä vastapuolen lakimies soitteli ja uhkailu, mutta lopulta asiat menivät kuten halusin, koska vastapuoli oli ihan hataralla.
Saat tietenkin perua kun ei mitään oikeita sopimuksia ole tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
No ei ole laitonta. Keskusteluja ja puheluja joihin laillisesti osallistuu saa nauhoittaa niin paljon kuin haluaa eikä tarvitse tosisille osapuolille ilmoittaa.
Ystävälläni oli kerrostaloasunto myynnissä välittäjällä. Sai välittäjän kautta puhelimitse tiedon tarjouksesta ja hän hyväksyi tarjouksen.
Seuraavana päivänä välittäjä soitti, että ostaja peruikin tarjouksensa eikä välittäjällä ollut tarjousta vielä kirjallisena. Uuno välittäjä siis.
Se siitä. Asunto on edelleen myynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SuulSop kirjoitti:
Väärin. Asuntokauppa on irtaimen kauppaa. Suullinen sopimus on irtaimen kaupassa yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Ongelmaksi muodostuu vain miten todistetaan mitä on sovittu. Oliko paikalla muita henkilöitä todistamassa sopimuksen syntyä? Jos ei, niin voit sanoa, että asiasta vasta neuvoteltiin eikä sopimusta vielä syntynyt. Jos paikalla oli todistushaluisia henkilöitä, voi ostaja vaatia sopimuksen noudattamista vaikka tuomioistuimen kautta tai hän voi vaatia korvauksia sopimusrikosta.
Parasta on aina laatia asuntokauppasopimukset kirjallisena.
Höpö, höpö. Koska sanktiota ei ole määritelty ei perumisesta voi olla seurauksiakaan.
Eli kun vuokraan Helsingistä yksiötä ja sovin vuokralaisen kanssa, että hän maksaa 600 e/kk ja voi muuttaa 1.8., niin voin koska tahansa perua sopimuksen ilman sanktiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
No ei ole laitonta. Keskusteluja ja puheluja joihin laillisesti osallistuu saa nauhoittaa niin paljon kuin haluaa eikä tarvitse tosisille osapuolille ilmoittaa.
Saa nauhoittaa, mutta todisteena se ei käy, mikäli on tehty salaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
Eli alle tonnilla ap pääsee tuosta limaäijästä eroon. Toivon kyllä, ettei ukko tekisi tuota, mutta vaikuttaa härskiltä.
Miksi ihmeessä hän olisi "limaäijä".
On tehnyt asiallisesti suullisen tarjouksen ja ap on hyväksynyt sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SuulSop kirjoitti:
Väärin. Asuntokauppa on irtaimen kauppaa. Suullinen sopimus on irtaimen kaupassa yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Ongelmaksi muodostuu vain miten todistetaan mitä on sovittu. Oliko paikalla muita henkilöitä todistamassa sopimuksen syntyä? Jos ei, niin voit sanoa, että asiasta vasta neuvoteltiin eikä sopimusta vielä syntynyt. Jos paikalla oli todistushaluisia henkilöitä, voi ostaja vaatia sopimuksen noudattamista vaikka tuomioistuimen kautta tai hän voi vaatia korvauksia sopimusrikosta.
Parasta on aina laatia asuntokauppasopimukset kirjallisena.
Höpö, höpö. Koska sanktiota ei ole määritelty ei perumisesta voi olla seurauksiakaan.
Eli kun vuokraan Helsingistä yksiötä ja sovin vuokralaisen kanssa, että hän maksaa 600 e/kk ja voi muuttaa 1.8., niin voin koska tahansa perua sopimuksen ilman sanktiota?
Vain idiootti suostuu olemaan ilman kirjallista sopimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
No ei ole laitonta. Keskusteluja ja puheluja joihin laillisesti osallistuu saa nauhoittaa niin paljon kuin haluaa eikä tarvitse tosisille osapuolille ilmoittaa.
Saa nauhoittaa, mutta todisteena se ei käy, mikäli on tehty salaa.
Ei pidä paikaansa. Miksi poliisi esim. häirintätapauksissa nimenomaan suosittelee puheluiden nauhoittamista jotta voidaan todistaa tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
Linkin takana uutinen jonka mukaan "salaa" tehtyä nauhoitetta voi käyttää todisteena vaikka toinen osapuoli sen kieltäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
No ei ole laitonta. Keskusteluja ja puheluja joihin laillisesti osallistuu saa nauhoittaa niin paljon kuin haluaa eikä tarvitse tosisille osapuolille ilmoittaa.
Saa nauhoittaa, mutta todisteena se ei käy, mikäli on tehty salaa.
Oikeus punnitsee jokaisen todisteen painoarvon erikseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko nauhoite otettu salaa tai vaikka todiste olisi hankittu jopa laittomalla tavalla.
Siitä voi sitten saada rangaistuksen erikseen.
Ilmeisesti liikaa katsottu jenkkisarjoja. Amerikassa on aivan eri juridiset perusteet ja oikeuskäytännöt kuin täällä.
Asuntokaupassa saa olla tarkkana, jopa ammattilaiset saattavat väittää ihan puitaheinää.
Itse olin ostamassa ensiasuntoa joka kuntotarkastuksesta paljastui täydeksi pommiksi (tarkastus siis ennen "viimeistä tarjousta"). Ilmoitin luopuvani ostoaikeista kun korjattavaa olisi enemmän kuin oma lainanottokykykään sallii. Välittäjä alkoi kuitenkin jankuttamaan ettei muka voisi enää perääntyä tai pitää maksaa 4% ja ties mitä korvauksia ja sakkoja. Kuluttajaneuvonta kuitenkin sanoi että koska virallista esisopimusta ei oltu tehty, missä olisi sovittu tarjouksesta ja muista kaupan ehdoista niin ei tarvi maksaa mitään muuta kuin myyjälle aiheutuneet kulut.
AP:kin kannattaisi ehkä kysellä jostain virallisemmalta taholta kuin AV:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös selvittää itselleen mitä eroa on kun ostaa kiinteistöä tai osakehuoneistoa. 34 taisi olla kiinteistökaupoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
Osittain totta ja tapauskohtaista. Lähtökohtaisesti puheluita, joissa on itse osallisena, saa nauhoittaa keskustelukumppanille kertomatta. Hyvän tavan mukaista kuitenkin on tuoda toiselle osapuolelle tiedoksi, että puhelu nauhoitetaan. Toisten ihmisten puheluita tai elämää ei saa esim. kotirauhan suojaamassa paikassa nauhoittaa kuin painavasta syystä. Tälläinen syy voi olla esim. rikosepäily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vink vink kirjoitti:
Edelleen väärin. Suullinen sopimus pätee, jos sopimuksen syntyminen voidaan todistaa ja sen lisäksi pitää pystyä todistamaan mitä on sovittu.
Periaatteessa esim. jos ostaja kieltäytyy saattamasta kauppaa loppuun, voi myyjä viime kädessä vaatia kauppahintaa tuomioistuimessa. Tai myyjä voi joutua maksamaan asuntokaupassa yleisen 4% vakiokorvauksen peruessaan jo sovitut kaupat.
Näin ei varmaankaan kovinkaan usein tapahdu, mutta älkää tuudittauko, ettei suullinen sopimus olisi pätevä irtaimen kaupassa!
10 sekunnin Google vierailu selvittää asian, esim. MiniLex tai tutustuminen Asuntokauppalakiin.
On se pätevä. Ja silloin tullaan nimenomaan tähän näyttöön. Entä jos vastapuoli onkin äänittänyt puhelun, niin hänellä on myös se näyttö. Mutta yhtälailla JOS kaupat on sovittu suullisesti, on kauppa pätevä. Jos toinen kiistää kaupan syntymisen niin sitten tullaan siihen että onko näyttöä.
Salaa nauhoittaminen on laitonta, eikä siksi ole virallinen todiste.
Osittain totta ja tapauskohtaista. Lähtökohtaisesti puheluita, joissa on itse osallisena, saa nauhoittaa keskustelukumppanille kertomatta. Hyvän tavan mukaista kuitenkin on tuoda toiselle osapuolelle tiedoksi, että puhelu nauhoitetaan. Toisten ihmisten puheluita tai elämää ei saa esim. kotirauhan suojaamassa paikassa nauhoittaa kuin painavasta syystä. Tälläinen syy voi olla esim. rikosepäily.
Tämä on jo varsin lähellä. Lakiteksti kuitenkin sanoo:
"Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa..."
Eli jos keskustelu tai puhe on tarkoitettu henkilön tietoon, hän saa sen tallentaa oli puhuja sitten kotirauhan suojaamassa paikassa tai ei. Tärkeintä ja määräävää on nimenomaan se, onko puhe tarkoitettu nauhoittajan tietoon.
Toinen momentti puolestaan:
"2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan"
Tämä taas koskee muualla tapahtuvaa tallentamista, ja täsmentää että jos puhetta ei ole tarkoitettu vastaanottajan tietoon, eikä puhujalla ole syytä olettaa että ulkopuolinen sen kuulee, sitä ei saa tallentaa.
Jos on sana sanaa vastaan eikä muita todistajia, niin sanot vain että sata tonniahan me sovittiin...
Irtaimen kaupassa eli mm. asunto-osakkeen kaupassa suullinen sopimus on sitova, mutta eri asia on joutuuko siitä perääntymisestä käytännössä minkäänlaiseen vastuuseen käytännössä.
Kiinteistön kaupassa sitova on vain kirjallinen esisopimus, jonka kaupanvahvistaja on vahvistanut tai lopullinen kaupanvahvistajan vahvistama kauppakirja.
Periaatteessa suullinen sopimus on sitova, mutta käytännössä yhtä tyhjän kanssa, koska joudutaan sana sanaa vastaan. Näin sanoi lakimies. Kaikki kannattaa nykypäivänä pyytää paperille, jotta on mustaa valkoisella todisteeksi. Joten kyllä voit perääntyä, jos moraalisi sen sallii. Jatkossa pyydä pari päivää mietintä aikaa ennen kuin lupailet mitään ja otat tästä opiksi.