Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat odottavat että heillä vieraillaan
Väsynytmatkustaja
22.07.2018 |
Olen kolmevuotiaan lapsen äiti ja seuraavan tulokkaan laskettu aika on vajaan kuukauden päästä. Minulla on vanhemmat jotka asuvat eri paikkakunnalla muutaman sadan kilometrin päässä. He ovat autollisia ja ajokortillisia ihmisiä. Kun esikoinen tuli maailmaan, vain toinen vanhemmistani vaivautui katsomaan lasta. Muuten vierailut ovat aina lähestulkoon sinne suuntaan. Olen kyllästynyt kuulemaan "milloin tulette kylään tännepäin, on niin ikävä lastenlasta.".
Olen kotoa muuttamisen jälkeen rampannut siellä yli viidentoista vuoden ajan, mutta kun tulee oma perhe niin luulisi että yhden ihmisen olisi helpompaa liikkua kuin kolme-ja kohta nelihenkisen perheen. Toinen vanhemmistani ei ole käynyt luonani/luonamme kertaakaan kotoapoismuuttamisen jälkeen, mutta harmittelee aina kun käyn/käydään niin harvoin siellä. Hän ei ole nähnyt yhtäkään asuntoa missä olen opiskeluvuosina ja sen jälkeen asunut. Mutta jatkuvasti saan kuulla siitä miten siellä pitäisi käydä useammin. Nyt kun pitäisi pysyä lähellä kotia ja sairaalaa synnytyksen lähestyessä sain taas painostavan kutsun sinne vierailulle. Tulee ensin hirveä syyllisyys, sitten hirveä ärsyynnys siitä että minun pitäisi viimeisilläni raskaana jaksaa istua kolme tuntia autossa kun nyt on vielä 30 asteen poikkeukselliset helteet. Haluaisin sanoa suoraan ja välillä todentotta katkaista välit kokonaan kun vierailut ovat niin yksipuolisia, mutta poikani takia en niin viitsi tehdä. Olen salaa kateellinen niille, joilla on matkustelevat vanhemmat ja jotka vaivautuvat välillä katsomaan lapsiaan ja heidän perheitä heidän koteihinsa. Molemmat vanhempani tuntuvat vain elävän omissa kodeissaan odottamassa että siellä joskus vieraillaan.
Kommentit (14)
Kiitos neuvosta. Täytyy varmaan yrittää, jotenkin neutraalisti, ei syyllistäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä, ettei tuon takia kannata välejä katkaista, mutta kannattaa tehdä selväksi, että vierailette silloin kun teille sopii, ette yhtään useammin.
Me pidimme jossain vaiheessa lapsen sairauden vuoksi puolen vuoden tauon kaikissa kyläilyissä, myös mummolareissuissa. Olihan se isovanhemmille kova paikka, mutta oppivat siitä, että me emme enää reissaa niin kuin lapsettomana parina.
Ap sun tehtävä ei ole täyttää niiden odotuksia. Ne ovat ihan itse vastuussa odotuksistaan joilla ei ole mitään tekemistä reaaalielämän kansssa. Koita tajuta. Olet himassa ja sanot ettet nyt tule. Olet aikuinen, ei ole pakko juosta jos joku puhaltaa pilliin.
Täällä yks 7-kymppinen isovanhempi.Tottakai ne odottaa,mutta älä välitä. Sinullakin on vain yksi elämä ,lapsi ja työ.Ei sinun tarvitse siellä käydä , kun et halua/jaksa/ehdi.
Aikuisena päätät tehdä juuri niinkuin haluat.Olethan jo rampannut siellä 15 vuotta.
Monet vanhemmat ihmiset tulevat niin h,,,,kutin itsekkäiksi.Ei millään viitsitä matkustaa ,vaikka aikuinen perillinen kuinka pyytäisi.
Jos et halua välejä pahemmin poikki,keksit aina jonkun tekosyyn ,kun pitäis mennä -tyyliin sinä vattatudissa,laps kuumeessa jne.
Ei tarvitse mennä eikä kantaa huonoa omaatuntoa.
Ymmärsin että vanhempasi pystyisivät matkustamaan,ei siis sairaita.
Eikö autossanne ole ilmastointia, luulisi siellä olevan näillä helteillä ihanat oltavat. Ilman ilmastointia taas, joo, ei ehkä kannata.
Minkä ikäisiä vanhempasi ovat? Oisko jo vanhuuden vaivoja, hankaluuksia istua noin pitkä matka autossa saati ajaa se itse. Saattavat olla myös sitä mieltä, että se on yksipuolisesti lasten hommaa kyläillä vanhemmillaan vai muistatko että sinun isovanhempasi olisivat paljonkin kyläilleet teillä kun olit lapsi? Minä muistan omien isovanhempieni kyläilleen vain syntymäpäiväkahvituksilla, muuten yksipuolisesti kyläiltiin heillä.
Oletko kysynyt asiaa heiltä? Meillekin miehen vanhemmat aina sanovat että meidän (olemme autottomia, kaksi taaperoa ja 200km välimatkaa) tulisi käydä useammin heillä vaikka luulisi kahden autollisen ja nelikymppisen olevan helpompaa matkustaa meille. Kyllä se vaan niin taitaa olla, että useammin ne lapsiperheet kyläilevät kuin isovanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö autossanne ole ilmastointia, luulisi siellä olevan näillä helteillä ihanat oltavat. Ilman ilmastointia taas, joo, ei ehkä kannata.
Minkä ikäisiä vanhempasi ovat? Oisko jo vanhuuden vaivoja, hankaluuksia istua noin pitkä matka autossa saati ajaa se itse. Saattavat olla myös sitä mieltä, että se on yksipuolisesti lasten hommaa kyläillä vanhemmillaan vai muistatko että sinun isovanhempasi olisivat paljonkin kyläilleet teillä kun olit lapsi? Minä muistan omien isovanhempieni kyläilleen vain syntymäpäiväkahvituksilla, muuten yksipuolisesti kyläiltiin heillä.
Oletko kysynyt asiaa heiltä? Meillekin miehen vanhemmat aina sanovat että meidän (olemme autottomia, kaksi taaperoa ja 200km välimatkaa) tulisi käydä useammin heillä vaikka luulisi kahden autollisen ja nelikymppisen olevan helpompaa matkustaa meille. Kyllä se vaan niin taitaa olla, että useammin ne lapsiperheet kyläilevät kuin isovanhemmat.
Kummallisia tapoja. Kyllä meillä pappakin kävi 60-luvun alussa ja mummo vielä 70-luvullakin, kun eli kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö autossanne ole ilmastointia, luulisi siellä olevan näillä helteillä ihanat oltavat. Ilman ilmastointia taas, joo, ei ehkä kannata.
Minkä ikäisiä vanhempasi ovat? Oisko jo vanhuuden vaivoja, hankaluuksia istua noin pitkä matka autossa saati ajaa se itse. Saattavat olla myös sitä mieltä, että se on yksipuolisesti lasten hommaa kyläillä vanhemmillaan vai muistatko että sinun isovanhempasi olisivat paljonkin kyläilleet teillä kun olit lapsi? Minä muistan omien isovanhempieni kyläilleen vain syntymäpäiväkahvituksilla, muuten yksipuolisesti kyläiltiin heillä.
Oletko kysynyt asiaa heiltä? Meillekin miehen vanhemmat aina sanovat että meidän (olemme autottomia, kaksi taaperoa ja 200km välimatkaa) tulisi käydä useammin heillä vaikka luulisi kahden autollisen ja nelikymppisen olevan helpompaa matkustaa meille. Kyllä se vaan niin taitaa olla, että useammin ne lapsiperheet kyläilevät kuin isovanhemmat.
Nelikymppiset isovanhemmat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkumoa. Ei mun lapsuudessa isovanhemmat käyneet meillä kylässä vaan me kävimme heillä lomien aikaan. Etäisyydet niin pitkiä.
Minä taas yritän sanoa lapsille, että älkää nyt tänne tulko, minä tulen kyllä teillä käymään joskus syyskuussa, kun ei ole enää näin kuuma. Mutta ei ne kuuntele, tunkevat meille vedoten siihen, että olen lomalla ja nyt minulla on aikaa.
Miten omille lapsille saisi nätisti sanottua, että kiitos ei, nyt ei ole aikaa tavata (koska haluan olla rauhassa). Olen sanonut kohteliaasti, olen kieltänyt tulemasta ja väittänyt lähteväni reissuun, Ei auta, ovella ollaan klo 12 tienoilla ja kysytään, että joko kävit kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ihan samaa, miehen äiti ja muut sukulaiset vaativat jatkuvasti satojen kilometrien päähän, mutta tänne eivät viitsisi tulla. Minun puoleltani ei oikein sukua ole ja vanhemmat kuolleet, joten miehen suku ongelma.
Kun lapsi syntyi, kävi käsky pari päivää synnytyksestä, että pitää "tuoda lapsi näytille". Ei muuten menty. Anoppi sitten vääntäytyi meille viikon päästä synnytyksestä muutamaksi tunniksi. Muutaman kerran käyty lapsen kanssa vanhassa kotikaupungissa nyt 3 vuoden aikana, kun ei vain jaksa lähteä kovin usein niin pitkälle lapsen kanssa ja sille oli syynsä, miksi sieltä pois muutettiin, joten olo on todella ahdistunutkin siellä.
Sitten kun olemme kaupungissa, sukulaiset eivät voi tulla lasta katsomaan vaikka anopille, vaan pitäisi juosta kaikki sukulaiset läpi heidän kodeissaan ja sitten suututaan, kun ei suostuta. Osa sukulaisista ei ole nähnyt lasta koskaan, koska jäävät koteihinsa kiukuttelemaan. Ja kyseessä kuitenkin ihan hyväkuntoiset ihmiset, ei vaikeuksia liikkua, autottomuutta tmv. Nämä sukulaiset ovat myös siitä mielenkiintoisia, että nostavat kauhean metakan, jos emme muista heitä jouluna, syntymäpäivinä, nimipäivinä ja muina merkkipäivinä, mutta meitä eivät ole muistaneet mitenkään edes jouluna nyt varmaan 4 vuoteen.
Onneksi mies pitää meidän perheemme puolia, eikä hänkään jaksa tuolla käydä. On ilmoittanut sukulaisille, että meille voi tulla kun sovitaan, mutta me emme liiku sinne ellemme itse halua. Kauhea vollotushan siitä on tullut, mutta muutama sukulainen välillä tulee tänne, ei tosin välttämättä edes yhtä kertaa vuodessa. Ja sitten valittavat meille, että on meidän syymme, etteivät näe lasta.
Oletko selkeästi pyytänyt että tulkaa käymään. Ettet vain mielessäsi oleta ja mieti.
Pyydä käymään .
Muuten saattavat pelätä että ovat vaivaksi.
Onko teillä vierashuone ja siellä kunnollinen sänky?
Sekin voi olla ongelma ettei saa enää nukutuksi kunnolla muutenkaan ja jos pitää yrittää nukkua olohuoneessa sohvalla , niin ei tee mieli lähteä.
Joku tuossa sanoi että monet vanhat ihmiset tulevat itsekkäiksi.
Voi olla, luulen kuitenkin että usein syy on siinä ettö tulee unettomuutta, selkävaivoja yms joista ei halua valittaa mutta jotka ovat olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että raskaus lisää veritulppariskiä niin paljon että neuvolassa on käsketty välttämään pitkiä automatkoja ja istumista.
Tämä on vain puolittainen vale, veritulppariskihän on oikeasti raskaana todellinen.
Myöhemmin sanot että synnytyksen vuoksi et pysty vielä istumaan autossa jne, ja sen jälkeen sanot että vauva vihaa automatkoja, ja huutaa koko ajan.
Näillä syillä pärjäät ainakin vuoden!
(Ellet siis halua ottaa asiaa suoraan puheeksi, minkä ymmärrän, minulla on vanhemmat joiden kanssa ei pysty ottamaan puheeksi yhtään mitään, joten olen mestari keksimään pieniä valheita, valitettavasti)
Niin ja vierittä syy aina itsesi ulkopuolelle, veritulppa-ohje tuli neuvolasta, synnytyksen jälkeen istumisen välttämistä kehotti lääkäri osastolla, vauvan selkä ei kestä turvakaukaloa eikä kuumaa autoa jne.
Sun täytyy vaan rohkeasti avata tää solmu ja puhua heille suoraan. Älä syytä tai syyllistä, kerro vaan avoimesti ja rehellisesti, miksi teidän on vaikea matkustaa ja millaista tukea kaipaatte heiltä. Sen jälkeen pallo on heillä ja jos syöttöä ei tule, olet ainakin yrityänyt.