Lapsen vastuu

En ota kantaa täysin vastuuseen, mutta aika usein lapsen saavutuksia pidetään myös omina saavutuksina ja kasvatuksen tuloksena, kun taas negatiivisia puolia kuten huumeidenkäyttö ym. johtuu huonosta kaveripiiristä tai lapsen itsensä omista huonoista valinnoista jne. eikä niinkään vanhemmista tai jostain jonka he olivat jättäneet tekemättä/tehneet.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi on vanhempiensa tuotos eikö vanhemmat ole vastuussa lapsesta aikuisenakin? Tiedän ettei näin ole, mutta jos asiaa miettii syvemmin.

Kaikki vanhempien teot, sanat, opit johtavat siihen miten lapsi elää ja toimii.

Ja silti lapset jätetään oman onnen nojaan kun kuvitellaan että he aikuistuvat. Lapsihan on vanhemmilleen aina lapsi.

Minusta ovat. Siis siten, että lapsi voi syyttää vanhempiaan näiden aikaansaamista vaikeuksista. Ja vanhemman pitäisi syyllistyä, ja ottaa vastuu.

Varsinkin, jos näistä on jo kotona asuessa puhuttu, mutta vanhempi on silloinkin vain valehdellut puuta heinää, miten asia on lapsen syy, eli vanhempia on ns. varoitettu, mutta ovat halunneet uskoa omia valheitaan. Silloin lapsella pitäisi olla oikeus vaikka yapppaa vanha äitinsä, jos tämä ei aio ikinä uskoa loukanneensa ja satuttaneensa lastaan, vaan luulee olevansa hyvä äiti, vaikka kaikki merkit ovat täysin selviä sille, että vanhempi on aiheuttanut lapselle vahinkoa.

Tai no eihän Suomessa saa tappaa lapsenraiskaajiakaan, mutta kuitenkin.

Ja muutenkin täällä jankutetaan vastuusta huvittavasti, kun haluttaisiin, että joku kantaa vastuuta MUISTA, jankutetaan, että kanna vastuusi [itsestäsi] vaikka jokainenhan on vastuussa itsestään, ei se vanhemmilleen raivostunut aikuinen lapsi ole vanhempien tunteista vastuussa pätkääkään.

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Mutta en kanna vastuuta jonkun pikku palstalaisen tunteista, jolla se, miten puhun äidistäni menee tunteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Ja kannan vastuun itsestäni, vaikka syytänkin äitiäni elämäni pilaamisesta joiltain osin.

En ole samaa mieltä esim. omat vanhempani eivät ole mielestäni vastuussa omista tyhmyyksistämi mitenkään. Sen takia näin kun olen itse vanhempi en voi sietää sellaista näkökulmaa että kaikki lasten ongelmat on vanhempien aiheuttamia. Sitä voi olla vaikka mitä ongelmia ihan kiitokuvaperheiden lapsillakin.

Vierailija kirjoitti:

En ole samaa mieltä esim. omat vanhempani eivät ole mielestäni vastuussa omista tyhmyyksistämi mitenkään. Sen takia näin kun olen itse vanhempi en voi sietää sellaista näkökulmaa että kaikki lasten ongelmat on vanhempien aiheuttamia. Sitä voi olla vaikka mitä ongelmia ihan kiitokuvaperheiden lapsillakin.

Miten esim. huono itsetunto tai sosiaalinen fobia on omaa tyhmyyttä? Tai se, että ei osaa puolustautua epäreiluja ihmisiä vastaan? Ei se ole. Aina se ei johdu vanhemmistakaan, mutta on myös tilanteita, joissa se johtuu heistä. Siitä, miten ovat kasvattaneet.

KIVIKISSA_ALERT!

Lapsi ei ole tabula rasa, johon kirjoittautuu ylös vain vahempien teot ja neuvot sekä arvot. Lapsen elämässä on muitakin ihmisiä, jotka häneen vaikuttavat. Lapsi ajattelee myös itsenäisesti ja kokee kokemuksia, jotka eivät liity vanhempiin. Lapsi ei siis suinkaan ole pelkästään vanhempiensa tuotos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Ja kannan vastuun itsestäni, vaikka syytänkin äitiäni elämäni pilaamisesta joiltain osin.

Valehtelet.Sinä et kanna vastuuta mistään vaan sysäät sen kaikkien muiden kontolle ja syytät muita omista mokisasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Ja kannan vastuun itsestäni, vaikka syytänkin äitiäni elämäni pilaamisesta joiltain osin.

Valehtelet.Sinä et kanna vastuuta mistään vaan sysäät sen kaikkien muiden kontolle ja syytät muita omista mokisasi.

Vastaan kyllä itsestäni, en sinusta, enkä kenestäkään muusta. Ei katsos kuulukaan. Lasten asiat katson, että on hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Ja kannan vastuun itsestäni, vaikka syytänkin äitiäni elämäni pilaamisesta joiltain osin.

Valehtelet.Sinä et kanna vastuuta mistään vaan sysäät sen kaikkien muiden kontolle ja syytät muita omista mokisasi.

Mun ongelma ei ole "omat mokani" edes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kannan jo vastuun itsestäni, vaikka vihaankin äitiäni jne. :D

Ja kannan vastuun itsestäni, vaikka syytänkin äitiäni elämäni pilaamisesta joiltain osin.

Valehtelet.Sinä et kanna vastuuta mistään vaan sysäät sen kaikkien muiden kontolle ja syytät muita omista mokisasi.

Sinähän juuri haluaisit, että kantaisin vastuuta sinusta, kun olet itse niin bää bää lammas, ettet pysty.

Pikkuhiljaa se lapsen oma vastuu kasvaa ja vanhemman vastuu lapsesta vähenee lapsen kehittyessä. Hyvät vanhemmat ovat toki aikuisenkin lapsen tukena, mutta ei heillä ole enää vastuuta aikuisen ihmisen valinnoista.

Asia on ei ole mustavalkoinen, vanhemmat antavat eväät lapselle. Kasvatus ja turvallisuuden tunne ovat vanhempien vastuulla, murrosiässä alkaa irtaantuminen jolloin voi vielä korjailla kurssia. Vanhempana aikuisiässä asioiden korjailu on omalla vastuulla sekä sosiaalisen verkon varassa, johon kuuluvat puoliso, ystävät ja mahdollisesti ammattilaiset. Tässä vaiheessa vanhempien pitäisi siirtyä tuohon sosiaaliseen verkostoon ja pystyä puhumaan virheistä, ongelmista. Jokainen omanarvontunnon omaava ihminen pystyy rakentavaan keskusteluun. Jokainen empaattinen ihminen ymmärtää, että siellä missä on ihmisiä ja elämää on myös virheitä.

Jos ajattelee noin, niin silloin pitäisi ymmärtää, että lapsen pitää aikuisenakin pyytää lupa tekemisilleen vanhemmilta. Vanhempi ei voi kantaa vastuuta, jos aikuinen lapsi niskuroi. Silloin on rangaistuksen paikka, koska lapsi ei ole suostunut toimimaan ap:n ajatusmallin mukaan ja antamaan vastuuta sekä oikeuksia vanhemmilleen.

Käytännössä aika monet vanhempien teot ja sanat vaikuttavat vielä aikuisenakin, joten olisi aika valheellista väittää itselleen että on aikuisena jokin siitä täysin erillinen yksilö. Tietenkään laillisesti ja yleensäkään ei vanhempien kontolle aikuisen lapsen asiat kuulu, mutta jos haluaa ymmärtää syy ja seuraus suhteita ja joitakin omiakin päätöksiä ja tekoja joita ei osaa itselleen selittää, niin on hyvä tutkia omia taustojaan.