Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki väitöskirjat on nykyään ns. nippuväitöskirjoja?
14.07.2018 |
Miksi monologi on käytännössä poistunut käytöstä?
Kommentit (4)
Dosentti kirjoitti:
Monografiaa ei voi hyödyntää esimerkiksi dosentuuria haettaessa. Tein itse vanhanaikaisen monografian suomeksi. Kuin hain dosentuuria, väitöskirjan arvo oli nolla pistettä. Piti aloittaa alusta tieteen tekeminen tekemällä englanniksi kansainvälisiä, referee-arvioituja julkaisuja 20 kpl. Nippuväitöskirjan avulla niitä olisi ollut kasassa jo 4-5.
Miksi juuri englanniksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska yksittäiset julkaisut ovat julkaisuluettelossa arvokkaampia kuin laajempi kokonaisuus - on fiksumpaa julkaista enemmän jo tohtoriopintojen aikana, jos mielii tehdä töitä jo tulevaisuudessakin.
Koska tieteellinen julkaiseminen kehittyy koko ajan suuntaan, joka painottaa artikkeleita laajojen tutkimusten sijaan. Myös aloilla, joilla näin ei ennen ollut. Samaten englanniksi julkaisemisesta on tullut tavallista, ja artikkelit tavoittavat kansainvälisen tiedeyhteisön paremmin.
Koska nippuväitöskirjan etenemisestä saa konkreettisia todisteita julkaisujen myötä ja rahoituksen saaminen väitöskirjatyölle on helpompaa, jos työ edistyy.
Koska moni tekee työtä osana tutkimusryhmää, ja myös yhteisjulkaisut voidaan hyväksyä tietyin kriteerein osaksi väikkäriä.
Koska vertaisarvioinnin läpikäyminen on - tai sen pitäisi olla - tae tutkimuksen laadusta, jolloin väitöskirjan läpi menemisestä ei juuri tarvitse murehtia.
Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä: koska yliopisto saa jokaisesta artikkeliväitöskirjan yksittäisestä artikkelista yhtä paljon rahaa, kuin yhdestä monografiasta. Siksi yliopistot kannustavat (elleivät jopa lievästi painosta) artikkeliväitöskirjan valitsemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Dosentti kirjoitti:
Monografiaa ei voi hyödyntää esimerkiksi dosentuuria haettaessa. Tein itse vanhanaikaisen monografian suomeksi. Kuin hain dosentuuria, väitöskirjan arvo oli nolla pistettä. Piti aloittaa alusta tieteen tekeminen tekemällä englanniksi kansainvälisiä, referee-arvioituja julkaisuja 20 kpl. Nippuväitöskirjan avulla niitä olisi ollut kasassa jo 4-5.
Miksi juuri englanniksi?
Kv-julkaisut ovat arvokkaampia kuin kotimaiset. Suomenkielisen monografian vääntänyt tohtori ei tutkimusmaailmassa ole valitettavasti enää mitään.
Monografiaa ei voi hyödyntää esimerkiksi dosentuuria haettaessa. Tein itse vanhanaikaisen monografian suomeksi. Kuin hain dosentuuria, väitöskirjan arvo oli nolla pistettä. Piti aloittaa alusta tieteen tekeminen tekemällä englanniksi kansainvälisiä, referee-arvioituja julkaisuja 20 kpl. Nippuväitöskirjan avulla niitä olisi ollut kasassa jo 4-5.