Voiko kummiudesta kieltäytyä?
Meillä on todella hankala tilanne. Mieheäni ja minua ollaan pyytämässä eräälle lapselle kummeiksi,jonka vanhempien kanssa emme mitenkään paljoakaan ole olleet tekemisissä. Lapsen äiti on mieheni lapsuuskodin naapurista,mutta eivät juurikaan ole yhdessä olleet. Olemme muutaman kerran käynyt heillä kylässä,kun olemme mieheni kotipaikkakunnalla ollut,he asuvat siinä naapurissa edelleen. Tämän kummiksipyytämisasian kertoi lapsen äidin veli,eli luulisi olevan aika totta. Voiko siis kummiudesta kieltäytyä?Asia tuntuu minusta lähinnä kiusalliselta ja ahdistavalta. En suoraan sanoen halua kummiksi tälle lapselle, ja se ei ole paras lähtökohta...Haluaisin,että olisi edes jollain tavalla syvempi suhde ko.perheeseen. Neuvoja kaipaan,tämä asia vaivaa todella paljon!
Kommentit (3)
eräällä ystävälläni oli samantapainen tilanne ja hän kieltäytyi kummiudesta, koska ei ollut paljonkaan tekemisissä lapsen vanhempien kanssa, eikä heistä edes kauheesti pitänyt. mun mielestä sellasessa tilanteessa voi ja lapsen kannalta täytyykin kieltäytyä. tosin heidän ystävyys katkesi muutenkin sitten siihen. muistan myös lapsuudestani kun mulla on aivan mahtava kummitäti, jonka kans olen paljon tekemisissä vieläkin, kun taas veljeni kummitäti ei oo ikinä oikeen ollut kiinnostunut veljestäni. sitä ainakin tosiaan pienenpänä haittasi se asia hirveesti, eikä se näin siskostakaan kivalta tuntunut. varmaan on tosiaan parempi kieltäytyä, kun olla " huono kummi" ...
ei voi mielestään hoitaa kummiutta sen edellyttämällä tavalla.. Eikös kummit ole alunperin valittu sen perusteella että jos vanhemmille tapahtuisi jotain, niin kummit huolehtisivat lapsesta. Tai jotain tällaista historiaa sillä vissiin on.
Meidän tytöllä on aivan ihanat kummit! Kaikki tosissaan välittää esikoisestamme ja me ollaan todella paljon tekemisissä kaikkien kummien kanssa! Jo ihan lapsenkin vuoksi on tärkeää että kummiksi valittu itsekin haluaa kyseisen tehtävän, eli vähänkään tuntuu siltä että ei kiitos, niin se kannattaa sanoa myös ääneen.
Itse aikoinani kieltäydyin kummiudesta sen vuoksi, että meillä kummilapsiluku oli jo täynnä, emmekä olisi voineet hoitaa kummiuttamme enää kovin tasa-arvoisesti kaikkien kanssa... Tietenkin sitä kummina haluaa ostaa lahjoja sen lisäksi että viettää aikaa kummilasten kanssa, joten piti ajatella ihan taloudellistakin pohjaa.. =) Valitettavasti. Ja nyt varsinkin kun on omiakin lapsia joita ei myöskään voi unohtaa..
Rohkeasti vaan: kiität kunniasta mutta kieltäydyt kohteliaasti jos edelleen siltä tuntuu.
ja pitääkin kieltäytyä jos ei perhettä koe omakseen, saati lapsea joka on se tärkein. Yritä kuitenkin keksiä hyvä selitys (sopiva tilanteeseen), jotta perhe ei loukkaannu.